Yllätys

Tiistai 14.2.2023 - Kristiina Sunell

Aloite ja hyvä alku

Maanantai 15.3.2021 klo 22.02 - Kristiina Sunell

Naantalin kaupunginvaltuusto valitsi maanantaina uuden kaupunginjohtajan. Päätös on omalla tavallaan historiallinen, sillä kaupungin johtoon tulee nainen ensimmäistä kertaa sitten Birgittalaisluostarin aikojen. Hienoa, että kaupunginvaltuuston päätös oli yksimielinen.

Samaten tavallaan uudehkoa oli Keskustapuolueen 15.3.2021 samassa valtuuston kokouksessa esittämän aloitteen aihe. Kouluissa käytöstapoja korostava puheenvuoro saattaa olla yleinen ja aiheellinen, sillä kiusaamista ja väkivaltaa (myös henkistä) on syytä kitkeä entistä ponnekkaammin. Siinä riittänee sarkaa politiikassakin, niin kuntapoliitikkojen ryhmissä kuin niiden välilläkin. Asia on kiistatta - kirjaimellisestikin -  riittävän tärkeä valtuustoaloitteen aiheeksi.

Parasta aloitteessa oli kohta "olemme hyvin vaarallisella tiellä, jos ajattelemme, että vain määrätyllä tavalla ajattelevilla kuntalaisilla on oikeus mielipiteisiinsä." Demokratiassa ei kuulu rankaista "toisinajattelijoita", vaan pidemminkin jopa rohkaista avointa ja vapaata keskustelua. Kuntalaisten mielipiteen huomioon ottaminen onkin Naantalissa selkeä kehityskohde. Tervetullut, tärkeä näkemys!

Aloite sisälsi myös nuhtelua ja moitteita. Niiden aiheet eivät itselleni auenneet. Ehkä en tunne kaikkia taustoja ja keskusteluja, tai en kokenut kalikan kalahtavan lähimaastossa. Saatoin myös malttamattomana etsiä aloitteesta vain ratkaisuehdotusta.

Aloitteessa esitetään: "heti vaalien jälkeen kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja valtuustoryhmien toimesta ryhdytään toimenpiteisiin hyvien yhteistyötapojen ja pelisääntöjen luomiseksi." Tulevalla valtuustokaudella kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi valittavalta voi vain toivoa empatiakykyä, kärsivällisyyttä ja diplomaattisia taitoja. Huono muisti on tarpeen, sillä syyttely ja uhriutuminen eivät ole hedelmällisin alusta tälle työlle. Raamatusta *) saattaisi löytyä tähän hyvät saatesanat, kenties jättäen pois lopussa mainitun kaiken kärsimisen, mikäli vain mahdollista.

Keskustelun yhteistyön haasteista avasi Jarkko Kanerva perjantain 12.3.2021 Rannikkoseudussa mielipidekirjoituksellaan Jäähyväiset Naantalin kaupunginvaltuustolle. Hän toivoi, että valtuutetut yli puoluerajojen pyrkisivät yhteistyöhön, jossa kiistakysymyksissä haettaisiin kaikkia puolueita tai ryhmiä tyydyttäviä ratkaisuja. Toivomus ei toteutunut, sillä kaavaratkaisuja on jyrätty läpi yhden tai muutaman äänen enemmistöllä ja kompromisseja ei ole haluttu etsiä. Havainto vaikuttaa valitettavan oikealta, sillä pöytäkirjoja lukiessa välittyy hyvinkin tämänkaltainen vaikutelma.

Ehkä jännitteet poistuvat mikäli seuraavien kuntavaalien jälkeen asiakeskeinen ja kompromissihakuinen lähestyminen koetaan käytännön syistäkin tarpeelliseksi. Mielipiteen tiimoilta on nyt saatu aikaan aloite vain yhden viikonlopun aikana, koppi on otettu jopa poliittisen kentän rajan yli. Tekemisen voi tulkita olevan vähintään vauhdikkaassa alussa. 

*) Korvaa sana [rakkaus] sanoilla [yhteisten asioitten hoitaminen]

Vastuu siirtyy kulkijalle

Keskiviikko 28.8.2019 - Kristiina Sunell

Tieto lipsahti julkisuuteen: EU tyrmää suomalaiset kevytautot.  Euroopan komissio ei hyväksy uutta autoluokkaa ja on huolissaan sen vaikutuksista liikenneturvallisuudelle. Komission kirje ulkoministeri Pekka Haavistolle päätyi tiistaina 27.8.2019 julkisuuteen valtioneuvoston sivuille.

Vai lipsahtiko sittenkään?

EU on tuonut vastustuksensa esille jo aiemmin, joten aivan uusi uutinen tämän ei pitäisi olla. Asiasta keskusteltiin jo maaliskuussa 2017. 

Kevytauton idea lähti traktorista. Se on tarkoitettu kulkemaan pelloilla ja metsäteillä, ei kuljettamaan matkustajia kaupunkikeskustoissa ja pikateillä, vaikka teini saakin kuljettajana toimia. Trafi määrittelee traktoriksi ajoneuvon, ”joka on erityisesti suunniteltu maa- tai metsätaloustöihin käyttämään siihen liitettäviä koneita sekä vetämään perävaunuja”.

Turvallisuus paranisi, osittain totta

Mopoautovahingot ovat yleensä vain kolhuja. Yleisin vahinkotyyppi on peruutusvahinko, toiseksi yleisin peräänajo jarruttavaan ajoneuvoon ja kolmanneksi peräänajo pysähtyneeseen ajoneuvoon, kuten TM:n artikkelista ilmenee. Itselleni on sattunut vain yksi ikävä tilanne mopoauton kanssa: autoni kylkeen peruuttanut nuorimies  ilmoitti parkkiruudusta peruuttavalla aina olevan etuajo-oikeus, ja lisäksi huomautti takalasin olievan niin lumen peitossa että ei sen läpi mitään näe. Mopokortin saamiseksi vaaditun 9 tunnin teoriakoulutuksen aikana tuskin ehtii kaikkia yksityiskohtia opettaa. Pientä kolhua lukuunottamatta mitään vahinkoa ei tapahtunut, vaan päinvastoin. Keskustelimme, oikaisin käsityksen peruuttavan etuajo-oikeudesta. Huomattin mopoautossa olevan peilit ja mietittiin lumiharjan hankintaa mopoauton varusteeksi. Paremmilla tiedoilla ja mieltä pahoittamatta eteenpäin.

Vakavia onnettomuuksia mopoautoille sattuu harvoin. Onnettomuustietoinstituutin tilastojen mukaan vuosina 2011–2015 mopoauto-onnettomuuksissa on kuollut viisi ihmistä. Kaikissa näissä tapauksissa onnettomuuden aiheuttajana on ollut mopoauton kuljettaja. 

Kevytautojen enimmäisnopeudeksi on suunniteltu 60 km/h. Varmasti kevytauton turvallisuus paranee ja vaarallisiin ohituksiin johtavat jonot pikateillä vähenevät. Nopeuden kasvaminen on kuitenkin huono uutinen jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Jalankulkijan kuoleman todennäköisyys törmätessä 40 km/h ajavaan kulkuneuvoon on noin 5 %, mutta kasvaa nopeasti vauhdin lisääntyessä. Ehkäpä juuri siksi monissa taajamissa nopeus on rajoitettu 30 km/h. 

Mopoauto painaa noin 450 kg ja kulkee 45 km/h. Jos tätä verrataan 1500 kg / 60 km/h niin energia, joka voi kohdistua muihin tielläliikkujiin kuusinkertaistuu. Todennäköisesti 15- vuotiaan, yksin tai kavereiden kanssa ajamista opettelevan liikennekäyttäytymisessä on enemmän riskejä kuin 18-vuotiaan, autokoulun ajoharjoittelutunnit opettajan turvaamana käyneen.

Nopeutta rajoitettaisiin, mutta ei auton sylinteritilavuutta tai kiihtyvyyttä. Rajoittimen ohittaminen olisi toki lainvastaista, mutta se ei mahdollisen onnettomuuden jälkeen juuri lohduta. Poliisihallituksen mukaan Ruotsin ns. EPA-traktoreista arviolta yli 90 prosenttia on muunneltu siten, että nopeudenrajoitin on poistettu. Se on kevyen liikenteen kannalta erittäin huolestuttava lähtökohta.

Saaristokaupungin ympäristöohjelma - visiosta toimiksi

Torstai 28.2.2019 - Kristiina Sunell

Naantalin uusi, vuoteen 2030 ulottuva kaupunkistrategia on laadittu ohjaamaan päätöksentekoa, johtamista ja käytännön toimintaa. Kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian yhdeksi kärkitoimenpiteeksi on nostettu ympäristö. Rantojen virkistysarvojen ja lähivesien laadun parantaminen tulevat osaksi nyt laadittavaa ympäristöohjelmaa, samoin Itämerihaasteen toimenpideohjelma. Ympäristöohjelman luonnos tulee lausunnoille ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksellä touko- kesäkuussa 2019. Ehdotus on tarkoitus tuoda kaupunginvaltuustolle marraskuussa 2019.

Ohjelma sisältää konkreettisten toimenpiteiden lisäksi toteutusaikataulun. Toimenpideohjelma laaditaan neljäksi vuodeksi kerrallaan, ensimmäisen kerran vuosille 2020-2023. Toteumaa tarkastellaan vuosittain.

Ympäristöohjelma tulee tarpeeseen. Turvallista ja terveellistä asuinympäristöä pidetään ylivoimaisesti tärkeimpänä vetovoimatekijänä. Naantalin Foorumin kyselyssä se sai 72 ääntä, seuraavaksi eniten kohtuuhintainen asuminen, 28 ääntä. Kolmannelle sijalle pääsi kauppojen ja putiikkien sijainti omalla paikkakunnalla.

Tavoitteena on hyödyntää ympäristöohjelmaa myös Naantalin imagon osittaisessa uudelleenluomisessa. Vision "Naantali on ympäristöystävällinen kaupunki" toteutumiseen on matkaa, eikä lähtökohta ole vähäisin haaste. Naantalinsalmi on Suomen saastunein merialue. Raskaan teollisuuden keskittymät lisäävät edelleen sekä ilman, että merialueen kuormitusta.

Matkailuelinkeinosta toimeentulonsa saavien, kalastushoitokuntien, kesämökkiläisten ja asukkaiden näkemykset Naantalin vetovoimatekijöistä eivät aina ole samat kuin kustannusrakenteestaan huolta kantavien suuryritysten. Manner-Naantalin oikeusvaikutteinen osayleiskaava ohjaa kaavoitusta ja maankäyttöä tavalla, joka saattaa tulla pieneen lähimetsäänsä kiintyneelle ikävänä yllätyksenä.

Vision toteuttamiseen tarvitaan enemmän kuin vain ympäristölainsäädännön vähimmäisvaatimusten kirjaamista ja toiveita lupaehtojen noudattamisesta. Tahtoa, motivaatiota ja sitoutumista edellytetään niin asukkaiden valitsemilta luottamushenkilöiltä, viranhaltijoilta kuin yrityksiltäkin.

Vihreys ei ole puoluekanta, vaan asennekysymys.

Kaavoitusohjelmasta

Maanantai 21.1.2019 - Kristiina Sunell

Kaupunginhallituksen konsernijaoston kokoustaa 21.1 päättämään kaavoitusohjelmasta. Naantali on muuttumassa vauhdilla, ja osa uusista suunnitelmista muuttaa pikkukaupungin luonnetta melkoisesti.

Asukkaiden kannalta mielenkiintoisimpia lienevät Kailon saari ja Lammasluoto. Kailon uimaranta on nyt kaikkien ilmaisessa käytössä, samoin Lammasluodon pieni metsikkö ja ranta.

Adressi Lammasluodon säilyttämisen puolesta keräsi yli 1000 nimeä. Sitä ei huomioitu. Välimeren jyrkillä rannoilla talot rakennetaan rinteeseen, mutta harvassa paikassa pidetään järkevänä rakentaa vesirajaan korkeita kerrostalo- merimuureja, kuten Meri-Naantalissa nyt olisi aikomus tehdä. Suunnitelmissa on hiomisen varaa, sillä tulvakorkeusvara (3 metriä) aiheuttaa melko tylyn näköalan Rantaraittia kulkeville. Kauan saavat piirroksessa kuvatut puutkin kasvaa 5-kerroksisen talon harjakorkeuteen yltääkseen. 

Taimonrannan suunnitelmia en ole nähnyt. Nykyinen veneiden talvisäilytys ei ole parasta mahdollista käyttöä ranta-alueelle. Toivon mukaan Taimon rakennussuunnitelmat ovat maltillisia.

Kailo on Muumien kotisaari. Siellä on nykyään tilaa myös niille, jotka eivät osta huvipuiston pääsylippua. Huolto- ja tavarantoimitusautojen pääsyä Kailoon on helpotettu yli 800.000 euroa maksaneella siltaremontilla. Matkailun tuomat tulot kattanevat kaupunkilaisten tekemän satsauksen ja kävijöitä riittänee, kun vain jokakesäiset pysäköintiruuhkat eivät muodostu pullonkaulaksi.

Leirintäalueen tilalle, Humaliston uusien kerrostalojen viereen suunniteltu rakentaminen ei ole kaikkialla ihastusta herättänyt. Laivanromuttamon läheisyys tuo oman mausteensa maisemiin. 

Peukkuja pidellessä - miten käy toimistotilojen?

Maanantai 9.10.2017 klo 19.40

Tätä kirjoittaessani kaupunginhallitus tekee päätöksen kirjaston mahdollisesta laajentamisesta Postin entisiin tiloihin. Hintalappua hankkeelle kertyisi liki miljoona euroa, joka katettaisiin pääosin lainavaroin. Esityslistalla olevaan asiakohtaan liittyy läheisesti yrittäjyys, tällä kertaa yrittäjien toimistotilat. Ne poistetaan mikäli kirjaston laajennus käsittää Postin lisäksi myös yrittäjien vuokraamat toimistotilat. Nykyisille yrityksille ei ole toimistotiloja, eikä näin uusillekaan. Voiko ongelman myönteistää: "Kaupungissa on enemmän asiantuntijapalveluja tarjoavia yrityksiä kuin tänne mahtuu"?

Kaupungin 2020- strategian perusteella  ”Menestysteemalla 1 vahvistetaan hyvää toimintaympäristöä kaikenkokoisille yrityksille" olettaisi päätökselle löytyvän selkeät suuntaviivat, semminkin jos yritysvaikutuksia arvioidaan. 

Maanantai-illan kokoussarjaan kuuluu myös kaupunginhallituksen konsernijaostolle esitettävä selvitys asuntomessujen järjestämisestä Naantalissa vuonna 2022. Kaupunginjohtajan pohjaesitys on neuvottelujen aloittaminen messujen järjestämisestä. Valitaanko nyt rohkea elinvoimaisuuteen panostaminen vaiko hiljainen "antaa olla vanhallas vaan"- kanta, määrittelee pitkälti sen millainen kaupunki Naantali tulevaisuudessa on. 

Yrittäjäyhdistykseltä ei kantoja ole kumpaankaan asiaan kysytty, joskin kentältä tulleita monia mielipiteitä on päättäjille pyytämättä tarjottu. Päättäjät ovat omat kantansa asuntomessuasiaan kertoneet jo hyvissä ajoin ennen kuntavaaleja, strategia on edellisen valtuuston hyväksymä. Strategia ei "jalkaudu", se jalkautetaan.

--

Päivitys 10.10.2017 klo 15:57

Kirjaton laajennuksesta myös pienyrittäjien toimistojen tilalle on virinnyt keskustelua, jossa on toivottu yrittäjien toimitilatarpeen selvittämistä vastustaneita KH:n jäseniä lähestyttävän vain sähköpostitse, ei julkisesti.

Koska olen avoimen toiminnan kannattaja - ks. arvot - ja koska asia koskee niin yrittäjiä kuin heidän asiakkaitaan, eli melkoisen suurta määrää Naantalin asukkaita, on avoimuus erityisen paikallaan.

Tästä linkistä voi ladata kaikille kaupunginhallituksen jäsenille lähetetyn julkisen kirjeen. Toivon kommentointia tälle sivustolle tai muulle julkiselle foorumille. 

--

Päivitys 14.10.2017 klo 13:18

Sirpa Hagsberg teki valtuuston kokouksessa 4.9 aloitteen "Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki varaisi vielä kaikille kirjaston käyttäjille mahdollisuuden lausua mielipiteensä kirjaston kehittämissuunnitelmasta tilaratkaisuineen ja huomioisi mahdollisuuksien mukaan uudet ideat." Kaupungin sivustolle luotiin välittömästi kysely. Toimistotiloista kysyviä yrittäjiä kehoitettiin vastaamaan tähän kyselyyn, jonka tulokset annettaisiin edelleen asiasta päätettäessä.

Kaupunginvaltuuston 16.10 pidettävän kokouksen esityslistalla, kirjastoa koskevan asiakohdan yhteydessä, on liitteenä kyselyn vastausten yhteenveto. Tarkkaavainen yrittäjä otti yhteyttä kummastellen, miksi hänen vastauksensa ei tästä yhteenvedosta löydy. Otettuani yhteyttä kaupunginjohtajaan elinkeinoasiamies soittikin 13.10 kertoen, että yrittäjien vastauksia ei tosiaankaan löydy - vielä tarkaavaisempi olisi huomannut, että koosteen alussa lukeekin vuosiluku 2016, "Kirjastokysely nuorille". Valtuustoaloitteessa mainitusta kyselystä ja sen tuloksista ei siis ole vielä tietoa. Näyttää valitettavasti siltä, että vastaukset saadaan vasta kun päätös on jo tehty. Tilaratkaisuihin liittyy yritysten toimistotilojen poistaminen, joka implisiittisesti on "rivien välissä". Se on mahdollinen seuraus, ei erikseen päätettävä asia.

Ei mennyt kuin Strömsjössä, mutta onneksi päätöksentekoprosessi on kuitenkin huomattavasti parempi kuin Kittilässä. 

Verot, varat ja vastine

Maanantai 6.10.2014

Ensi vuoden veroprosentti päätetään marraskuussa

Valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Kuntalain mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Vuoden 2015 tuloveroprosentin suuruus pitää ilmoittaa verohallitukselle viimeistään marraskuun puolivälissä.

Veikkaan, että näkyvin osa keskustelusta tulee noudattamaan perinteistä, hyvin yksinkertaista kaavaa: pidetäänkö veroprosentti nykyisellään vai korotetaanko sitä? Poliittiset näkemykset jakautuvat pitkälti tulonsiirtoajattelun perusteella sen mukaan, onko kyse saamapuolen vai maksajapuolen mielipiteestä.

Sinulle, minulle, jollekulle muulle

Kiinteistöverot ovat kunnalle vähintään yhtä tärkeä tulonlähde kuin palkkatulojen verot. Yritykset maksavat kuntaan kiinteistöveroa, joka on teollisten yritysten kohdalla merkittävän suuri.

Yrityksen palkkaamien henkilöiden verot menevät henkilöiden kotikunnan kassaan. Siksi riittävällä asuntojen tarjonnalla, työpaikkaomavaraisuudella ja työssäkäyntialueella on kunnan kannalta merkitystä.

Kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden tulos hyödyttää kuntalaisia, sillä osingot maksetaan kaupungille. Niiden, kuten muidenkin yritysten liikevoitostaan maksama yhteisövero menee kuitenkin valtiolle. Pääomatulojen verosta hyötyy näin koko Suomi. Kuntatason tulonsiirroista päättää siis valtio. Vähän enemmän valtionosuuksia niille kunnille, joilla menee heikommin - solidaarisesti ja tasapuolisesti.

Veroprosentilla ei yksistään ole merkitystä

Pidemmän tähtäimen talousarvio sisältää suunnitelman kerättyjen varojen käyttämisestä. Verojen korottamisen vaihtoehtona voidaan myydä omaisuutta. Mikäli omaisuus tuo jatkuvia tuloja, on myyntipäätös samalla päätös luopua tulevista tuotoista. Tuottamattoman omaisuuden, kuten käyttämättömien kiinteistöjen myynti, saattaa säästää merkittäviä summia - Turussa yksistään Kakolan rakennusten ylläpito nielee yli 100.000 euroa vuodessa.

Lisävelan ottaminen on vielä yksi keino padota veronkorotuspainetta. Pato rakoilee hieman, sillä korkojen maksuun tarvitaan varoja. Ne ovat pois palvelujen tuottamisesta, sillä velaksi eläminen pitää maksaa ennemmin tai myöhemmin. Jos lainarahat käytetään investointeihin, jotka tuottavat myöhemmin, on velanotto perusteltua. Koulutukseen, nuorisotyöhön, työllistämiseen, yritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon nyt käytettävät varat vähentävät kustannuksia tulevaisuudessa.

Viimeinen, vaikein keino korkean veroasteen välttämiseksi on menojen sopeuttaminen tuloihin. Kuntien lakisääteisten tehtävien karsimisella oli tarkoitus saada aikaan miljardin säästöt, mutta tämä työ etenee verkkaisesti.

Talouden käyttösuunnitelma eli päätös siitä, mihin tarkoitukseen saadut varat käytetään, on tärkeämpi kuin budjetin numerot.

Kyllä tai ei, mutta miksi?

Perjantai 31.1.2014 - Kristiina Sunell

Rannikkoseudun Sanomissa 31.1.2014 julkaistu kirjoitus


Nimimerkki "Asukasnäkökulma" kirjoitti 28.1.2014 ilmestyneessä Rannikkoseudussa kuntaliitoksista, joita ei voisi väistää. Tietämättä, minkä kunnan tai kaupungin asukkaana kirjoittaja kantansa esittää, kommentoin asiaa vain naantalilaisen näkökulmasta. 

Kotikaupunkimme on hiljattain julkistetussa tutkimuksessa todettu palveluiltaan Suomen kolmanneksi parhaaksi. Erinomainen sijoitus, eikä syyttä. Kaupungintalo ei ole vain hallinnon työhuoneita ja pitkiä käytäviä, vaan viranhaltijat ovat myös tavoitettavissa. Aulan palvelupisteestä saa mm. KELA:n palveluja, eläkeläisten, veteraanien ja koululaisten ruokalippuja sekä palveluliikenteen ladattavia kortteja -näiden lisäksi monia muitakin, kuntalaisille tärkeitä palveluja ilman asiointimatkaa Turkuun. Tämän kokoisessa kaupungissa asukkaan ääni kuuluu, ja sitä kuunnellaan niin viranhaltijoitten, kuin luottamushenkilöidenkin puolelta.

Valtion pyrkimys kuntaliitoksia ajettaessa ovat säästöt. Kestävyysvajetta, eli ikääntyvää väestöä ja Suomen elinkeinorakenteen muutosta, ei voida korjata hölmöläisten peitonleikkuu-menetelmällä eli kuntajakoa uudistamalla. Valtion ja kuntien yhteenlaskettu velanotto on edelleen yhtä suuri. Koko Suomen ongelmat eivät sillä muuksi muutu. 

Viitisen vuotta sitten toteuttujen kuntaliitosten ei ole osoitettu säästöjä tuoneen. Vaihtoehtoja on todellakin syytä etsiä. Kunnan itsenäisyys ei ole itseisarvo, mutta liitos tai pakkoliitos ei myöskään saa olla "ainoa vaihtoehto". Tampereen seudulle kaavaillusta seutukuntamallista saattaisi sellainen löytyä - ehkä. Erittäin suurissa
yksiköissä hallinto nimittäin vääjäämättä kerrostuu ja siten paisuu.

Olennainen lähtökohta eri toimintamalleja ja rakenteita kaavailtaessa on suunnitelma siitä, miten tarvittavat säästöt mahdollisten liitosten malleissa toteutetaan; miten asukkaille tarjottavat palvelut järjestetään, millainen ja minkä  kokoinen hallinto tarvitaan, mitkä toiminnot yhdistyessään aidosti toisivat kustannushyötyä, ja millä
aikajänteellä nämä hyödyt toteutuisivat? Entä mikä on tavoiteltu palvelustrategia, veroprosentti, kohtuullinen velkamäärä tai nvestointien taso?  Näiden suunnitelmien ja visioiden puuttuessa on ymmärrettävää, että liitokset eivät saa asukkaitten varauksetonta kannatusta.

Kristiina Sunell, Naantali

Tulipalokiire

Lauantai 2.2.2013 - Kristiina Sunell

Viimeinen valomerkki

Maineikkaan Naantalin Hovin äärimmäinen valomerkki ajoittui, kuin sattumalta, tipattoman tammikuun viimeiselle päivälle. Harmillista, sillä koskaan tuota rakennusta ei ole yrittänyt lähestyä näin suuri määrä väkeä ja autoja - potentiaalisia asiakkaita.

Sattumia sattuu, ja harmittelusta toivutaan. Alkuperäisen vahingon tapahtumisesta on jo kauan. 1800- luvulla rakennettu Café Central oli tärvelty jo vuosikymmeniä sitten, jolloin se sai viimeisen, epäesteettisen ulkoasunsa.

Läheltä piti, aivan kirjaimellisesti. Hovin naapurissa, vain muutaman metrin päässä, on Naantalin koko kauneuden ydin vanhoine puutaloineen. Edes suuri uteliaitten joukko ei vaikeuttanut liikaa palo- ja pelastusmiehistön työtä. Lähitalot ja niiden asukkaat pelastuivat.

Keskitytään siis myönteisiin asioihin, mieluummin mahdollisuuksiin ja vahvuuksiin, kuin uhkiin ja riskeihin.

Mitäs nyt sitten?

Naantalin Hovin tontille oli anottu kaavamuutosta, jonka myötä pilattu rakennus olisi saanut väistyä joka tapauksessa. Nyt onkin mahdollisuus palauttaa Vanhan Kaupungin yhtenäinen ja kaunis rakennuskanta tässä kulmassa, ja rakentaa Café Central'in huvila uudelleen. Onni onnettomuudessa.

            Kuvan kortteja on saatavilla Wanha Naantali- kaupasta

Läheltä piti- tilanne antaa syytä miettiä Vanhan Kaupungin ainutlaatuisuutta, jälleen sitä enemmän arvostaen. Alueella on vielä jäljellä muutamia ainutlaatuisia pihakokonaisuuksia. Tämänkin palopaikan vieressä on sellainen. Jos sisäpihat muutetaan pysäköintipaikoiksi, vaikeutuvat uhkaavissa palotilanteissa sammutus- ja pelastustyöt kohtuuttomasti. Onni sekin, että moista virhettä ei ole tehty.