Tutkimus, tilasto ja tosiasiat

Perjantai 12.2.2021 klo 7:32 - Kristiina Sunell

"Kun TV:tä me katseltiin, hän uskoi jopa mainoksiin" riimitteli 60-luvun klassikko "Hän"

Ajat muuttuvat. Markkinointiviestintä on nykyään suhteellisen luotettavaa. Siitä pitää huolen monitahoinen valvonta. 

Huoli totuuden jälkeisestä ajasta ja vaihtoehtoisista tosiasioista on kuitenkin valtava. Lievää vahvempi varautuneisuus on usein aiheellista, perusteltuakin. 

Koronaviruksen levitessä Suomeen alkuvuonna 2020 perättiin tutkimustietoa suojainten käyttämisen mahdollisesta hyödystä. Sitä sai mitä tilasi. Surullisenkuuluisa maskiselvitys ei suojaimia suositellut. Selvityksen mukaan ne voisivat olla jopa haitallisia. Totta tuokin: voihan joku sitoa kengännauhansakin niin, että kompuroi ja loukkaa itsensä. Selvitystä selviteltiin muutama kuukausi myöhemmin, pääministerin kertoessa taustoista ja loppupäätelmän syistä. Mittatilaustutkimuksen päätelmä oli se mikä oli, koska suojaimia ei tuolloin ollut riittävästi edes terveydenhuollon tarpeisiin. Lisäksi - suojaimista kyseen ollen - ei oltu saatu sitä, mitä hätäännyksen vallassa luultiin tilatun. 

Palkansaajien Keskusliitto ja VATT tutkivat, josko kotitalousvähennys lisäisi työllisyyttä tai vähentäisi harmaata taloutta. Tutkimuksen tekijät unohtivat kysyä aiheesta yrittäjiltä ja kotitalousvähennyksen käyttäjiltä, mutta eipä siinä mitään. Lopputulos oli osittain kuitenkin aivan oikea: ne, joilla on paljon varoja, ostavat palveluja joka tapauksessa. Se, että keskituloisille ja yksin asuville vanhuksille vähennys tulee tarpeeseen, jäi sivuseikaksi. Tähän "tutkimukseen" ei ole juuri palattu, eikä toivottavasti palata edes hallituksen kevään kehysriihessä. 

Esimerkkejä on turha ja ikävä luetella enempää. Löytyvätkö tosiasiat nykyään varmimmin mainoksista, tai onko syytä määritellä sanan "mainos" ja "tutkimus" merkitykset uudelleen?

tilasto.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: informaatiovaikuttaminen, mielipidevaikuttaminen, mittatilaustutkimus

Valtuuston kokous 1.2.2021 - luottamuspaikat

Sunnuntai 31.1.2021 klo 7:43 - Kristiina Sunell

Maanantain 1.2.2021 valtuuston kokouksen esityslista ei ole järin pitkä. Mielenkiintoisimpia kohtia lienevät leirintäalueen kohentaminen, johon haetaan lisämäärärahaa, sekä merensuojeluun liittyvän aloitteen merkitseminen tiedoksi selvitysten päivittämisen ja uusien selvitysten myötä. Esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa tästä linkistä.

Tekemisen aloittamista edelleen odotellessa. Näin myös omalla kohdallani.

Listalla on luopumiseni luottamuspaikoista, josta ilmoitin Naantalin Kokoomukselle ja kaupungille viime vuoden marraskuussa. Syistä on kysytty, sillä viime vaaleissa saadut 46 ääntä ja sen myötä varavaltuutetun paikka saattaisivat olla vahva puolto jatkaa. 

Luottamuspaikkajako on annettu puolueiden päätettäväksi. Joissakin puolueissa paikkajako liittyy kuntavaaleissa saatuun äänimäärään, toisissa perusteet ovat toisenlaiset. Paikallisen puoluejohdon päätös ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsenyyden poistamisesta tuli toki yllätyksenä, samoin kuin sen tilalle myönnetyt lautakuntien varajäsenyydet ja vanhankaupungin toimikunnan jäsenyys.

En ole enää Kokoomuksen jäsen, joten on vain kohtuullista että paikat jaetaan uudelleen puolueen jäsenten kesken - tai vaikka sitoutumattomille, kunkin lautakunnan toimialaa parhaiten tunteville -  siten kuin hyväksi nähdään.

Teknisen lautakunnan puheenjohtajan henkilökohtaisen varajäsenen paikka on käytännössä "nollapaikka", sillä puheenjohtajan ollessa estynyt tai esteellinen, kokouksen puheenjohtajana toimii varapuheenjohtaja - ei puheenjohtajan henkilökohtainen varajäsen. Henkilökohtaisilla varajäsenillä ei ole pääsyä kokousten oheismateriaaleihin. Esityslistan, materiaalien ja päätösten julkisen osan voi lukea kaupungin verkkosivustolta.  Ja näin toki teenkin, edelleen.

Saaristolautakunnan varajäsenyys oli mielenkiintoinen, joskaan kokouksiin ei tullut kutsua kertaakaan. Asun Manner-Naantalissa, mutta saariston asiat kiinnostavat. Olipa uuden varajäsenen asuinpaikka mikä hyvänsä, toivon hänen kuuntelevan asukkaita ja huomioivan heidän mielipiteensä. Saariston elinvoimaisuus ja sen asukkaiden hyvinvointi on koko Naantalin etu.

Huhtikuun kuntavaaleissa naantalilaiset voivat jälleen esittää toiveensa siitä, millaisin periaattein yhteisiä asioita hoidetaan. Mahdollisuudet asukasmielipiteen kuulemiseen ja huomioimiseen ovat huomattavasti aiempaa paremmat Liike Nyt Naantalin puitteissa. Puolueiden ja ryhmittymien välisessä yhteistyössä on myös melkoisesti kehittämisen varaa, mutta vaalitulos määrittelee sen, miten tärkeänä tai välttämättömänä vuoropuhelu kussakin puolueessa koetaan. Kuparivuoren leirintäalueen tuleva käyttö, Naantalin merialueen tilan parantaminen, ja monia muita asioita - ei vain selvitysten päivittämistä - tulee sisältymään seuraavalla valtuustokaudella tehtäviin päätöksiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: äänestys, kuntavaalit, päätöksenteko, luottamuspaikat, lautakunnat, valtuusto

Haloo, Helsinki?

Tiistai 19.1.2021 - Kristiina Sunell

Helsinki on hyvin ympäristötietoinen kaupunki. Se julisti ilmastohätätilan  syyskuussa 2020 ja sai näin erittäin trendikästä näkyvyyttä mediassa.  Aloitteen teki Helsingin kaupunginvaltuutettu Leo Stranius (vihr). Ympäristötietoisuudella on vahva jalansija Helsingissä, tai näin voisi olettaa. Kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari on Anni Sinnemäki (vihr) Toimialan tärkeimmistä päätöksistä vastaavalla kaupunkiympäristölautakunnalla on ympäristö- ja lupajaosto sekä rakennus­ten ja yleisten alueiden jaosto. 

Helsinki on tiettävästi Suomen ensimmäinen ilmastohätätilan julistanut kaupunki. Se on myös koko Suomen ainoa kunta, jossa katulumet kaadetaan mereen, tupakantumppeineen, rakennusjätteineen ja katumaalista irronneine hiukkasineen. Mikromuovia ajetaan mereen Hernesaaressa 1000 kuorman päivävauhdilla. Yhdessä kuormassa on 13-15 kuutiota, ja jokaisessa kuutiossa keskimäärin noin 11 kg haitallisia jätteitä. Ikävää, sillä Itämeri on pitkään ollut maailman saastuneimpia meriä.

On hienoa, että Helsinki profiloituu globaalisti  ilmaston suojelijana. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuvat maailman CO2-päästöt ovat noin 32 gigatonnia. Vaikka Suomen osuus fossiiliten polttoaineiden käytöstä on vain 0,14 prosenttia, eli runsaan promillen luokkaa maailman CO2-päästöistä, on tärkeää että jokainen tekee voitavansa.Mieluiten kuitenkin niin, että jokainen tekee vähintään sen, mihin itse voi eniten vaikuttaa. 

210119_saastunut_meri.jpg

 

Entä jos vaikuttamismahdollisuudet ovat vähäiset, eihän jokainen ole helsinkiläinen apulaispormestari tai kaupunginvaltuutettu? Ja vaikka olisikin, niin putkinäön tai muun rajoitteen vuoksi olisi ehkä kykenemätön havaitsemaan kokonaisuutta?

Helsinkiläinen Tiiu Kaitalo teki poliisille tutkintapyynnön lumenkaadosta vuonna 2019. Seurasi perinteistä selvitystyöryhmää, eli ei mitään. Kaksi vuotta myöhemmin kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk) teki rikosilmoituksen puhdistamattoman lumen kaatamisesta mereen. Ehkä kansanedustajan saama näkyvyys auttaa - ehkä. Onhan Tampere jo saanut aikaan asianmukaiset, haitta-aineet erottelevat, kaivoilla varustetut lumen vastaanottopaikat. Edes Turku ei kippaa lumikasoja mereen. Miten tämä voi olla Helsingille näin vaikeaa, tai täysin yhdentekevää?

Suomen Luonnonsuojeluliiton sivustolla ei näkynyt vieläkään kannanottoa likaisten lumien kaatamisesta Itämereen. Ehkä sivusto oli hautautunut kokonaan turpeeseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: merihätätila, ilmastonmuutos, ilmastohätätila, Itämeri, lumenkaato, mikromuovi, johdonmukaisuus

Saaristomeri - on syytä olla huolissaan

Keskiviikko 6.1.2021 - Kristiina Sunell

"Ympäristöohjelma on yksi Naantalin kaupunkistrategian kärkitoimenpiteistä" - vai onko?

Ympäristöohjelmaa laadittaessa toteutettiin kuntalaiskysely, johon osallistuminen oli poikkeuksellisen aktiivista. Vastaajia oli yhteensä 434. Kyselyjä tehdään ja hyvä niin. Vastaukset myös arkistoidaan huolella. 

Vesistöjen tila ja sen parantaminen nousi esille korostetusti. Toimenpidettä "kaupunki pyrkii konkreettisin keinoin paikallisvesistöjen tilan parantamiseen yhteistyössä eri toimijoiden ja tahojen  kanssa" piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 89,9 % vastaajista. Tavoitetta "Naantalin alueen vesistöjen tila on hyvä vuoteen 2027 mennessä" piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 90,3 % vastaajista.

Huoli on perusteltu ja huolenaihe näkyvä

Naantalin kaupunki ei julkaise sivustollaan ympäristölautakunnan tietoon tuotavia meren tilaa koskevia raportteja. Voisivathan ne olla kiinnostavaa luettavaa, iloisia uutisia niistä ei valitettavasti löydy. Surkean tilanteen havaitseminen ei kuitenkaan vaadi suurta vaivaa, kunhan rannalla kävelee ja merellä liikkuu. Faktat näkee Suomen Ympäristökeskuksen avoimista tiedoista, esimerkiksi vesikartasta.

Luonnon monimuotoisuus ja yksinkertaisuus

Muodikkaan sanaparin "luonnon monimuotoisuus" merkitys on jäänyt minulle epäselväksi. Selkeää se ei näytä muillekaan olevan. Puhtaasta vedestä kertovan rakkolevän ja näkinparran puuttuminen ei veden sameuden vuoksi vuoksi näy. Meriajokasniittyjä ei näillä vesillä enää ole. Kalakannat voivat huonosti. Vain runsaana kukkiva sinilevä kuuluu lajeihin, jotka sopeutuneimpina selviävät. Edes mereen laskettavat raskasmetallit ja muut myrkyt eivät sitä lannista. 

Lukematon teksti ei vakuuta eikä vaikuta

Ympäristöohjelman aineiston voi lukea Naantalin kaupungin sivustolta. Olisi toki suotavaa että kaikki valtuutetut, jotka ympäristöohjelman 16.3.2020 hyväksyivät, olisivat ehtineet sen lukaista ennen 7.12.2020 pidettyä valtuuston kokousta. Jälkimmäisessä nimittäin päätettiin talousarviosta.

Sirpa Hagsberg (sd) esitti valtuustolle 100.000 eur lisämäärärahaa Saaristomeren pelastustoimiin ympäristönsuojelun tehtäväalueelle. Tarpeellinen esitys - semminkin, kun ympäristöohjelman toteuttamiseen ei muutoinkaan Naantalin kassasta rahaa näyttänyt löytyvän. Valtuuston enemmistölle esitys ei kelvannut. Äänestyksessä esitystä kannattivat SDP, Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto. Määrärahaa vastustivat Kokoomus, Keskustapuolue, KD ja ....Vihreät. Äänestyslista on luettavissa Naantalin kaupungin sivustolta, valtuuston kokouksen pöytäkirjasta 7.12.2020.

Valtuustossa enemmistö päättää, selvähän se. Yli 90 % asukkaista saattaisi kuitenkin kannattaa esitystä. Äänestäjiä hekin, tosin nykyisen toimintatavan mukaan vain kerran neljässä vuodessa. 

Mistä olen huolissani? 

Ympäristöohjelman kyselyn vapaissa kommenteissa "Toivottavasti vastauksilla on myös jotain merkitystä ja  arvoa päätöksenteossa" toiveikas vastaaja ei joudu aivan täysin pettymään. Jotain merkitystä on, tosin ei riittävästi. Ei niin paljoa että voisi pitää ympäristöohjelman mainoslausetta "Ympäristöohjelma on yksi Naantalin kaupunkistrategian kärkitoimenpiteistä" muuna kuin vaalilupauksen tapaisen fraasin arvoisena.

Jotain hyvääkin

190926_meri_selin.jpgAsukkaiden mielipide ja arvot ovat hienosti tehdyn kyselyn ansiosta tiedossa.

Ympäristöohjelma on, kuten sanotaan, toteuttamista vaille valmis.

Tästä on parempi jatkaa, viimeistään seuraavalla vaalikaudella. Ehkäpä silloin saadaan myös uusittua Naantalin vuonna 2018 päättynyt Itämerihaasteen sitoumus? Sen edellytyksistä päättävät kevään kuntavaaleissa äänestävät naantalilaiset.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itämeri, Saaristomeri, luonnonsuojelu, ympäristöohjelma, vesistöt, strategia, talousarvio

Jouluiloa

Torstai 24.12.2020

201224_joulukortti_akvarelli.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulu, ilo, rauha, valo, akvarelli

Liike Nyt Naantali

Perjantai 11.12.2020 klo 0:12 - Kristiina Sunell

"Pyrin vaikuttamaan Naantalin päätöksentekoon siten, että koko saaristokaupunki on turvallinen, terveellinen ja viihtyisä asuinpaikka kaiken ikäisille, jokaiselle. Tähän tavoitteeseen ei päästä yhden ihmisen tai pienen samanmielisten joukon voimin. Siihen tarvitaan aitoa asukkaiden kuulemista, kuullun huomioimista ja avointa, toisiaan kunnioittavaa yhteistyötä."

Nettisivustolta löytyvä arvolupaukseni on jo vuosia vanha, mutta edelleen voimassa. Toteuttaminen on kuitenkin toistaiseksi osoittautunut vaikeaksi. Aito asukkaiden kuuleminen pelkistyy sinänsä hyödyllisiin yleisötilaisuuksiin, mutta esitetyillä mielipiteillä on harvoin vaikutusta tehtäviin päätöksiin. Kuultu huomioidaankin valitettavasti pakon edessä, muutoksenhakuprosessissa, jolloin voidaan enää vain yrittää ottaa kantaa jo nuijittuun päätökseen. Poliittiset liittoutumat päättävät merkittävistä asioista aivan liian usein vain yhden äänen enemmistöllä. "Väärän" tahon esittämää aloitetta eivät toiset voi kannattaa. Asiat periaatteellistuvat ja henkilöityvät kerta toisensa jälkeen. Yhteistyötä, saati keskinäistä kunnioitusta on erittäin vaikea rakentaa tällaiselle pohjalle.

Tarvitaan jotain aivan muuta, jotta voidaan toimia kuntalaisten kokonaisedun mukaisesti.

Jospa sitten:

"Asioista tulee kysyä heiltä, joita ne koskettavat. Kaikesta ei voi päättää pienessä päättäjien sisäpiirissä. Mitä useampi meistä on mukana miettimässä, keskustelemassa ja päättämässä, sen parempi. Me haluamme luoda alustan sille, mitä päätöksenteko voisi parhaimmillaan olla. Haluamme kuulla erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä, keskustella ja vähentää eripuraa. Vastakkainasettelun aika ei ole ohi, mutta hyvä vastakkainasettelu on asiaan keskittyvää dialogia, jossa paras argumentti voittaa. Vastakkainasettelu tai argumentointi ei saa olla henkilöön tai toisen ideologiseen taustaan menevää pilkkaa tai väheksyntää. Myös kompromissit kuuluvat päätöksentekoon."

Ja:

"Avoimen ja toisiamme kunnioittavan keskustelun kautta voimme oppia uutta ja nähdä asiat monesta eri näkökulmasta."

Nämä kaksi lainausta ovat peräisin puolueen yleisohjelmasta, jonka on laatinut Liike Nyt. Syyskuun alussa pohdin, josko puoluepolitiikalla ja yhteisten asioitten hoitamisella voisi olla yhteyttä. Kyllä, näköjään. Ja hienointa on se, että omista periaatteistani ei tarvitse loikata minnekään. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: arvostus, vuoropuhelu, osallistaminen, vaikuttaminen, yhteistyö, avoimuus, liike nyt

Taide on mahdollisuus

Perjantai 27.11.2020 klo 22:52 - Kristiina Sunell

"Paikallisille taiteilijoille tulee antaa mahdollisuus osallistua ja esittää omia ideoitaan ja näkemyksiään kesäkaupungin kehittämisestä."

Otsikko on ote 29.1.2018 esitetystä valtuustoaloitteesta, joka sisälsi runsaasti konkreettisia ehdotuksia kulttuurin ja asukasviihtyvyyden sekä yhteisöllisyyden edistämiseksi. Muistan ilahtuneeni tämän aloitteen nähdessäni. 

Kaupunginhallitus näki asian tärkeäksi, vaikka allekirjoittajia Vilhelm Junnilan tekemä aloite oli saanut vain viisi kaikkiaan 43 valtuutetusta. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsittelikin toimeksi saamaansa asiaa huolellisesti liki kahden vuoden ajan. Tulkitsen lautakunnan 12.11.2020 päätyneen aloitteen tekijän kanssa samoille linjoille: "Jotta julkinen taide on tasokasta ja kestää aikaa, on se syytä tehdä yhteistyössä ammattilaisten kanssa."

Pulaa saattaisi lautakunnan mielestä kuitenkin olla rahasta. Lautakunta totesi, että kulttuuripalveluilla ei ole varattuna taidehankintoihin määrärahaa, joten toteutukseen tarvitaan ylimääräinen taloudellinen panostus. Lautakunta sai työnsä valmiiksi juuri oikeaan aikaan: nyt käsitellään vuoden 2021 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille 2021-2024. Vastauksia rahoitusmalleihin on tarjolla myös aloitteessa, jossa esitetään kustannuksiin voitavan hakea niin kaupallista kuin myös julkista tukea taideapurahoineen. Kysymykseen tulevat niin Kulttuurirahasto, kuin eri säätiöiden myöntämät apurahat.

Upeart on toteuttanut taideprojekteja mm. Salossa, Hyvinkäällä ja Iisalmessa. Näiden produktioiden kustannusta en tiedä, mutta oletan pienelläkin budjetilla voitavan toteuttaa tasokkaita ja asukasviihtyvyyttä lisääviä teoksia. Paikallisesti toimivassa Naantalin Taideyhdistyksessä on runsaasti taitajia ja taitelijoita, jotka mielellään osallistuvat kotikaupunkinsa asumisviihtyvyyden kehittämiseen. Heitä on varmasti suhteellisesti enemmän kuin Salossa, Hyvinkäällä tai Iisalmessa. 

Kaupunginjohtajan esitys 30.11.2020 kokoontuvalle kaupunginhallitukselle on lautakunnan selvityksen merkitseminen tiedoksi sekä aloitteen esittäminen loppuun käsitellyksi. Positiivisesti tulkiten se merkitsee sitä, että mikään taho ei aloitetta vastusta. Toteuttaminen jäänee tällä aikataululla todennäköisesti seuraavalle valtuustokaudelle, edellyttäen toki tulevien kuntavaaliäänestäjien myötämielisyyttä ja Taideyhdistyksen omaa aloitteellisuutta. Uskon molempia löytyvän, samoin kuin talkoohenkeä ja kustannustehokkuutta taiteellisesta näkökulmasta tinkimättä.

Kirjoittaja on Naantalin Taideyhdistyksen puheenjohtaja ja yksi kolmesta Kaurakarin lehmänhoitajasta

1 kommentti . Avainsanat: valtuustoaloite, kulttuuri, kuvataide, yhteisöllisyys, Naantali

Neste lopettaa jalostamotoiminnan Naantalissa - mitä nyt?

Maanantai 2.11.2020 - Kristiina Sunell

201102_naantalin_jalostamo_sininen.jpg

Neste Oyj ilmoitti 14.9.2020 jalostamotoimintojensa uudelleenjärjestelystä. Uutinen tuli Naantalin kaupungille pyytämättä, mutta tuskin yllätyksenä. Suunnitelmista kerrottiin jo lokakuussa 2014, kuten Turun Sanomat jo tuolloin uutisoi. Yhteistyöhistoria on pitkä. Se sisältää niin merkittävän positiivisen suoran vaikutuksen alueen työllisyydelle, kuin myös valitettavia oikeudenkäyntejä ja erimielisyyksiä. 

Asetettiin selvitysmies. Valtio - joka omistaa merkittävän osuuden Neste Oyj:n osakkeista - lupasi tukeaan muutokseen. Esitettiin ajatuksia uusiutuvan energian mahdollisuuksista nykyisen jalostamotoiminnan korvaajaksi. Mielialat synkistyivät ennestään kun Neste ilmoitti loistavasta tuloksestaan ja osinkojen jaosta. Miksi kannattava yhtiö toimii näin? Missä yhteiskuntavastuu? Ehkä vastaus on se, että yhtiö suunnittelee investointinsa pidemmällä aikavälillä ja huolehtii kannattavuudestaan jatkossakin.

Ymmärrettävästi kaupunki toivoo jalostamotoiminnan jatkumista tai vähintään lisäaikaa voidakseen valmistautua muutokseen. Uhkailun sävyjäkään ei vältetä: jalostamon alueen maaperä on puhdistettava, mikäli toiminnasta luovutaan. Kaupunginhallituksen 26.10.2020 lausunto:

Kaupunginhallitus toivoo hallitun teollisen rakennemuutoksen toteuttamiseksi ensisijaisesti sitä, että Neste Oyj jatkaa Naantalin jalostamon toimintaa. Mikäli tämä ei ole mahdollista kaupungin-hallitus ehdottaa riittävän pitkää jatkoaikaa jalostamon toiminnalle. Teollisen rakennemuutoksen toteuttamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi tulisi tehdä suunnitelma, jota Neste, alueen kaupungit ja seudullinen kehitysyhtiö sekä alueelle tulevat uudet yritykset toteuttavat määrätietoisesti. Maan hallitus on luvannut olla mukana tämän muutoksen toteuttamisessa. EU:n elpymisväline mahdollistaa kirjon erilaisia rahoitusvälineitä valtion perinteisten rahoituskeinojen rinnalle.

Mikäli jalostamon toiminta päätetään lopettaa nopeasti, teollisen rakennemuutoksen toteuttaminen sekä uuden yritystoiminnan sekä uusien työpaikkojen riittävän nopea luominen edellyttävät kaupunginhallituksen mielestä sitä, että Neste Oyj täyttää mahdollisimman nopeasti ympäristövelvoitteensa mahdollisesti pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamiseksi ja muiden jälkihoitotoimenpiteiden toteuttamiseksi sekä suhtautuu myönteisesti siihen, että alue voidaan kaavoittaa uudelleen ja ottaa vaiheittain muiden teollisuusyritysten ja satamatoimintojen käyttöön.

Kaupungin johdolla ja kaupunginhallituksella on varmasti paljonkin tietoa, joskin osa salassapidon alaista. Oheismateriaalissa on luottamuksellista informaatiota asiasta (salainen JulkL 24 § 17- ja 20 -kohtien nojalla). Mikäli päädyttäisiin käyttämään keppiä - alueen puhdistamisvelvoitetta - tehdään joitakin oletuksia. "Yhtiö tutkii Naantalin jalostamotoimintojen lakkauttamista ja toiminnan keskittämistä terminaali- ja satamatoimintoihin sekä Porvoon jalostamon kehittämistä kohti uusiutuvien ja kierrätys- raaka-aineiden prosessointia." Terminaalitoiminnot, eli polttonesteiden varastointi, jäisi sen mukaan siis edelleen Naantaliin, ja sen myötä myös satamatoiminnot. Onko siis mahdollista, tai tarkoituksenmukaistakaan, vaatia alueen puhdistamista? Naantalin profiloitumista ympäristöasioissa voi tähän mennessä luonnehtia hyvinkin väljäksi - jopa niin, että merta saastuttavan teollisuuden lupien puoltoperuste on ollut "alue on jo ennestään saastunut". Monet muutkin ongelma-alueet on joko peitelty hiljaa, vaiettu, tai molempia. Vastuullisuuden vaatiminen näyttäytyy nyt rangaistuksena, jota ei muissa tapauksissa niinkään ole oltu halukkaita käyttämään.  

Parempi laiha sopu kuin lihava riita. Ratkaisut löydetään yhdessä, tai niitä ei löydetä lainkaan. Näin väittäisin, vaikka ei pääsyä salaisiin kansioihin olekaan.

Täsmennys 2.11.2020 klo 19:00:

Ympäristön ennallistaminen on normaali velvoite. Näin tulee myös Neste Oyj:n toimia. Ympäristövelvoitteet eivät voi olla neuvottelun tai uhkailunkaan aihe.

1 kommentti . Avainsanat: teollisuus, työpaikat, energia, huoltovarmuus

Ei puhuta vain maskeista

Torstai 15.10.2020 - Kristiina Sunell

Hallitusta on arvosteltu siitä, että se oli liian hidas laajojen koronatestien toimeenpanossa ja väheksyi suojamaskien käytön tärkeyttä pandemian alussa, kun kasvosuojuksia oli vähän saatavilla ja varattuna terveydenhoitohenkilöstölle. Ministeriä syytetään taposta ja ihmishenkien vaarantamisesta. Näin väittää MTV3:n uutiset. Todellista? Kyllä, vaan ei Suomessa sentään.

2010015_nainen_maski_lentokentta.jpg

                                                                                                                           

Viikko sitten Suomen pääministeri myönsi paljon puhutun maskiselvityksen tuloksen johtuneen suojainten heikosta saatavuudesta. EU:n yhteishankinnoista jäätiin tietokatkoksen, kesälomien tai muun syyn vuoksi pois, ja Huoltovarmuuskeskuksen varaston todellisesta tilanteesta ei oltu perillä. Olisi toki ollut yksinkertaisempaa vain todeta tilanne. Nyt syntyi vaikutelma harhaanjohtamisesta.

Mutta onhan meillä muitakin ongelmia, isompia. Osa niistä voidaan, tai voitaisiin, ratkaista rehellisyydellä ja yhteistyökyvyllä.

Luottamus ansaitaan

Arvostusta ei voi käskeä, se pitää ansaita. Luottamuksesta voi sanoa samaa. Saako hallitus tai sen ministeri/t ylipäätään esittää tarkoitushakuisia päätelmiä asioista, jota tulisi voida tarkastella objektiivisesti ja tosiasioitten valossa? Viime aikoina esimerkiksi tapaukset omistajaohjaus-Suomen Posti ja ulkoministeri-AlHol. Hengityssuojainselvityksen tarkoituksenmukaistamista ei olisi enää tähän jatkumoon tarvittu.

Kuka käskee ja kuka vastaa?

Keväällä ei tiedetty mikä taho vastaa Helsinki-Vantaan lentokentän koronaopastuksesta ym. joten Finavia, Traficom, STM, THL, Vantaan kaupunki (ja mahdollisesti muutkin) totesivat että tuli informaatiokatkos. Ikävää, olipa tuo totta tai ei.

Perustuslakivaliokunnan puoleen käännytään silloin kun se koetaan tarkoitukseen sopivaksi. Aina sitä ja sen kantaa ei hallitus katso tarpeelliseksi kuulla: EU:n koronatukipakettia koskeva kanta jätettiin jopa täysin huomioimatta. Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta, eikä perustuslakivaliokunnallakaan näytä sananvaltaa olevan.

Miten asoitten hoitaminen voisi onnistua, jos edes ministeritason päättäjät tai heidän avustajaryhmänsä eivät tiedä omista, laitostensa, virkamieskunnan tai valiokuntiensa rooleista, vastuista ja niiden jaosta, tai eivät piittaa niistä?

Värikkäät valinnat

Asia kuin asia politisoituu. Ei siinä mitään - politiikkaa kun tehdään. Hallituksen ja koko demokratian uskottavuus kuitenkin kärsii, kun virkanimitykset ovat vahvasti puoluepoliittisia. Pätevät hakijat sivuutetaan jopa sen puolueen toimesta joka ennen eduskuntavaaleja piti tällaista menettelyä demokratian vastaisena.

Mielenosoittajat eivät noudata itse poliisille toimittamaansa suunnitelmaa, eivätkä poliisin tunteja jatkunutta poistumiskehoitusta, ja seurauksena on lievien voimatoimien käyttö. Syyteharkintaan joutuukin - poliisi. Lakien noudattaminen on subjektiivista, samoin niiden rikkomisen seuraamusten harkinta. Tarvitaanko yleisillä vaaleilla valittua eduskuntaa säätämään lakeja, poliisia niiden noudattamista valvomaan, tai oikeuslaitosta sanktiomaan lakien rikkominen?

Älä ota sitä henkilökohtaisesti

Mikäli oppositio esittää aiheellisen kysymyksen, siitä loukkaannutaan, jopa vihastutaan. Olkiukkojen rakentamiseen käytetään energiaa. Epäkohdien ratkaisemiseen - kuten työttömyystilanne - ei aika oikein riitäkään. Sen sijaan että keskusteltaisiin työllisyydestä, lietsotaan vastakkainasettelua ja syytetään elinkeinoelämää “yhteiskuntavastuun puuttumisesta”.

Onko sitten valtion yli 30 % omistama Nesteen Naantalin jalostamo toiminut yhteiskuntavastuuttomasti päättäessään lakkauttaa jalostamon? No, myönnettäköön -  Kaipolan tehtaan sulkeminen, kuten Naantalin jalostamon lakkauttaminenkin, tulivat varmasti pyytämättä, mutta eivät varoituksetta eivätkä varsinkaan yllätyksenä. Silmien ja korvien sulkeminen ikäviltä tulevaisuudenkuvilta ei auttanutkaan. Onneksi Meyer'in telakan jälkeistä aikaa voidaan vielä muutama vuosi miettiä rauhassa.

201015_tyhja_ravintola.jpg

                                                                                                                                  

Tilanne vähän muuttui, tai sitten ei, ja sekin vähän riippuu

Kesällä Skopjen lennoilla Suomeen tuli runsaasti koronatartuntoja. Muutaman koronalennon ja 60 Turun seudulle tuodun koronatartunnan jälkeen lennot keskeytettiin. Runsas kuukausi sitten ilmoitettiin, että “lentoyhtiö on tehnyt päätöksen, että lennoille edellytetään negatiivista koronatestitulosta”.  Totta vai ei? Viime lauantaina Skopjesta saapui jälleen koronalento. Ketään ei oltu testattu Skopjessa ennen koneeseen päästämistä, eikä Turussakaan tarvinnut testiin mennä jos ei halunnut. Seitsemän todettua tartuntaa, kymmeniä altistuneita.
Huomenna, perjantaina Turkuun laskeutuu seuraava Skopjen lento.

Samaan aikaan samassa Suomessa: Yli 20 hengen kokoontumisrajoitus yksityistilaisuuksissa, Vaasassa 10 hengen rajoitus. Ravintoloita syytetään koronan levittämisestä ja niiden elinkeinon harjoittamisesta tehdään mahdotonta. Yhteiskuntavastuu ja vastuu ihmisten terveysturvallisuudesta koskee ravintoloitsijoita, mutta eikö valittuja halpalentoyhtiöitä?

Koronatilanne tuo esille johtamisen ja johdonmukaisuuden puutteiden seurauksia, joista olisi normaalioloissakin suurta haittaa. Perustavanlaatuisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää nöyryyttä myöntää virheet ja kykyä oppia niistä. Vain näin varmistetaan hyvinvointivaltion ja demokratian toimivuuden edellytykset. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korona, kriisi, työllisyys, uskottavuus, luottamus, hallitus, johtaminen, johdonmukaisuus

Meren tasalla

Sunnuntai 6.9.2020 klo 23:56 - Kristiina Sunell

Vanha luotsikutteri olisi kiva. Tai ehkä Targa. Olen uskonut sellaisen haluavani. Mutta kun irroitan Busterin köydet laiturista, huomaan että kaikkein parasta on juuri tässä, meren tasalla. 

200907_naantalinaukko2.jpg

Tyyninä iltoina voi pysähtyä katsomaan auringonlaskua, kirkkaan keltaisen vaihtumista oranssin ja turkoosin kautta sinisen eri sävyihin. Jossain kauempana, mutta silti aivan tässä, joka puolella ympärillä. Kompassin himmeä valo näkyy vähitellen selkeämmin. Yö tuoksuu merellä erilaiselta kuin ilta.

200906_suora_veneen_valo.jpg

                                                                                                                     

Kotilaituri on lähellä kun Naantalin kirkon tornin siluetti piirtyy horisonttiin. Takaisin maihin kiinnittyminen ei tunnu kotiinpaluulta. Olinhan koko ajan kotona, merellä.

200906_sininen_hetki_naantali.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saaristomeri, Itämeri, luonto, ympäristö, kauneus

Kuntavaalit - ollako vai eikö olla?

Lauantai 5.9.2020 - Kristiina Sunell

"Kiinnostaako oman asuinalueesi asiohin vaikuttaminen? Lähde ehdokkaaksi Suomen tärkeimpiin vaaleihin. Valtuustoissa tavalliset kuntalaiset päättävät, miten omaa kuntaa kehitetään ja mihin suuntaan kuntaa viedään tulevaisuudessa. Suuressa ja pienessä: kunnan viihtyisyys, infra-asiat, kehityskysymykset ja puistonpenkit ovat vain esimerkkejä asioista, mistä kunnallispoliitikot päättävät. Kutsumme nyt avoimin mielin ihmisiä mukaan toimimaan omalla osaamisellaan, sydämellä ja järjellä kuntalaisten puolesta. Hyvä ehdokas on sellainen, jolla on halu vaikuttaa. Maailmaa voi muuttaa - tarvitaan vain rohkeita ihmisiä."

Eikö ollutkin hyvä värväyspuhe? Sanakaan edellisestä kappaleesta ei ole omaa tekstiäni, vaan poimittuja sitaatteja eri poliittisten puolueiden sivustoilta. 

Kuntavaalit ovat varmasti tärkeimmät jokapäiväiseen arkeen vaikuttavat vaalit. Valtakunnanpolitiikkalla on lopulta hyvin vähän vaikutusta tehtäviin päätöksiin. Elämä on paikallista, livet är lokalt. Paikallistasolla saattavat painotukset olla jopa hyvinkin yllättäviä. Keski- ja suurituloisten oikeutta ilmaiseen esikouluun saattaa vastustaa aivan jokin muu puolue kuin olettaisi. Virkistysalueista, ympäristön tilasta ja sen pilaamisen estämisestä huolehtivat jotkin aivan toiset puolueet kuin luulisi. Asia kerrallaan - lähestyminen vaikuttaa pienellä paikkakunnalla olevan kovin vaikeaa, etenkin kuin piirit ovat pienet ja asiakysymykset usein henkilöityvät vuosiksi tai jopa kymmeniksi vuosiksi. Pahimmillaan asenne voi olla "Näiden toisten kanssa en neuvottele ja tämä aloite on muutoinkin väärän tahon esittämä"

kaupungintalo.pngVaaleihin ehdokkaaksi lähtevällä on omat arvonsa ja niiden tärkeysjärjestyksensä. Yksittäisen ehdokkaan äänimäärällä on merkitystä valtuutettuja valittaessa, mutta tekeekö valtuusto muuta kuin kumileimaa eri valtuustoryhmien tai niiden koalitioiden ennalta sopimat, mahdollisesti sanellutkin päätökset? Lautakuntien päätöksillä on kuitenkin merkitystä. Ehdokkaan vaaleissa saama äänimäärä vaikuttaa lautakuntien jäsenten valintaan joissakin puolueissa enemmän, joissakin vähemmän. 

Äänestäjä valitsee ehdokkaan, joka parhaiten vastaa hänen näkemystään kunnan kehittämisestä ja toimii rohkeasti päämääriensä puolesta. Ehdokkuutta harkitseva saattaa kutenkin miettiä josko rohkeudelle on kysyntää tai käyttöä, vai olisiko siitä suoranaisesti jopa suurta haittaa. 

Ensi vuoden huhtikuun kuntavaaleja odotellessa on aikaa selata tehtyjä päätöksiä ja käytyjä äänestyksiä kuluvan vaalikauden ajalta. Joulun aikaan, viimeistään alkuvuonna ehdokkaat alkavat tuottaa sisältöä verkkosivustoilleen ja kenties kolmisen vuotta hiljaiseloa viettäneille facebook-sivuilleen. Edelliset todennäköisesti kertovat enemmän ja konkreettisemmin kuin jälkimmäiset.

Kirjoittaja miettii josko puoluepolitiikalla ja kuntatason yhteisten asioitten hoitamisella on konkreettista yhteyttä

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, kuntalaiset, edustuksellisuus, äänestäminen, vaikuttaminen, yhteistyö, kuunteleminen

Loppuiko suusaippua?

Torstai 30.7.2020 - Kristiina Sunell

Mielipahavaroitus: teksti sisältää epäasiallista kielenkäyttöä

Ponnistelut sukupuoleen viittavien ammattinimikkeiden poistamiseksi alkavat tuottaa tulosta. Palomies-, lautamies- ja talonmies- nimikkeet on pian neutralisoitu historiaan. Liikennemerkkien hahmot korvataan pallopää-hahmoilla, jotta kenenkään mieli ei missään tapauksessa pahoittuisi. Poliittinen korrektius painostaa poistamaan tuotemerkit, jotka saattaisivat viitata etnisyyteen, kansalaisuuteen, ihonväriin, tai muuhun vastaavaan. Hienoa vai huonoa - makuasia.

Työ ainoastaan poliittisesti korrektien ilmaisujen käyttämiseksi on kuitenkin vielä pahasti kesken. Vuonna 2020 luki-häiriöstä kärsivää kansanedustajaa pilkataan eduskunnassa. "Hillotolpasta" on tullut "kusitolppa". Toisen puolueen edustajan puheenvuoron voi kuitata ilmoittamalla sen olevan "paskapuhetta". Ministereitä nimitetään "pers'läviksi". Kun oikein pitkälle vanhoja tviittejä tonkii, saattaa törmätä vuosien takaiseen siteeraukseen jossa kerrotaan Euroopan Talousfoorumin olevan "runkkurinki". Mautonta. 

Mikä huonoissa käytöstavoissa häiritsee eniten? Ehkä se, että epäasiallista ja vallankin poliittisesti epäkorrektia kieltä käyttävät samat henkilöt, joille olemme uskoneet lakien säätämisen ja yhteisten asioitten hoitamisen. He ovat äänestäjien valitsemia luottamushenkilöitä. Ennen vanhaan - silloin kun vielä oli talonmiehiä ja palomiehiä - olisi kehoitettu pesemään suu saippualla. Nykyään voisi ehdottaa suusuojainta, jotta pahimmat pöpöt eivät esimerkillään tartuttaisi muita.

 

1 kommentti . Avainsanat: kielenkäyttö, uuskieli, kiroilu, käytöstavat, vihapuhe

Anteeksi, Orwell

Tiistai 30.6.2020 klo 22:05 - Kristiina Sunell

"Jotta käännöstyö ehdittäisiin suorittaa, uuskielen lopullinen yksinomaiseen käytäntöön ottaminen onkin lykätty niin pitkälle kuin vuoteen 2050". Tämä on George Orwell'in teoksen "1984" viimeinen lause.

Vuonna 1948 kirjoitettu teos on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan."...joka ainoa kirja on kirjoitettu uudestaan, joka ainoa taulu on maalattu uudestaan, joka ainoa muistopatsas ja katu ja rakennus on saanut uuden nimen..." Osuiko Orwell suunnilleen oikeaan, vaikka dystopian (utopian vastakohta, jolla tarkoitetaan ihanneyhteiskunnan vastakohtaa, pelon utopiaa) toteutumisen aikataulu ei kovin tarkka olekaan? Patsaita ei nimetä uudelleen, ne vain kaadetaan ja heitetään jokeen. 

Uuskieli on kuitenkin toteutumassa kirjassa kuvatulla tavalla. Ilmaisut, joille ei helposti löydy poliittisesti korrektia uusikielen termiä, yksinkertaisesti poistetaan - tai sitten poistetaan koko tuote. Ihon vaalentaminen ei ole suvaittavaa. Miksi? Kuka vain voi ottaa tatuoinnin jolla kasvot muutetaan siniseksi kukkakedoksi ja hiukset värjätään tyyliin sopivasti vihreäksi. Se on OK - ainakin toistaiseksi.

Todellisuutta ja kunkin omaa kokemukseen tai havaintoihin perustuvaa käsitystä on hyvin vaikea muuttaa vain sanoja muuttamalla. Ihminen on kekseliäs: kiertoilmaisut löytyvät, asiayhteyden tunteva osaa tulkata ne mielessään selkokielelle, ehkä lopulta salaa ja hiljaa itsekseen. 

Sanat ovat lopulta pelkästään jono kirjaimia. Ne viittavat johonkin käsitteeseen, joka sinänsä muuttuu vain jos niihin liittyvät havainnot ja kokemukset muuttuvat. Nykyään esimerkiksi "Made in Japan" herättää aivan toisenlaisen mielikuvan tuotteen laadusta kuin parikymmentä vuotta sitten. Mikä muuttui? Ei kirjainkaan, vaan kokemusperäinen käsitys siitä, mihin sanoilla viitataan.

Ferdinand de Saussure (1857-1913) piti kieltä järjestelmänä, joka koostuu kahdesta osasta: ilmauksesta ja sisällöstä. Sisältö ei muutu mitenkään vaikka käsitteelle annettaisiin jokin toinen nimi, uudenlainen jono kirjaimia. Jos alamme viitata heiniä syövään, suurikokoiseen eläimeen kirjaimilla "p-ö-y-t-ä", ei kestää kauaakaan kun kaikki tietävät että on kysymys hevosesta, ei huonekalusta.

Uuskieli, sanojen ja käsitteiden kieltäminen ei muuta todellisuutta millään lailla - ellei sitten vain huonompaan suuntaan. Todellisuuden muuttaminen on toki vaikempaa. Jospa silti yritettäisiin, vaikkapa palaamalla ajatukseen "olemme kaikki erilaisia, olemme kaikki samanarvoisia; jokainen ansaitsee arvostuksen arvostamalla muitakin yhtä lailla". Jätetään kirja-, tuotepakkaus-, ja elokuvaroviot sytyttämättä. Osoitetaan että Orwell oli kirjailija, ei visionääri eikä varsinkaan kurjalla tavalla oikeaan osunut tulevaisuudentutkija.

 

 

 

 

1 kommentti . Avainsanat: uuskieli, semantiikka, hyperventilaatio, sensuuri, merkitys, kirjaimet, sanat, tarkoitus, kokemus, todellisuus

Mitä mieltä me olemme?

Lauantai 25.4.2020 - Kristiina Sunell


"Ei sillä ole väliä mitä sanotaan, vaan sillä, mistä syystä niin sanotaan. Lopulta väliä on kuitenkin eniten sillä, kuka sanoo"


Ystävän keskustelupalstalla oli menossa omalla tavallaan mielenkiintoinen keskustelu. Varsinaista teemaa en muista, eikä sillä ole niin merkitystäkään. Kommenttiketjun kulku oli suunnilleen tämä:

- "Typerä lausunto. Eipä ihmekään, tyypillistä puolueen X toimintaa." Tietysti ensin oli kaivettu esille julkaisun aiheena olevan jutun kirjoittajan puoluekanta.
- Sen jälkeen nostettiin esille valittuja paloja puolueen X eri edustajien toiminnasta ja toilauksista, "tuollaisia ne ovat kaikki". Seurasi mielensäpahoittamista ja vastavuoroista puolueen Z mollaamista.

Hyvinkin nopeasti oltiin etäännytty niin aidasta kuin seipäästäkin pellon kautta metsään.

Pyysin julkaisun tekijältä lupaa arvauskisaan. Poimin neljä todellista, pienten paikkakuntien kokouspöytäkirjaa, joissa jokin puolue oli profiloitunut vahvasti jonkin tärkeän asian puolustamiseen tai vastustamiseen. Esitin neljä väitettä ja pyysin arvaamaan mikä puolue on erityisesti vastustanut tai kannattanut esitystä. Annoin miettimisaikaa 24 tuntia, jossa ajassa olisi toki ehtinyt halutessaan vaikkapa pohtia omaa kantaansa esitettyihin asioihin.

Seuraavana päivänä olin saanut vain yhden vastauksen. "No kerro ne oikeat vastaukset". Kerroin toki, joskin varaumalla "Yksi tai kaksi näistä oikeista vastauksista saattaa olla huijausta, vaan saattavat ne kaikki oikeinkin olla. Arvaapa, ovatko kaikki oikein, vai osa väärin?" Siihen keskustelu tyrehtyi. 

Mahdollisesti syynä oli palkinnon puuttuminen, ehkä riski siitä että "ampuisi omaan nilkkaan", jota toisinaan tapahtuu kun ylivuotisia twiittejä kaivetaan esille. Bumerangi tulee vuoden viipeellä takaisin omaan otsaan.

Mielipiteen muodostaminen itse asian perusteella sisältää omat riskinsä. Niiden realisoitumisen välttämiseksi on varovaisinta tarkistaa "oman väen" kanta. Mikäli mielipidettä tivataan, voihan aina vastata "En ole vielä muodostanut mielipidettäni". Ilkeämielinen voi tulkita tuon tarkoittavan "Minulle ei ole vielä kerrottu mitä mieltä olen".

Jos uskalikko kuitenkin paljastaa oman kantansa ennen virallisen mielipiteen julkaisemista, hän saattaa saada toisesta "laatikosta" syyttelyä siitä, että tuo toinen puolue ajaa kaksilla rattailla. "Oma" puolue leimaa kuitenkin itsenäisesti ajattelevan "oman tiensä kulkijaksi" ja kahdet rattaat alkavat mennä eri suuntiin.

Politiikka on laji, jossa laatikot ovat tarkoin rajattuja ja niiden kannet tiukasti suljettuja. 

200425_laatikot_poika.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, mielipide, puoluekanta, henkilö

Hallitus esittää kansalle luottamuslausetta

Keskiviikko 15.4.2020 klo 17:42 - Kristiina Sunell

Yllättäen ja pyytämättä tarjoutui tilaisuus miettiä jatko-osaa kirjoitukselle Oma vastuu ja yhteinen hyvä

Uudenmaan eristäminen purettiin tänään. Sen sijaan että eristystä olisi jatkettu aiemmin päätetyn 19.4.2020 jälkeen, se päätettiinkin lopettaa etuajassa.

Marin: ”Nyt ei ole oikea aika lähteä mökeille. 
Korostan sitä, että ihmisillä itsellään on vastuu omasta toiminnastaan.
Jokaisella on vastuu myös muiden terveydestä."

Eduskunta ja gallupit voivat mitata hallituksen luottamuksen. Nyt mitataan hallituksen luottamus kansaan. Jokainen saa kantaa haluamansa määrän vastuuta muiden ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta. Hyvin mielenkiintoinen, joskin arveluttava kokeilu.

Äänestystulos nähdään koronaviruksen leviämisluvuissa, sairaalahoitoon joutuneiden ja kuolleiden määrissä.

ei_kuule_ei_nae.png

Voipio-Pulkki Sosiaali- ja terveysministeriöstä:
Sairaala- ja tehohoitoa ovat tarvinneet ehkä yllättäenkin keski-ikäiset ja myös muut kuin perussairaat. Emme vielä ymmärrä, miksi tauti on joillekin niin vaikea.

Nyt kokeillaan terveydenhuollon venymisen ja jaksamisen rajoja tilanteessa, jossa myönnetään sekä yllättävyys, että ymmärryksen puuttuminen.

Toivottavasti Suomessa ollaan Ruotsia fiksumpia. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ihmiskoe, holtittomuus, vastuuntunto, seuraukset

Oma vastuu ja yhteinen hyvä

Lauantai 11.4.2020 - Kristiina Sunell

Yhteismaan ongelma on tilanne, jossa vapaasti kaikkien saatavilla olevan resurssin yhteiskäyttö johtaa sen ylikulutukseen. Kuluttaessaan vapaata resurssia kuluttaja saa sen hyödyn itselleen mutta tämän resurssin kulumisen haitat jakautuvat kaikkien resurssin käyttäjien kesken. Tämä saa teorian mukaan yksittäiset kuluttajat toimimaan omaa etuaan tavoitellen ja vastoin yhteistä hyvää, ja siten yhteistoimin kuluttamaan resurssin loppuun tai pilaamaan sen kulutuksellaan. Lähde: Wikipedia

Tämän kirjoituksen otsikko voisi olla myös "oma hyvä ja yhteinen vastuu". Kyynistä ehkä, mutta tuttua. Toisin kuin toivoisi, kriisit eivät jalosta yksilöitä toimimaan yhteisen hyvän puolesta jos hintana on luopuminen jostain omasta oikeudesta. Eihän näin ole normaalioloissakaan. Taloyhtiöissä, joissa yhteinen sähkölasku jyvitetään kunkin asunnon neliömetrien mukaan, suuremmat asunnot maksavat kulutuksestaan suhteellisesti enemmän. Kun taloyhtiöön saadaan asuntokohtaiset sähkömittarit, kokonaiskulutus laskee aina. "Saat itsellesi sen, mistä itse maksat, ja jos säästät, hyödyt siitä itse". Yksilön käytös muuttuu rationaalisemmaksi, sillä omilla toimilla on itseä koskeva vaikutus.

Taloyhtiötä suuremmissa yhteisöissä, vaikkapa eurovaluuttamaissa, keskustelu ei juurikaan poikkea pienemmistä yhteisöistä, vaikka mittakaava on aivan eri suuruusluokkaa. Keskustelu euro-alueen yhteisistä velkakirjoista jakaa mielipiteet hyvinkin ennakoidusti. Kun varat ja hyödyt ovat omia, mutta lasku maksetaan yhteisesti, ei ole vaikea arvata maksajamaiden suhtautumista. Se muistuttaa tilannetta, jossa lähdettäisiin talkoisiin parin korttelin päähän toisen taloyhtiön pihaa siivoamaan ja kukkia istuttamaan samalla kun oma yhtiövastike tai vuokra nousee.

Koronapandemian vuoksi tehdyt rajoitukset ja suositukset koskevat kaikkia. Mikään ei ole niin vaikeaa kuin omista vapauksista luopuminen siksi, että joku toinen säästyisi tartunnalta, elinikäiseltä keuhkovauriolta tai kuolemalta. Kovin monen on helppo hyväksyä sairaanhoitajien raskas työvelvoite, eli pakko  tehdä vaarallista ja vastuullista työtä pienellä palkalla ilman kelvollisia suojavarusteita. Yksilö - mikäli hän on potilas - ei ehkä huomaa tästä itselleen aiheutuvaa haittaa. Terveydenhuollon henkilöstölle riski on kuitenkin merkittävä. Liian monen on vaikea hyväksyä sitä, että mökkisaunaa ei nyt pääsekään tänä keväänä lämmittämään. Yksilö katsoo kärsimyksensä olevan kohtuuton, sillä hän ei koe saavansa tästä haitasta mitään omaa henkilökohtaista hyötyä. Vesillä liikkuja napisee suosituksesta pysyä maissa, mutta saattaisi valittaa myös kovin pitkäksi venyvästä vasteajasta haverin sattuessa. 

Yhteisestä vastuuntunnosta voidaan toistaiseksi puhua vain kaunokirjallisuudessa. "Kaikki yhden, yksi kaikkien puolesta" unelmatilanteesta ollaan vielä hyvin kaukana. Se voi toteutua vasta sitten, kun omat oikeudet ovat kohtuullisessa suhteessa omaan vastuuseen. Yhteinen hyvä seuraa sen jälkeen automaattisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rajoitukset, koronabondit, EU, yhteisvastuu, omavaraisuus

Päivä kerrallaan

Lauantai 4.4.2020 - Kristiina Sunell

Vielä kolme viikkoa sitten oli "ennen vanhaan" 

Keitin aamukahvit, tarkistin kalenterista missä pitää mihinkin aikaan olla. Pakkasin kannettavan tietokoneen reppuun, otin kännykän laturin mukaan. Kiire. Tapaamisia, kokouksia, illanviettoja. Kävin kaupassa, ohimennen ja muistilistaa tekemättä. Menin elokuviin, vietin aikaa taidenäyttelyissä. 

Toivelistalla oli paljon kaikenlaista. Jonakin päivänä vielä valmistun kotimaanliikenteen laivuriksi ja käyn Islannissa, mitenkään toisiinsa liittymättä. Sitku- päivänä, sitten kun on aikaa ja varaa. 

Nyt on nyt

Pesen kädet. Keitän koko pannullisen aamukahvia. Pesen kädet. Avaan tietokoneen, poistan sata roskapostia, jonka jälkeen tietysti pesen kädet. Tuntuu kuin maailma ulkopuolella olisi pysähtynyt. Kokouksista tulee sähköposti-, Teams- tai Skype- palavereja. Kavereita näkee vain netissä. Siellä on nyt kaikki.

En käy kaupassa ellei ole aivan ehdoton pakko - nopeasti, tarkasti tehdyn listan mukaan. Jos jotain unohtui niin olkoon. Haen ensi viikolla, tai sitten vain totean etten tarvitsekaan unohtamaani tavaraa.

En käy Islannissa, en edes Sipoossa. Tai ylipäätään yhtään missään. Laivurikoulutus on kahta oppijaksoa vaille valmis, mutta merenkulkuopiston ovet pysyvät kiinni. Harmittaa, mutta vain hetken.

Kaikki ajallaan.

130218_narsissi.jpg

Mikä on "uusi normaali" tämän pandemian jälkeen? En arvuuttele sitä, en pohdi sitä mikä voisi olla vieläkin huonommin tai vähemmän hyvin. Ennen nukkumaanmenoa mietin vähintään kolmea asiaa, joista olla kiitollinen. Niitä on enemmänkin, mutta ne ovat erilaisia kuin aikaisemmin.

Ennen vanhaan sähköpostin loppuun kirjoitettiin "Terveisin". Nyt toivotetaan terveyttä - ystäville, kaikille. Tästä selvitään yhdessä, mutta vain ja ainoastaan yhdessä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: toivo, päättäväisyys, rohkeus, ilo, tulevaisuus

Osuuskauppavaalit 16-31.3.2020

Lauantai 14.3.2020 - Kristiina Sunell

osuuskauppavaalit_2020.pngOnko sinulla Turun Seudun Osuuskaupan vihreä kortti, saitko postilaatikkoosi ohjeet äänestämiseen vaaleissa 16.-31.3.2020?

Näissä vaaleissa voit äänestää sähköisesti omalla tietokoneellasi tai postitse. Olen ehdokkaana jäsenalueella 1, johon kuuluvat Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Raisio, Rusko ja Turku.

Osuuskauppavaalit eivät ole puoluepoliittinen vaali. Itselleni tärkeitä ovat perinteiset suomalaiset arvot, luonto ja vastuullisuus. 

Vastuullisuus tarkoittaa työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimista, reilua korvausta tuottajille puhtaista, kotimaisista elintarvikkeista, ruokahävikin vähentämistä ja ylimääräisten pakkausmateriaalien välttämistä. Laadun ja hinnan kohtaaminen on tärkeää. 

Valitse numero 19 jos olet samaa mieltä.

   

3 kommenttia . Avainsanat: edustajisto, TOK, vaalit, vastuullisuus, luonto, reiluus

Asemakaavoituksen vähäisyys ja merkittävyys

Torstai 5.3.2020 - Kristiina Sunell

Miksi niin kiire?

Naantalin hallintosääntöä uudistettiin viimeksi nykyisen valtuustokauden alussa, 5.6.2017. Sen päivittäminen on maanantaina 9.3.2020 kokoontuvan kaupunginhallituksen listalla heti ensimmäisenä kohtana. Aikataulu on kiireellinen: muutokset halutaan voimaan jo parin viikon päästä, 1.4.2020. Looginen muutosajankohta saattaisi kuitenkin olla seuraavan valtuustokauden alku, runsaan vuoden päästä. Miksi kiire?

"Yhtenä keskeisimmistä muutoksista esitetään asemakaavoitusprosessin keventämistä eli nopeuttamista, erityisesti merkitykseltään vähäisissä asemakaavoissa ja niiden muutoksissa. Tämä tarkoittaa muutoksia niin valmistelusta vastaaviin kuin päättäviin tahoihin."

Asemakaavoista päättää nykyään 43 hengen valtuusto, joka tekee päätöksen kaupunginhallituksen ja lautakuntien valmistelutyön perusteella. Keventäminen eli nopeuttaminen merkitsisi sitä, että asemakaavoja ei enää viedä valtuustoon, paitsi jos ne ovat suurempia kuin Finlandia-talo. Tästä tietenkin selviää palastelemalla asemakaavat sopivan kokoisiksi.

Paljonko on paljon, minkä verran on vähän?

"Neuvotteluissa on sovittu, että vähäisen asemakaavamuutoksen kerrosneliömäärän pinta-alaraja on 3 000 m². Asemakaavan tai asemakaavamuutoksen vähäisyys tai merkittävyys arvioidaan ja päätetään kulloinkin kaavan käynnistämisen yhteydessä."

Kerrosneliöt - 3000 - on konkreettinen luku. Käytännössä se vastaa noin kahtakymmentä omakotitaloa, kahta kerrostaloa tai yhtä suurta liikekeskusta. Oletan "kerrosneliömäärä" käsitteen olevan yhtä kuin "rakentamisen kokonaismäärä". Parkkipaikkoja ja mahdollisia tiejärjestelyjä ei huomioida, vaikka niiden sijoittelu saattaa olla kokonaisuuden kannalta huomattava.

Vähäisyys ja merkittävyys ovat erittäin subjektiivisia käsitteitä. Esimerkiksi lainsäädännössä käsite "merkittävä haitta" on subjektiivinen: haitan aiheuttajan mielestä haitta saattaa olla olematon, siitä kärsivän näkökulmasta huomattavan suuri. Asemakaavoituksessa saattaa nyt olla edessä samankaltainen tilanne. Manner-Naantalin oikeusvaikutteinen osayleiskaava on jo nyt vähentänyt puistoja, viher- ja virkistysalueita. Haitta kohdistuu Manner-Naantalin asukkaisiin, mutta ei vaikuta merkittävästi - jos edes lainkaan - muissa Naantalin osissa asuviin.

Kuka arvioi?

Kaupunginhallitus siis arvioisi vähäisyyttä ja merkittävyyttä tapauskohtaisesti.

Kaupunginhallituksen konsernijaoston toimivaltaan puolestaan tulisi muutoksen myötä kuulumaan ohjata yleiskaavojen sekä asemakaavojen ja ranta-asemakaavojen laadintaa.

sidonnaisuus_kuva.png

Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kukin puolue saa päättää omista edustajistaan kaupunginhallituksessa, joko henkilön äänimäärän tai muun kriteerin perusteella. Konsernijaostossa on 9 jäsentä, joskin kaksi heistä on myös kaupunginhallituksen jäseniä. Asemakaavoituksesta päättäisi siis 18 henkeä aiemman 43 luottamushenkilön sijaan.

Kaupunginhallituksen äänestysten tulos on tälläkin valtuustokaudella ollut helposti ennustettava: äänin 5-6 tehdyt päätökset ovat toki enemmistöpäätöksiä. Lautakuntien päätökset voidaan sivuuttaa käyttämällä otto-oikeutta. Tulisiko merkittävät päätökset tehdä vähäistä suuremmalla enemmistöllä? Rakennettuun ja rakentamattomaan ympäristöön liittyvät päätökset ovat peruuttamattomia ja kauaskantoisia.Kuntalaisen näkökulmasta paras ratkaisu olisi pitää päätökset valtuuston 43 luottamushenkilön harkittavina, niiden jotka ovat kuntalaisten vaaleissa valitsemia ja toimivat saamansa äänimäärän tuomalla mandaatilla niin Naantalin eri osiessa asuvien, kuin eri puolueidenkin edustajina. 

Kaupunginhallituksen 9.3.2020 kokouksen esityslista on tässä linkissä. 

1 kommentti . Avainsanat: hallintosääntö, kaavoitus, asemakaava, päätöksenteko, demokratia, valtuusto, kaupunginhallitus

Leipä ja lehti, kumpikin maksumuurin takana

Maanantai 24.2.2020 klo 7:09 - Kristiina Sunell

"Voi harmistuksen paikkaa, kaveri lähetti linkin lehtijuttuun joka onkin maksumuurin takana."

Maksumuuri toimii samalla tavoin kuin lähikauppa: leipätiskiltä ei voi vain ottaa haluaamansa, vaan ulos mennään kassan kautta. Sitä kutsutaan vaihdannaksi. Siinä ei ole mitään tavatonta.

Vaihtaminen on reilua ja helppoa. Palvelus voidaan vaihtaa toiseen vaikkapa kotona: vie sinä roskat, minä leikkaan nurmikon. Toimii kotioloissa (useimmiten), mutta yritystoiminnassa vaihdon väline ja arvon mitta on raha. Aikaansa ja valmistamiaan tuotteita voi toki lahjoittaakin - jos itse haluaa ja siihen on varaa.

Pienyrittäjä, kuten kuka tahansa muukin, voi itse päättää käyttääkö oman vapaa-aikaansa työhön, josta mahdollisesti joskus tulevaisuudessa saa korvauksen. Ehkä palkaksi omasta ajasta jää hyvä mieli, kuten vapaaehtoistyössä yleensäkin.  Hyvä mieli ei kuitenkaan riitä sähkölaskun tai kiinteistöveron maksamiseen. Palkkatyöstä kuuluu saada työsuoritusta vastaava palkka, jonka maksava asiakas maksaa siinä missä sivu-, toimitila-, raaka-aine-, vakuutus- ym. kustannuksetkin.

Jos siis haluaa lehden ilmaiseksi, tulee samalla vaatineeksi isoa joukkoa toimittajia, valokuvaajia, asiakaspalvelun henkilökuntaa ja monia muita tekemään työnsä ilmaiseksi. Siitä on reiluus kaukana.

200224_mies_lukee_sanomalehtea2.jpg

Jokeri kuitenkin: lehden voi maksaa kaupunki, joka tilaa sen kirjastoon ja maksaa tilauslaskun yhteisistä verovaroista.

Toinen jokeri: mainostaja voi maksaa lehden puolestasi, jolloin et maksa ilmaisjakelulehdestä itse mitään.

Ja vielä kolmas: Voit toivoa lehtitilausta joulu- tai syntymäpäivälahjaksi. Se ei ole kovin paljoa pyydetty, sillä paikallislehden digiversion saa noin kymmenellä eurolla pariksi kuukaudeksi. Onhan se sen väärti.

---

Blogin pitäjä ei kirjoittele juttuja työkseen, vaan satunnaisesti, ehtiessään ja silloinkin vain itseä kiinnostavista asoista. Saa jakaa vapaasti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työ, palkka, vaihdanta, raha

Vanhemmat kirjoitukset »