Loppuiko suusaippua?

Torstai 30.7.2020 - Kristiina Sunell

Mielipahavaroitus: teksti sisältää epäasiallista kielenkäyttöä

Ponnistelut sukupuoleen viittavien ammattinimikkeiden poistamiseksi alkavat tuottaa tulosta. Palomies-, lautamies- ja talonmies- nimikkeet on pian neutralisoitu historiaan. Liikennemerkkien hahmot korvataan pallopää-hahmoilla, jotta kenenkään mieli ei missään tapauksessa pahoittuisi. Poliittinen korrektius painostaa poistamaan tuotemerkit, jotka saattaisivat viitata etnisyyteen, kansalaisuuteen, ihonväriin, tai muuhun vastaavaan. Hienoa vai huonoa - makuasia.

Työ ainoastaan poliittisesti korrektien ilmaisujen käyttämiseksi on kuitenkin vielä pahasti kesken. Vuonna 2020 luki-häiriöstä kärsivää kansanedustajaa pilkataan eduskunnassa. "Hillotolpasta" on tullut "kusitolppa". Toisen puolueen edustajan puheenvuoron voi kuitata ilmoittamalla sen olevan "paskapuhetta". Ministereitä nimitetään "pers'läviksi". Kun oikein pitkälle vanhoja tviittejä tonkii, saattaa törmätä vuosien takaiseen siteeraukseen jossa kerrotaan Euroopan Talousfoorumin olevan "runkkurinki". Mautonta. 

Mikä huonoissa käytöstavoissa häiritsee eniten? Ehkä se, että epäasiallista ja vallankin poliittisesti epäkorrektia kieltä käyttävät samat henkilöt, joille olemme uskoneet lakien säätämisen ja yhteisten asioitten hoitamisen. He ovat äänestäjien valitsemia luottamushenkilöitä. Ennen vanhaan - silloin kun vielä oli talonmiehiä ja palomiehiä - olisi kehoitettu pesemään suu saippualla. Nykyään voisi ehdottaa suusuojainta, jotta pahimmat pöpöt eivät esimerkillään tartuttaisi muita.

 

1 kommentti . Avainsanat: kielenkäyttö, uuskieli, kiroilu, käytöstavat, vihapuhe

Anteeksi, Orwell

Tiistai 30.6.2020 klo 22:05 - Kristiina Sunell

"Jotta käännöstyö ehdittäisiin suorittaa, uuskielen lopullinen yksinomaiseen käytäntöön ottaminen onkin lykätty niin pitkälle kuin vuoteen 2050". Tämä on George Orwell'in teoksen "1984" viimeinen lause.

Vuonna 1948 kirjoitettu teos on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan."...joka ainoa kirja on kirjoitettu uudestaan, joka ainoa taulu on maalattu uudestaan, joka ainoa muistopatsas ja katu ja rakennus on saanut uuden nimen..." Osuiko Orwell suunnilleen oikeaan, vaikka dystopian (utopian vastakohta, jolla tarkoitetaan ihanneyhteiskunnan vastakohtaa, pelon utopiaa) toteutumisen aikataulu ei kovin tarkka olekaan? Patsaita ei nimetä uudelleen, ne vain kaadetaan ja heitetään jokeen. 

Uuskieli on kuitenkin toteutumassa kirjassa kuvatulla tavalla. Ilmaisut, joille ei helposti löydy poliittisesti korrektia uusikielen termiä, yksinkertaisesti poistetaan - tai sitten poistetaan koko tuote. Ihon vaalentaminen ei ole suvaittavaa. Miksi? Kuka vain voi ottaa tatuoinnin jolla kasvot muutetaan siniseksi kukkakedoksi ja hiukset värjätään tyyliin sopivasti vihreäksi. Se on OK - ainakin toistaiseksi.

Todellisuutta ja kunkin omaa kokemukseen tai havaintoihin perustuvaa käsitystä on hyvin vaikea muuttaa vain sanoja muuttamalla. Ihminen on kekseliäs: kiertoilmaisut löytyvät, asiayhteyden tunteva osaa tulkata ne mielessään selkokielelle, ehkä lopulta salaa ja hiljaa itsekseen. 

Sanat ovat lopulta pelkästään jono kirjaimia. Ne viittavat johonkin käsitteeseen, joka sinänsä muuttuu vain jos niihin liittyvät havainnot ja kokemukset muuttuvat. Nykyään esimerkiksi "Made in Japan" herättää aivan toisenlaisen mielikuvan tuotteen laadusta kuin parikymmentä vuotta sitten. Mikä muuttui? Ei kirjainkaan, vaan kokemusperäinen käsitys siitä, mihin sanoilla viitataan.

Ferdinand de Saussure (1857-1913) piti kieltä järjestelmänä, joka koostuu kahdesta osasta: ilmauksesta ja sisällöstä. Sisältö ei muutu mitenkään vaikka käsitteelle annettaisiin jokin toinen nimi, uudenlainen jono kirjaimia. Jos alamme viitata heiniä syövään, suurikokoiseen eläimeen "hevonen" kirjaimilla "p-ö-y-t-ä", ei kestää kauaakaan kun kaikki tietävät mihin nelijalkaiseen todellisuudessa viitataan.

Uuskieli, sanojen ja käsitteiden kieltäminen ei muuta todellisuutta millään lailla - ellei sitten vain huonompaan suuntaan. Todellisuuden muuttaminen on toki vaikempaa. Jospa silti yritettäisiin, vaikkapa palaamalla ajatukseen "olemme kaikki erilaisia, olemme kaikki samanarvoisia; jokainen ansaitsee arvostuksen arvostamalla muitakin yhtä lailla". Jätetään kirja-, tuotepakkaus-, ja elokuvaroviot sytyttämättä. Osoitetaan että Orwell oli kirjailija, ei visionääri eikä varsinkaan kurjalla tavalla oikeaan osunut tulevaisuudentutkija.

 

 

 

 

1 kommentti . Avainsanat: uuskieli, semantiikka, hyperventilaatio, sensuuri, merkitys, kirjaimet, sanat, tarkoitus, kokemus, todellisuus

Mitä mieltä me olemme?

Lauantai 25.4.2020 - Kristiina Sunell


"Ei sillä ole väliä mitä sanotaan, vaan sillä, mistä syystä niin sanotaan. Lopulta väliä on kuitenkin eniten sillä, kuka sanoo"


Ystävän keskustelupalstalla oli menossa omalla tavallaan mielenkiintoinen keskustelu. Varsinaista teemaa en muista, eikä sillä ole niin merkitystäkään. Kommenttiketjun kulku oli suunnilleen tämä:

- "Typerä lausunto. Eipä ihmekään, tyypillistä puolueen X toimintaa." Tietysti ensin oli kaivettu esille julkaisun aiheena olevan jutun kirjoittajan puoluekanta.
- Sen jälkeen nostettiin esille valittuja paloja puolueen X eri edustajien toiminnasta ja toilauksista, "tuollaisia ne ovat kaikki". Seurasi mielensäpahoittamista ja vastavuoroista puolueen Z mollaamista.

Hyvinkin nopeasti oltiin etäännytty niin aidasta kuin seipäästäkin pellon kautta metsään.

Pyysin julkaisun tekijältä lupaa arvauskisaan. Poimin neljä todellista, pienten paikkakuntien kokouspöytäkirjaa, joissa jokin puolue oli profiloitunut vahvasti jonkin tärkeän asian puolustamiseen tai vastustamiseen. Esitin neljä väitettä ja pyysin arvaamaan mikä puolue on erityisesti vastustanut tai kannattanut esitystä. Annoin miettimisaikaa 24 tuntia, jossa ajassa olisi toki ehtinyt halutessaan vaikkapa pohtia omaa kantaansa esitettyihin asioihin.

Seuraavana päivänä olin saanut vain yhden vastauksen. "No kerro ne oikeat vastaukset". Kerroin toki, joskin varaumalla "Yksi tai kaksi näistä oikeista vastauksista saattaa olla huijausta, vaan saattavat ne kaikki oikeinkin olla. Arvaapa, ovatko kaikki oikein, vai osa väärin?" Siihen keskustelu tyrehtyi. 

Mahdollisesti syynä oli palkinnon puuttuminen, ehkä riski siitä että "ampuisi omaan nilkkaan", jota toisinaan tapahtuu kun ylivuotisia twiittejä kaivetaan esille. Bumerangi tulee vuoden viipeellä takaisin omaan otsaan.

Mielipiteen muodostaminen itse asian perusteella sisältää omat riskinsä. Niiden realisoitumisen välttämiseksi on varovaisinta tarkistaa "oman väen" kanta. Mikäli mielipidettä tivataan, voihan aina vastata "En ole vielä muodostanut mielipidettäni". Ilkeämielinen voi tulkita tuon tarkoittavan "Minulle ei ole vielä kerrottu mitä mieltä olen".

Jos uskalikko kuitenkin paljastaa oman kantansa ennen virallisen mielipiteen julkaisemista, hän saattaa saada toisesta "laatikosta" syyttelyä siitä, että tuo toinen puolue ajaa kaksilla rattailla. "Oma" puolue leimaa kuitenkin itsenäisesti ajattelevan "oman tiensä kulkijaksi" ja kahdet rattaat alkavat mennä eri suuntiin.

Politiikka on laji, jossa laatikot ovat tarkoin rajattuja ja niiden kannet tiukasti suljettuja. 

200425_laatikot_poika.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, mielipide, puoluekanta, henkilö

Hallitus esittää kansalle luottamuslausetta

Keskiviikko 15.4.2020 klo 17:42 - Kristiina Sunell

Yllättäen ja pyytämättä tarjoutui tilaisuus miettiä jatko-osaa kirjoitukselle Oma vastuu ja yhteinen hyvä

Uudenmaan eristäminen purettiin tänään. Sen sijaan että eristystä olisi jatkettu aiemmin päätetyn 19.4.2020 jälkeen, se päätettiinkin lopettaa etuajassa.

Marin: ”Nyt ei ole oikea aika lähteä mökeille. 
Korostan sitä, että ihmisillä itsellään on vastuu omasta toiminnastaan.
Jokaisella on vastuu myös muiden terveydestä."

Eduskunta ja gallupit voivat mitata hallituksen luottamuksen. Nyt mitataan hallituksen luottamus kansaan. Jokainen saa kantaa haluamansa määrän vastuuta muiden ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta. Hyvin mielenkiintoinen, joskin arveluttava kokeilu.

Äänestystulos nähdään koronaviruksen leviämisluvuissa, sairaalahoitoon joutuneiden ja kuolleiden määrissä.

ei_kuule_ei_nae.png

Voipio-Pulkki Sosiaali- ja terveysministeriöstä:
Sairaala- ja tehohoitoa ovat tarvinneet ehkä yllättäenkin keski-ikäiset ja myös muut kuin perussairaat. Emme vielä ymmärrä, miksi tauti on joillekin niin vaikea.

Nyt kokeillaan terveydenhuollon venymisen ja jaksamisen rajoja tilanteessa, jossa myönnetään sekä yllättävyys, että ymmärryksen puuttuminen.

Toivottavasti Suomessa ollaan Ruotsia fiksumpia. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ihmiskoe, holtittomuus, vastuuntunto, seuraukset

Oma vastuu ja yhteinen hyvä

Lauantai 11.4.2020 - Kristiina Sunell

Yhteismaan ongelma on tilanne, jossa vapaasti kaikkien saatavilla olevan resurssin yhteiskäyttö johtaa sen ylikulutukseen. Kuluttaessaan vapaata resurssia kuluttaja saa sen hyödyn itselleen mutta tämän resurssin kulumisen haitat jakautuvat kaikkien resurssin käyttäjien kesken. Tämä saa teorian mukaan yksittäiset kuluttajat toimimaan omaa etuaan tavoitellen ja vastoin yhteistä hyvää, ja siten yhteistoimin kuluttamaan resurssin loppuun tai pilaamaan sen kulutuksellaan. Lähde: Wikipedia

Tämän kirjoituksen otsikko voisi olla myös "oma hyvä ja yhteinen vastuu". Kyynistä ehkä, mutta tuttua. Toisin kuin toivoisi, kriisit eivät jalosta yksilöitä toimimaan yhteisen hyvän puolesta jos hintana on luopuminen jostain omasta oikeudesta. Eihän näin ole normaalioloissakaan. Taloyhtiöissä, joissa yhteinen sähkölasku jyvitetään kunkin asunnon neliömetrien mukaan, suuremmat asunnot maksavat kulutuksestaan suhteellisesti enemmän. Kun taloyhtiöön saadaan asuntokohtaiset sähkömittarit, kokonaiskulutus laskee aina. "Saat itsellesi sen, mistä itse maksat, ja jos säästät, hyödyt siitä itse". Yksilön käytös muuttuu rationaalisemmaksi, sillä omilla toimilla on itseä koskeva vaikutus.

Taloyhtiötä suuremmissa yhteisöissä, vaikkapa eurovaluuttamaissa, keskustelu ei juurikaan poikkea pienemmistä yhteisöistä, vaikka mittakaava on aivan eri suuruusluokkaa. Keskustelu euro-alueen yhteisistä velkakirjoista jakaa mielipiteet hyvinkin ennakoidusti. Kun varat ja hyödyt ovat omia, mutta lasku maksetaan yhteisesti, ei ole vaikea arvata maksajamaiden suhtautumista. Se muistuttaa tilannetta, jossa lähdettäisiin talkoisiin parin korttelin päähän toisen taloyhtiön pihaa siivoamaan ja kukkia istuttamaan samalla kun oma yhtiövastike tai vuokra nousee.

Koronapandemian vuoksi tehdyt rajoitukset ja suositukset koskevat kaikkia. Mikään ei ole niin vaikeaa kuin omista vapauksista luopuminen siksi, että joku toinen säästyisi tartunnalta, elinikäiseltä keuhkovauriolta tai kuolemalta. Kovin monen on helppo hyväksyä sairaanhoitajien raskas työvelvoite, eli pakko  tehdä vaarallista ja vastuullista työtä pienellä palkalla ilman kelvollisia suojavarusteita. Yksilö - mikäli hän on potilas - ei ehkä huomaa tästä itselleen aiheutuvaa haittaa. Terveydenhuollon henkilöstölle riski on kuitenkin merkittävä. Liian monen on vaikea hyväksyä sitä, että mökkisaunaa ei nyt pääsekään tänä keväänä lämmittämään. Yksilö katsoo kärsimyksensä olevan kohtuuton, sillä hän ei koe saavansa tästä haitasta mitään omaa henkilökohtaista hyötyä. Vesillä liikkuja napisee suosituksesta pysyä maissa, mutta saattaisi valittaa myös kovin pitkäksi venyvästä vasteajasta haverin sattuessa. 

Yhteisestä vastuuntunnosta voidaan toistaiseksi puhua vain kaunokirjallisuudessa. "Kaikki yhden, yksi kaikkien puolesta" unelmatilanteesta ollaan vielä hyvin kaukana. Se voi toteutua vasta sitten, kun omat oikeudet ovat kohtuullisessa suhteessa omaan vastuuseen. Yhteinen hyvä seuraa sen jälkeen automaattisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rajoitukset, koronabondit, EU, yhteisvastuu, omavaraisuus

Päivä kerrallaan

Lauantai 4.4.2020 - Kristiina Sunell

Vielä kolme viikkoa sitten oli "ennen vanhaan" 

Keitin aamukahvit, tarkistin kalenterista missä pitää mihinkin aikaan olla. Pakkasin kannettavan tietokoneen reppuun, otin kännykän laturin mukaan. Kiire. Tapaamisia, kokouksia, illanviettoja. Kävin kaupassa, ohimennen ja muistilistaa tekemättä. Menin elokuviin, vietin aikaa taidenäyttelyissä. 

Toivelistalla oli paljon kaikenlaista. Jonakin päivänä vielä valmistun kotimaanliikenteen laivuriksi ja käyn Islannissa, mitenkään toisiinsa liittymättä. Sitku- päivänä, sitten kun on aikaa ja varaa. 

Nyt on nyt

Pesen kädet. Keitän koko pannullisen aamukahvia. Pesen kädet. Avaan tietokoneen, poistan sata roskapostia, jonka jälkeen tietysti pesen kädet. Tuntuu kuin maailma ulkopuolella olisi pysähtynyt. Kokouksista tulee sähköposti-, Teams- tai Skype- palavereja. Kavereita näkee vain netissä. Siellä on nyt kaikki.

En käy kaupassa ellei ole aivan ehdoton pakko - nopeasti, tarkasti tehdyn listan mukaan. Jos jotain unohtui niin olkoon. Haen ensi viikolla, tai sitten vain totean etten tarvitsekaan unohtamaani tavaraa.

En käy Islannissa, en edes Sipoossa. Tai ylipäätään yhtään missään. Laivurikoulutus on kahta oppijaksoa vaille valmis, mutta merenkulkuopiston ovet pysyvät kiinni. Harmittaa, mutta vain hetken.

Kaikki ajallaan.

130218_narsissi.jpg

Mikä on "uusi normaali" tämän pandemian jälkeen? En arvuuttele sitä, en pohdi sitä mikä voisi olla vieläkin huonommin tai vähemmän hyvin. Ennen nukkumaanmenoa mietin vähintään kolmea asiaa, joista olla kiitollinen. Niitä on enemmänkin, mutta ne ovat erilaisia kuin aikaisemmin.

Ennen vanhaan sähköpostin loppuun kirjoitettiin "Terveisin". Nyt toivotetaan terveyttä - ystäville, kaikille. Tästä selvitään yhdessä, mutta vain ja ainoastaan yhdessä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: toivo, päättäväisyys, rohkeus, ilo, tulevaisuus

Osuuskauppavaalit 16-31.3.2020

Lauantai 14.3.2020 - Kristiina Sunell

osuuskauppavaalit_2020.pngOnko sinulla Turun Seudun Osuuskaupan vihreä kortti, saitko postilaatikkoosi ohjeet äänestämiseen vaaleissa 16.-31.3.2020?

Näissä vaaleissa voit äänestää sähköisesti omalla tietokoneellasi tai postitse. Olen ehdokkaana jäsenalueella 1, johon kuuluvat Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Raisio, Rusko ja Turku.

Osuuskauppavaalit eivät ole puoluepoliittinen vaali. Itselleni tärkeitä ovat perinteiset suomalaiset arvot, luonto ja vastuullisuus. 

Vastuullisuus tarkoittaa työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimista, reilua korvausta tuottajille puhtaista, kotimaisista elintarvikkeista, ruokahävikin vähentämistä ja ylimääräisten pakkausmateriaalien välttämistä. Laadun ja hinnan kohtaaminen on tärkeää. 

Valitse numero 19 jos olet samaa mieltä.

   

3 kommenttia . Avainsanat: edustajisto, TOK, vaalit, vastuullisuus, luonto, reiluus

Asemakaavoituksen vähäisyys ja merkittävyys

Torstai 5.3.2020 - Kristiina Sunell

Miksi niin kiire?

Naantalin hallintosääntöä uudistettiin viimeksi nykyisen valtuustokauden alussa, 5.6.2017. Sen päivittäminen on maanantaina 9.3.2020 kokoontuvan kaupunginhallituksen listalla heti ensimmäisenä kohtana. Aikataulu on kiireellinen: muutokset halutaan voimaan jo parin viikon päästä, 1.4.2020. Looginen muutosajankohta saattaisi kuitenkin olla seuraavan valtuustokauden alku, runsaan vuoden päästä. Miksi kiire?

"Yhtenä keskeisimmistä muutoksista esitetään asemakaavoitusprosessin keventämistä eli nopeuttamista, erityisesti merkitykseltään vähäisissä asemakaavoissa ja niiden muutoksissa. Tämä tarkoittaa muutoksia niin valmistelusta vastaaviin kuin päättäviin tahoihin."

Asemakaavoista päättää nykyään 43 hengen valtuusto, joka tekee päätöksen kaupunginhallituksen ja lautakuntien valmistelutyön perusteella. Keventäminen eli nopeuttaminen merkitsisi sitä, että asemakaavoja ei enää viedä valtuustoon, paitsi jos ne ovat suurempia kuin Finlandia-talo. Tästä tietenkin selviää palastelemalla asemakaavat sopivan kokoisiksi.

Paljonko on paljon, minkä verran on vähän?

"Neuvotteluissa on sovittu, että vähäisen asemakaavamuutoksen kerrosneliömäärän pinta-alaraja on 3 000 m². Asemakaavan tai asemakaavamuutoksen vähäisyys tai merkittävyys arvioidaan ja päätetään kulloinkin kaavan käynnistämisen yhteydessä."

Kerrosneliöt - 3000 - on konkreettinen luku. Käytännössä se vastaa noin kahtakymmentä omakotitaloa, kahta kerrostaloa tai yhtä suurta liikekeskusta. Oletan "kerrosneliömäärä" käsitteen olevan yhtä kuin "rakentamisen kokonaismäärä". Parkkipaikkoja ja mahdollisia tiejärjestelyjä ei huomioida, vaikka niiden sijoittelu saattaa olla kokonaisuuden kannalta huomattava.

Vähäisyys ja merkittävyys ovat erittäin subjektiivisia käsitteitä. Esimerkiksi lainsäädännössä käsite "merkittävä haitta" on subjektiivinen: haitan aiheuttajan mielestä haitta saattaa olla olematon, siitä kärsivän näkökulmasta huomattavan suuri. Asemakaavoituksessa saattaa nyt olla edessä samankaltainen tilanne. Manner-Naantalin oikeusvaikutteinen osayleiskaava on jo nyt vähentänyt puistoja, viher- ja virkistysalueita. Haitta kohdistuu Manner-Naantalin asukkaisiin, mutta ei vaikuta merkittävästi - jos edes lainkaan - muissa Naantalin osissa asuviin.

Kuka arvioi?

Kaupunginhallitus siis arvioisi vähäisyyttä ja merkittävyyttä tapauskohtaisesti.

Kaupunginhallituksen konsernijaoston toimivaltaan puolestaan tulisi muutoksen myötä kuulumaan ohjata yleiskaavojen sekä asemakaavojen ja ranta-asemakaavojen laadintaa.

sidonnaisuus_kuva.png

Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kukin puolue saa päättää omista edustajistaan kaupunginhallituksessa, joko henkilön äänimäärän tai muun kriteerin perusteella. Konsernijaostossa on 9 jäsentä, joskin kaksi heistä on myös kaupunginhallituksen jäseniä. Asemakaavoituksesta päättäisi siis 18 henkeä aiemman 43 luottamushenkilön sijaan.

Kaupunginhallituksen äänestysten tulos on tälläkin valtuustokaudella ollut helposti ennustettava: äänin 5-6 tehdyt päätökset ovat toki enemmistöpäätöksiä. Lautakuntien päätökset voidaan sivuuttaa käyttämällä otto-oikeutta. Tulisiko merkittävät päätökset tehdä vähäistä suuremmalla enemmistöllä? Rakennettuun ja rakentamattomaan ympäristöön liittyvät päätökset ovat peruuttamattomia ja kauaskantoisia.Kuntalaisen näkökulmasta paras ratkaisu olisi pitää päätökset valtuuston 43 luottamushenkilön harkittavina, niiden jotka ovat kuntalaisten vaaleissa valitsemia ja toimivat saamansa äänimäärän tuomalla mandaatilla niin Naantalin eri osiessa asuvien, kuin eri puolueidenkin edustajina. 

Kaupunginhallituksen 9.3.2020 kokouksen esityslista on tässä linkissä. 

1 kommentti . Avainsanat: hallintosääntö, kaavoitus, asemakaava, päätöksenteko, demokratia, valtuusto, kaupunginhallitus

Leipä ja lehti, kumpikin maksumuurin takana

Maanantai 24.2.2020 klo 7:09 - Kristiina Sunell

"Voi harmistuksen paikkaa, kaveri lähetti linkin lehtijuttuun joka onkin maksumuurin takana."

Maksumuuri toimii samalla tavoin kuin lähikauppa: leipätiskiltä ei voi vain ottaa haluaamansa, vaan ulos mennään kassan kautta. Sitä kutsutaan vaihdannaksi. Siinä ei ole mitään tavatonta.

Vaihtaminen on reilua ja helppoa. Palvelus voidaan vaihtaa toiseen vaikkapa kotona: vie sinä roskat, minä leikkaan nurmikon. Toimii kotioloissa (useimmiten), mutta yritystoiminnassa vaihdon väline ja arvon mitta on raha. Aikaansa ja valmistamiaan tuotteita voi toki lahjoittaakin - jos itse haluaa ja siihen on varaa.

Pienyrittäjä, kuten kuka tahansa muukin, voi itse päättää käyttääkö oman vapaa-aikaansa työhön, josta mahdollisesti joskus tulevaisuudessa saa korvauksen. Ehkä palkaksi omasta ajasta jää hyvä mieli, kuten vapaaehtoistyössä yleensäkin.  Hyvä mieli ei kuitenkaan riitä sähkölaskun tai kiinteistöveron maksamiseen. Palkkatyöstä kuuluu saada työsuoritusta vastaava palkka, jonka maksava asiakas maksaa siinä missä sivu-, toimitila-, raaka-aine-, vakuutus- ym. kustannuksetkin.

Jos siis haluaa lehden ilmaiseksi, tulee samalla vaatineeksi isoa joukkoa toimittajia, valokuvaajia, asiakaspalvelun henkilökuntaa ja monia muita tekemään työnsä ilmaiseksi. Siitä on reiluus kaukana.

200224_mies_lukee_sanomalehtea2.jpg

Jokeri kuitenkin: lehden voi maksaa kaupunki, joka tilaa sen kirjastoon ja maksaa tilauslaskun yhteisistä verovaroista.

Toinen jokeri: mainostaja voi maksaa lehden puolestasi, jolloin et maksa ilmaisjakelulehdestä itse mitään.

Ja vielä kolmas: Voit toivoa lehtitilausta joulu- tai syntymäpäivälahjaksi. Se ei ole kovin paljoa pyydetty, sillä paikallislehden digiversion saa noin kymmenellä eurolla pariksi kuukaudeksi. Onhan se sen väärti.

---

Blogin pitäjä ei kirjoittele juttuja työkseen, vaan satunnaisesti, ehtiessään ja silloinkin vain itseä kiinnostavista asoista. Saa jakaa vapaasti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työ, palkka, vaihdanta, raha

Kukkahattusetä ja poikamiestyttö

Torstai 13.2.2020 - Kristiina Sunell

Kun koville ottaa niin koiraskin poikii, sanoo vanha suomalainen sananlasku. Vanhentunut ei sanonta kuitenkaan ole, sillä se kelpaa hyvinkin lakitekstiluonnoksen periaatteeksi: perhevapaauudistuksen muotoilussa sana äiti on korvattu sanalla raskaana oleva vanhempi. Vara on viisautta eikä vahingon enne, näin kai.

Äitiä voisi tulla ikävä, ehkä anoppiakin - tuota puolison synnyttänyttä henkilöä, joka luonnonlakien kumoamisen jälkeen saattaisi tarkoittaa myös appiukkoa.

kukkahattuseta.tiff

Pyritäänkö nyt poistamaan kaikki sukupuoleen viittaava? Tuskinpa vain. Setämies- sana lisättiin nykysuomen sanakirjaan vain kaksi vuotta sitten. Miesselittäminen- termiin törmäsin vasta tänään. Jos siis setämies huomaa olevansa raskaana, seuraa todennäköisesti vanhempainvapaata, mutta ehkä myös melko kiinnostavaa miesselittämistä

Sukupuolineutraalin sanaston ja sen poikkeusten hahmottaminen vaatii taitoa. Minulle saa mieluusti sanoa "siinä on sinulle, tyttöseni, kimppu ruusuja". Kiittäisin varmasti. Mutta "menepäs tyttö siitä kahvia keittämään"? Ehkä keittäisin, vaikka vain kiitoksena kukista.

Tasa-arvoa ei edistetä pyrkimällä poistamaan miehen ja naisen erilaisuus. Kaikkein vähiten sitä edistetään toteamalla "We Finns have our sauna. And traditionally, it’s where we make decisions. So now that we have five women in charge, we can all go to the sauna together and make the decisions there.” Tässä on jotain ikävällä, lähes mielensäpahoittamista aiheuttavalla tavalla tuttua: jos "äijät" tekevät päätöksiä saunassa, onko nyt erityisen fiksua että "muijat" toimivat samoin?

Kaikkea ei tietenkään pidä ottaa niin vakavasti. Koristelin tämän jutun kukkahattusedän kuvalla. Asenne ratkaisee, eikö vain?

Kirjoittaja on maanpuolustusnainen, konemies, perämiesharjoittelija, äiti, anoppi. Ja oikein hyvä näin. 

1 kommentti . Avainsanat: sukupuolineutraalius, uuskieli, nainen, mies, poika, tyttö

Äänestys Kailon hiekkarannasta ja nuotiopaikasta

Maanantai 3.2.2020 - Kristiina Sunell

200203_kailo-aanestys.jpg

Punaiset laatikot ovat Kailon rannan vapaan käyttöoikeuden puolesta annettuja ääniä

Valtuusto on pitänyt helmikuun kokouksensa ja äänestänyt Kailon saaren hiekkarannan pienemmän osan ja nuotiopaikan mahdollisesta säilymisestä vapaassa, ilmaisessa ulkoilukäytössä. 

Kokouksen varsinainen anti olivat mielenkiintoiset puheet, joista osa jopa liittyi asiaan ja loput ainakin sivusivat sitä jonkin verran. Kuntalaisten kannalta olennaista lienee vain lopputulema ja se, millä kannalla kukin valtuutettu ja äänestykseen osallistunut varavaltuutettu oli rannan osan vapaan käyttöoikeuden säilyttämisestä. Se kävi selväksi. Epäselväksi ehkä jäivät esteellisyysperiaatteet ja niiden noudattaminen päätöksenteossa.

Jospa kerrotaan vain hyvät uutiset: kesäisin hiekkarannalle pääsee todennäköisesti edelleenkin, kunhan maksaa Muumimaailmalle pääsymaksun. Yksityiskohtia Mikko Rönnholmin kirjoituksessa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ulkoilualue, lapsiperheet, hiekkaranta, virkistysalue

Tolkun ihmisen Itämeri

Keskiviikko 29.1.2020 - Kristiina Sunell

200128_syke_fb_hesari_itameri.jpgSuomen Ympäristökeskus SYKE yllätti 28.1.2020 Facebookissa jakamansa uutisen saatesanoilla: "Kasvava lihan kulutus näkyy Itämerta rehevöittävän typen määrän nousuna HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Typen puhdistaminen jätevesistä kuluttaa myös paljon energiaa ja kemikaaleja. Eläinperäisiä tuotteita vähentämällä jokainen voi vaikuttaa Itämeren tilaan." Helsingin Sanomien artikkelissa otsikolla "Proteiiniruuan suosiminen näkyy jätevesissä, ja seuraukset ovat Itämerelle synkät" todetaan puolestaan "Jätevesiin päätyvä liikaproteiini tulee nykyisin lähinnä lihasta tai eläinproteiineista ylipäätään...."

Kuulostaa kieltämättä synkältä. Artikkeli sisältää toki myös hyviä uutisia: Pääkaupunkiseudun puhdistamoihin päätyvistä jätevesistä pystyttäisiin siis tarkoin mittaamaan typen lähteet, jopa sillä tarkkuudella että proteiineista voidaan erottaa josko ne ovat peräisin lihasta ja maidosta vaiko kalasta, soijasta, viljavalmisteista, palkokasveista tai lisäravinteista. Kirjaimellisesti uskomatonta, mutta mitäpä maallikko näistä tietäisi. Tieteellinen tutkimushan edistyy koko ajan. Niin edistyvät myös tilastot, joiden mukaan suomalaisten lihan kulutus on kääntynyt laskuun.

Turun Puhdistamolla typen poisto tapahtuu mikrobien ja ilmastuksen avulla. Typestä pystytään biologisiin menetelmien poistamaan yli 80 %. ​​Helsingissä sijaitsevassa Viikinmäen kalliopuhdistamossa käsitellään Helsingin lisäksi myös Vantaan keski- ja itäosien, Keravan, Tuusulan, Järvenpään ja Sipoon, eli yhteensä noin 800 000 asukkaan sekä alueen teollisuuden jätevedet. Tämä puhdistamo poistaa, samaten biologisin menetelmin, typestä noin 90 % Energiaa kyllä kuluu, mutta Viikissä sähkön omavaraisuus on liki 100 %

Väittämä "Pääkaupunkiseudun puhdistamoihin jätevesien mukana tuleva typpikuorma on kasvanut tasaisesti vuosikymmenten ajan. Vuodesta 1999 vuoteen 2019 kasvu on ollut jopa 50 prosenttia." saattaa hyvinkin olla totta. Itse asiassa pääkaupunkiseudun kunnat liittyivät keskitettyyn puhdistamoratkaisuun vasta vuonna 2010, joten toimittaja lienee tehnyt ansioituneen tilastoinnin kahdenkymmenen vuoden ajalta ainakin typpikuorman, ehkä myös jätevesien määrän kasvua analysoidakseen. Hän on saattanut huomioida myös ympäristölupakohtaiset teollisuuden jätevesien johtamiset viemäriverkostoon. Näillä määrillä lienee yhteyttä keskenään. Merkittävä osa jäteveden typestä on onnistuttu prosessein poistamaan vasta muutamien viime vuosien aikana.

Parempi puhdistamolla kuin suoraan Itämereen kipattuna: viime talven noin 1000 rekkakuormallista saastunutta lunta per päivä tuskin Helsingin edustan meren tilaa paransivat. Turussa näin ei sentään tehdä. Kaupungin tehtävä on osoittaa maalta läjitysalueita niin lumi- kuin ruoppausmassoille. 

200129_nainen_meren_rannalla.jpgYlijuoksutukset ovat melkoinen haaste Itämerelle. Jätevesiä purkautuu ajoittain puhdistamattomina mereen vaikka niiden määränpääksi olisi tarkoitettu puhdistamo. Näin tapahtuu esimerkiksi rankkasateiden aikana. Viemäriverkon kapasiteetti ei riitä kuljettamaan kaikkia jäte- ja hulevesiä puhdistamolle. Kaupunkirakenne tiivistyy, asfaltoidun ja kivetyn pinnan osuus lisääntyy, kun taas puistojen ja sora- tai nurmipintaisten alueiden osuus vähenee. Vesi ei imeydy maahan. Puusto haihduttaisi vettä ja samalla puhdistaisi ilmaa. Turussa ongelmaa on ratkottu mm. siniviherkertoimella. Tontin pinta-alasta tulisi noin kolmasosa varata viheralueeksi, kasvillisuutta varten. Siniviherkerroin on tulossa osaksi tontinluovutusehtoja ja rakennuslupia. Se sisältyy myös Helsingin ja Turun kaupunkien yhteiseen Itämeri-toimenpideohjelmaan 2019-2023

Uutta teknologiaa tarvitaan edelleen. Voimavarat ja budjetit kannattaa käyttää todellisten ongelmien ratkaisemiseen. Siinä ollaan jo vähintään erittäin hyvässä alussa. Eri proteiinilähteiden analysointi viemärivedestä vaikuttaa kuitenkin vähintään turhalta, enintään huuhaalta ja pahimmillaan tiedonväritykseltä. Alarmistien (suom. pelottelija) ja denialistien (ongelmien kiistäjien) välistä juopaa ei ole mitään syytä enää lisätä. Tolkun ihminen voi edelleen syödä pihvinsä ja juoda proteiinipirtelönsä.

Kaikkea kohtuudella. Terveen järjen käyttöä mieluusti enemmän kuin klikkiotsikoita.

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jätevesi, kuormitus, Itämeri

Kyky muuttaa maailmaa ei kysy ikää

Lauantai 18.1.2020 klo 22:02 - Kristiina Sunell

Sanomalehtiviikko 3.-7.2.2020

200113_tytot_kirja.jpgSanomalehtiviikkoa vietetään Suomen kouluissa helmikuun ensimmäisellä viikolla. Teemaksi on nostettu ilmastonmuutos - ajankohtainen, paljon mediassa esillä oleva aihe ja siksi oivallinen valinta. Keulahahmoksi on nostettu nuori ruotsalaistyttö. Suomalaislasten onkin helppo samaistua omanikäiseensä, naapurimaan koululaiseen. Sanomalehtien ja median rooli keskusteluttaa jo sinänsä, onhan niiden rooli asennekasvatuksessa ja edelleen jopa tiedonvälityksessä keskeinen.

Sinänsä jo ilmainen, korkeatasoinen koulutus, samoin kuin vapaa media, ovat useammankin viikon ilonaihe. Olemme etuoikeutettuja.

Sanomalehtiviikosta tulee varmasti kiinnostava ja opetuksen kannalta hyödyllinen.

"Kyky muuttaa maailmaa ei kysy ikää"

Nuorin muutoksen puolesta toiminut, sittemmin laajasti tunnetuksi tullut lapsi alkoi jo 11-vuotiaana pitää blogia, jossa arvosteltiin lapsiin kohdistuneita ihmisoikeusloukkauksia ja julmuuksia. 

Vahvaa tahtoa, tietoa ja näkemystä tarvitaan paljon. Pelkästään tunteen palolla ja raflaavilla väittämillä saa helposti leviävää julkisuutta, mutta sanoma saattaa hukkua omaan pauhuunsa. Se voi jopa kääntyä itseään vastaan mikäli asiasisältö, konkreettiset toimet puuttuvat. 

Periaatteensa puolesta toimiva kohtaa aina vastavoimia, sillä muutos saattaa joillekin tahoille merkitä nykyisten etujen ja aseman heikentymistä. Aktivisti saattaa joutua maalitetuksi, jopa uhkailluksi - ja pahempaakin. Rohkeutta tarvitaan.

Maailman rohkein tyttö

200113_malala.jpgMaailman rohkeimmaksi mainittu tyttö on kotoisin maasta, jossa ei sanomalehtiviikkoa vietetä. Tai jos vietetään, siihen ei jokainen kouluikäinen lapsi saa osallistua. Kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta, ei edes oikeutta hankkia lukutaitoa. Malala Yousafzai puolusti tyttöjen oikeutta käydä koulua ja oli lasten rauhanpalkintoehdokkaana vuonna 2011. Seuraavana vuonna, Malalan ollessa 15-vuotias, ääri-islamistisen Taleban-liikkeen kannattaja avasi tulen häntä kohti. Ampumisen seurauksena saadut vammat eivät estä häntä jatkamasta ponnisteluja niiden oikeuksien puolesta, jotka toteutuessaan edistävät niin maailmanrauhaa kuin estävät ilmastonmuutosta. Kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttaminen edellyttää miljoonien ihmisten oikeutta oppimiseen. 

Vuonna 2014 Malala sai Nobelin rauhanpalkinnon vain 17-vuotiaana. Hän on kaikkien aikojen nuorin Nobel-palkittu. 

"Mitkä asiat sun mielestä jäisivät pimentoon, jos vain rahalla saisi huomiota mediassa?"

Sanomalehtiviikon koululaisille tarkoitetussa materiaalissa esitetään tämä herättelevä kysymys. Medialle voisi esittää vastakysymyksen: Mitkä hyvät ja tärkeät pyrkimykset eivät etene ilman sensaatio-klikkiotsikoita? Miksi? 

Entä osaammeko me, jotka saamme nauttia ilmaisesta oikeudesta oppimiseen, käyttää vaikutusmahdollisuuksiamme hyvien asioitten toteutumisen edistämiseksi, myönteisesti ja rehellisesti? 

Malalan säätiö rahoittaa koulutusta Afganistanissa, Brasiliassa, Intiassa, Nigeriassa, Pakistanissa ja Syyriassa. Säätiön rahoittajiin kuuluvat mm. Apple ja Starbucks sekä Bill ja Melinda Gates'in säätiö.

Suomen tulisi kanavoida kaikki kehitysapu koulutusvientinä. Hyvät asiat toteutuvat jos rahalla saa pääsyn lukutaitoon.

Malala YK:ssa pitämässä puheessa: "Be peaceful at everyone" ja "See light when there's darkness". 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oppivelvollisuus, oppioikeus, näkökulma, lukutaito, tasapuolisuus

Päätetäänkö nyt Kailon uimarannasta?

Lauantai 11.1.2020 klo 7:06 - Kristiina Sunell

kailo_uimaranta.jpg

190327_kailo_asemakaavamuutos.jpgKaupunginhallitus kokoontuu maanantaina 13.1.2020 jälleen keskustelemaan, ehkä jo päättämään Kailon uimarannan kohtalosta. Viime vuoden lopulla päädyttiin pyytämään Muumimaailman kantaa siitä, tarvitseeko yhtiö koko hiekkarannan maksulliseen huvipuistokäyttöön, vai voisiko edes osa aurinkoisen puolen rannasta jäädä edelleen vapaaseen virkistyskäyttöön. Maa-alueen omistaa Naantalin kaupunki.

Asian käsittelyjärjestys on erikoinen, joskaan ei nykyisten toimitatapojen mukaisena aivan uusi. Tehtäessä päätöksiä alueitten kaavamuutoksista, niiden vuokraamisesta sekä vaikutuksesta kaupunkikuvaan ja virkistyskäyttöön kuullaan valikoivan herkällä korvalla hyötyä saavia yhtiöitä. Asukkaiden ääni kuuluu huomattavasti huonommin. Tästä esimerkkeinä entisen linja-autoaseman tontin viereinen Vapaa-aikatulli (Naantalin Teatterin pian poistuva toimitila), Asemapäällikön talon viereisen tulevan parkkipaikan vuokrauskuviot ja Tallinpuiston metsikkö kallioineen. Liian ripeä ja laaja Naantalin keskusta-alueen lähellä sijaitsevien virkistysalueitten, vapaitten rantojen ja puistojen karsiminen ei ole viisasta.

Muumimaailman 19.11.2019 päivätty vastine on kaupunginhallituksen esityslistan liitteenä:

"ASIA: KAILON KAAVA
Naantalin kaupunginhallitus on 28.10.2019 päättänyt seuraavaa:

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen ja päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi Muumimaailma Oy:n kanssa käytäviä neuvotteluja varten, jotta tiedetään tarvitseeko yhtiö koko osayleiskaavaan merkittyä uimaranta-aluetta omien suunnitelmiensa toteuttamiseen.

Muumimaailma Oy hallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 19. marraskuuta 2019 ja tehnyt seuraavan sisältöisen päätöksen:

Muumimaailma Oy on esittänyt hakemuksen kaavoituksen käynnistämiseksi Kailon saarella turvatakseen yhtiön kehittämisen tulevina vuosikymmeninä. Samassa yhteydessä yhtiö on esittänyt perusteluiksi mm. nykyisen vuokra-alueen rakennusoikeuden loppuminen ja soveltuvien alueiden vähäisyys rakentamiselle sekä teemapuistotoiminnan osalta tarpeellisesta jatkuvasta kehittymisestä ja uudistumisesta. Lisäksi on esitetty joitakin mahdollisia ideoita ja luonnoksia. Yhtiö on korostanut koko prosessin aikana, ettei sillä ole valmiita suunnitelmia tai päätöksiä mahdollisen lisäalueen osalta.

Naantalin kaupungin ja Muumimaailma Oy välisessä vuokrasopimuksessa koskien Kailoa, päivätty 8. kesäkuuta 2017, todetaan kohdassa 8, että;

Naantalin kaupunki varaa Muumimaailma Oy:lle aluelaajennusta varten Kailon saarella Manner-Naantalin osayleiskaavassa matkailukäyttöön osoitettavat RM-alueet, joko muumitoiminnan laajentamiseksi tai muunlaisen vierailukohteen perustamiseksi.

Tämän perusteella yhtiö ei näe tarpeelliseksi muuttaa nyt esitettyä kaavaluonnosta. Yhtiö muistuttaa myös, että ennen alueiden hallinnan siirtymistä, yhtiön tulee esittää kaupungille suunnitelmat ja perusteet laajennusalueiden tarpeesta, jonka jälkeen osapuolten tulee vielä solmia alueista erillinen vuokrasopimus. Tässä vaiheessa voidaan tarkemmin ottaa kantaa mahdollisista kaava-alueen sisällä olevista rajauksista."

Nyt käsiteltävä on - teoriassa - kaksi eri asiaa: 1) Kailon saaren kaavamuutos ja 2) Kailon saaren alueitten vuokraaminen. Naantalin asukkaat ovat valitettavasti edustajiensa välityksellä maalanneet itsenä nurkkaan vastineessa mainitussa, jo 8.6.2017 tehdyssä vuokrasopimuksessa.
Mikään yhtiö ei tee, tai sen ei pitäisi tehdä, kaavamuutoksia. Aloitteen tekijänä yhtiö voi toki olla, ja on asiallista kuulla mielipide. Päätöksiä tekee Naantali luottamushenkilöidensä välityksellä. On hyvää hallintoa palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi, kuten kaupunginhallitus jo 28.10.2019 tekikin. Näin ollen ratkaisu on selkeä: 
  • Tehdään kaavamuutos, jossa nykyinen uimaranta ja nuotiopaikka jäävät edelleen vapaaseen virkistyskäyttöön ja se merkitään yksiselitteisesti myös asemakaavaan. Niiden merkitä on tuolloin jotain muuta kuin RM, esimerkiksi puisto tai muu yleinen, julkinen alue.
  • Sen jälkeen tehdään vuokrasopimus, joka rajaa vapaaseen käyttöön jäävät alueet selkeästi kaupalliseen käyttöön tulevien alueitten ulkopuolelle.
Käsittelyjärjestys on ollut, lievästi sanottuna, ennakoiva. Sen voi vielä korjata. Kaupungihallituksen esityslistalla oleva päätösesitys "Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy 1.10.2019 päivätyn Kailon asemakaavan muutoksen" on vähintäänkin moniselitteinen. Se johtaisi todennäköisesti tilanteeseen jossa myös ennakoivasti tehty vuokrasopimus tulisi samalla implisiittisesti, ikäänkuin sivumennen, hyväksyttyä. Ei näin - asia on palautettu uudelleen valmisteluun, eikä se tarkoita sitä että päätöksenteko ulkoistetaan yhtiölle. Asemakaavamuutoksesta päättää lopullisesti valtuusto, aluevuokrauksista kaupunginhallitus. Nyt tarkkana!

Siitä, mitä valtuustolle esitetään, päättävät kaupunginhallituksen jäsenet:

Jan Lindström, KOK (varajäsen Martti Jaanto, KOK), Vilhelm Junnila, PS (varajäsen Juha Eura, PS), Sirpa Hagsberg, SDP (varajäsen Jukka-Pekka Aalto, SDP), Hannu Aalto, SDP (varajäsen Markus Helenius, SDP), Tommy Björkskog, KD (varajäsen Saija Porramo, VIHR), Hanna Gustafsson, KOK, (varajäsen Antti Ahti, KOK), Heini Jalkanen, KESK (varajäsen Sini Paasikivi, KESK), Mirva Maine, VIHR (varajäsen Jasper Wilenius, VIHR), Pirjo Maja, SDP (varajäsen Isabella Hautala, SDP), Tero Tavio, KOK (varajäsen Elina  Salokangas, KOK) sekä  Markku Tuuna, KOK (varajäsen Anne Pentti, KOK).

On syytä toivottaa, kuten usein tapana on, "hyvää kokousta ja tehkää viisaita päätöksiä." Niillä on kauaskantoinen ja erittäin moniulotteinen vaikutus. 

---

Kaupunginhallituksen 13.1.2020 pöytäkirjasta:

Keskustelun aikana Hannu Aalto esitti Sirpa Hagsbergin kannattamana seuraavaa:

"Lisätään RM-alueelle merkintä, jossa alue on pidettävä aitaamattomana ja yleisessä käytössä. Edellä mainittu alue olisi sama kuin mitä teknisessä lautakunnassa on esitetty VR-1 alueen laajentamiseksi (tekninen lautakunta 15.5.2019 § 39, laajennettu VR-1 alue)."

Tämän jälkeen hyväksytyn äänestysesityksen mukaisesti suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotuksen puolesta äänestivät Tommy Björkskog, Hanna Gustafsson, Heini Jalkanen, Vilhelm Junnila, Martti Jaanto, Tero Tavio ja Markku Tuuna. Aallon ehdotuksen puolesta äänestivät Hannu Aalto, Sirpa Hagsberg, Mirva Maine ja Pirjo Maja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: päätöksenteko, virkistysalue, sidonnaisuudet, luottamus, luottamushenkilöt, Kailo, asukasmielipide

Hyvä paha some

Tiistai 7.1.2020 klo 7:13 - Kristiina Sunell

Tuttava ilmoitti pysyvänsä kaukana somesta sillä se on täynnä "raappakantaa". Termi lienee käännetty Turun murteelle sanasta propaganda. 

200103_some.jpgSanastokeskus TSK:n julkaiseman sosiaalisen median sanaston mukaan sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän muoto, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita.

Missä sitten on ongelma? Tietoteknisesti tuotetut alustat ovat toimivia, ilmaisiakin. Osmo A. Wiio, tunnetuimpia suomalaisia käytännön viestinnän tutkijoita ja edistäjiä, kiteytti havaintonsa:

  • Viestinnän ensimmäinen laki: ”Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta.”
  • Viestinnän viides laki: ”Joukkoviestinnässä ei ole tärkeätä se, miten asiat ovat vaan miten asiat näyttävät olevan.”

Yhdistykset perustavat Facebook-sivustoja, kaupungit tiedottavat omien sosiaalisten median sivujensa kautta, päättäjät julkaisevat tiedotteita ja lausuntojaan Twitterissä. Paperilehti on vanhentunut ennen sen ehtimistä tilaajan postilaatikkoon, joten ajantasainen tieto löytyy somesta. Siellä ovat myös kaverien loma- ja luontokuvat, kutsut kiinnostaviin tapahtumiin ja paljon muutakin näkemisen arvoista. Suuri osa julkaisuista läpäisee hyvin Sokrateen kolmoissuodattimen: julkaisu on totta, se edistää hyviä asioita ja on hyödyllistä vastaanottajalleen.

On liioittelua tuomita some täysin turmiolliseksi ja pahuutta edistäväksi. Tietoa, faktaa saattaa kieltämättä olla vaikea löytää some-kohinan ja vaikuttamispyrkimysten joukosta, mutta eihän valeuutisilta ja kiukunpurkauksilta ole turvassa edes eduskunnan istuntosalissa. Raja tiedon välittämisen ja mielipidevaikuttamisen välillä on hämärtynyt, harmillisesti ja pysyvästi. Vastuu on siirtynyt kuulijalle. 

Some on kuin merivettä: sitä on valtavasti, siinä voi uida ja purjehtia, mutta siihen voi myös hukkua. Paikoitellen se on täynnä roskaa, sitä raappakantaa. Kaikkea voi tietenkin käyttää väärin. Mutta minne häviää lukijan medialukutaito, lähdekritiikki ja oma valinnanvapaus? Joku ei tarvitse Apua, toinen ei kaipaa Seuraa, kolmannella ei ole käyttöä Alibille. Vaihda kanavaa, käännä sivua, surffaa muualle. Ja julkaise itse luettavaa, jolla ylläpidetään ihmisten välisiä hyviä suhteita!

Kirjoittaja toimii mm. Naantalin Foorumin, Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistyksen ja Paraisten Meripelastajien Facebook-sivustojen ylläpitäjänä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sosiaalinen media, viestintä, vastakkainasettelu, raappakanta

Valoisaa joulumieltä!

Sunnuntai 22.12.2019 - Kristiina Sunell

191223_akvarelli_joulukuva.jpg

On se Sinullekin annettu
tehtävä jouluna ja joulun jälkeen:
iloksi Sinutkin on tarkoitettu
iloa viemään, valoa pimeään
hymyä, hyvää sanaa.


Kukaan ei niin köyhä
ettei jaettavaksi
ystävällisyyden lahjaa.
Kukaan ei niin rikas
ettei sitä tarvitsisi.


Ilo annettu jaettavaksi
valo vietäväksi eteenpäin.

Hyvää Joulua ihmiset –
Iloa, Valoa, Rauhaa.


– Maaria Leinonen –

1 kommentti . Avainsanat: joulu, ilo, rauha, valo

Aloitteellisuus kannattaa - puhtaammat rannat

Maanantai 16.12.2019 - Kristiina Sunell

 191216_poika_hiekkarannalla.jpg

 

"Merten roskaantuminen erityisesti muoviroskilla on todettu erääksi merkittävimmistä nykyajan ympäristöongelmista. Juuri julkaistun ympäristöministeriön tiedon mukaan Suomessa rantojen roskaantumisesta 63 % aiheutuu tupakantumpeista, joiden filtterit luetaan muoviroskiksi. Tämä ongelma näkyy myös Naantalin uimarannoilla. Tupakantumpit säilyvät hiekassa vuosia ja aiheuttavat vaaraa paitsi merieliöille myös rannalla leikkiville lapsille. Esitämme, että Naantalin kaupunki tehostaa uimarantojen puhtaanapitoa ja selvittää, onko mahdollista kieltää tupakointi yleisillä uimarannoilla."


Kaupunginvaltuutettu Jarkko Kanervan 7.10.2019 tekemää valtuustoaloitetta käsitellään teknisen lautakunnan kokouksessa tulevana keskiviikkona. Tekninen johtaja esittää lautakunnan päättävän tupakoinnin kieltämisestä kaupungin ylläpitämillä uimarannoilla ja uimapaikoilla. Kielto toteutetaan asentamalla tupakointikieltomerkit. Tarkoitus on myös asentaa uimarantojen läheisyyteen lisää jäteastioita tupakantumpeille.

Tupakantumppi on salakavala tappaja, joka ei häviä merestä koskaan. Veteen joutuessaan tumpit levittävät vesistöön kadmiumia ja arseenia. Samoja myrkkyjä kulkeutuu merissä myös mikromuoviin imeytyneenä. Myrkyt kerääntyvät mikromuovia syöviin eliöihin. Lopulta ne voivat päätyä myös omille lautasillemme.


Kaupungin viranhaltijat ovat tehneet perusteellista ja ripeää selvitystyötä. Tehty aloite on saatu nopeasti päätöksentekovaiheeseen. Itämeri kiittää! 

 

 

1 kommentti . Avainsanat: Itämeri, luonto, lapset, uimarannat, puhtaus, muoviroska

Meriverkostojen menestystarina

Keskiviikko 11.12.2019 - Kristiina Sunell

Tulee aina hyvä mieli kun jokin idea, jota on ollut käynnistämässä ja toteuttamassa saa tuulta siipiensä alle ja kasvaa merkittäväksi.
 
"Meriverkostot-tapahtuma palkittiin vuoden elinkeinopoliittisena kuntatekona! 
Turun kauppakamarin elinkeinopolitiikan valiokunta myönsi vuoden 2019 Elinkeinopoliittisen kuntateko -palkinnon Naantalin kaupungille ja elinkeinoasiamies Jorma Rannalle tapahtuman järjestämisestä.
Palkinto jaetaan vuosittain kunnalle, sen yhteistyöorganisaatiolle tai henkilölle, joka on toiminut erityisen hyvin yritysilmapiirin parantamiseksi tai elinkeinoelämän tai yritysten toimintaympäristön kehittämiseksi." (Naantalin kaupunki 11.12.2019)

Lue tästä linkistä Meriverkostojen alkutaipaleesta

 
Naantalin Yrittäjien Teollisuus, logistiikka ja palvelut - nimellä ja Naantalin Satama Oy:n tuella vuonna 2016 käynnistämä vuosittainen tapahtuma koettiin hyödylliseksi, sille oli kysyntää ja myös Naantalin kaupunki kiinnostui tulemaan mukaan. 


teollisuus-logistiikka-palvelut-meriverkostot.jpgUuden Meriverkostot-nimen keksimme yhdessä Rasekon media-alan opiskelijoiden kanssa, jotka myös suunnittelivat tapahtuman logon ja toteuttivat mainosmateriaalit. Erityiset kiitokset Naantalin Yrittäjien v 2015 - 2017 hallitukselle, Turun yliopiston IT-laitokselle, Janneniskalle ja Ahola Transportille sekä muille osallistuneille yrityksille heidän tuestaan tapahtuman tukijoina ja kehittäjinä!
 
Naantalin kaupunki ja Jorma Ranta ovat hienosti ottaneet kopin ja resursseillaan kasvattaneet Meriverkostoa. Yrityksiä on nyt mukana Naantalia laajemmin, koko Varsinais-Suomesta.

Hienoa - yhteistyössä on todellakin voimaa!

 
 

2 kommenttia . Avainsanat: yrittäjyys, meriteollisuus, elinkeinot, Naantali, tunnustus, kasvu

Jos välttämättä haluaa ulkoilla Väskin saaressa

Perjantai 1.11.2019 - Kristiina Sunell

191101_vaski_kailo.jpg

Noin puolentoista merimailin päässä vanhankaupungin rannasta, Naantalin aukolla sijaitseva Väskin saari on nyt vapaasti kaikkien käytettävissä. Se on hyvä uutinen kaikille, jotka välttämättä haluavat ulkoilla saaressa, ja etenkin niille jotka omistavat veneen. Väskin vapautumisesta yleiseen käyttöön kerrotaan Rannikkoseudussa 1.11.2019 julkaistussa Jorma Aittokallion mielipidekirjoituksessa: 

"Kailon saaren kaavoitus on taas tullut vilkkaaksi puheenaiheeksi, ja etenkin sen ulkoilualueet. Kailon saaren käyttö on naantalilaisilta ulkoilijoilta kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi. Varsinkin saaren eteläosan rantakaistale, joka aikoinaan oli hyvin tärkeä joillekin ulkoilijoille.

Jos välttämättä haluaa ulkoilla saaressa, niin Väski, josta aikoinaan myös valitettiin, on nyt käytettävissä.

Naantalissa on monta hyvää uimarantaa hyvin tavoitettavissa. Niissä on riittänyt runsaasti tilaa uimareille ja auringonpalvojille. Samoin on hyvin hoidettuja ulkoilureittejä ja kuntopolkuja, ja niissäkin on riittänyt tilaa. Sen vuoksi olisi järkevintä että Kailo olisi kokonaan Muumimaailman käytössä. Sillä turvattaisiin että Muumimaailma pysyy Naantalissa ja tuo tänne edelleen runsaasti matkailijoita ja veroja. Samalla kaupunki säästäisi saaressa oman osuutensa kunnossapidon.

Naantalille oli aikoinaan ”lottovoitto” kun kaapattiin Muumit tänne Turun nenän edestä. Pidetään tämä voitto."

kailo_uimaranta.jpgKailon saaren käytöstä on ainakin kaksi mielipidettä: niiden, jotka käyttävät nuotiopaikkaa, ulkoilupolkuja ja hiekkarantaa, ja niiden jotka eivät alueella käy. Mielipide saattaa myös liittyä vuodenaikaan. Kesällä saaren vapaita osia käyttäviä on paljon, päiväkotiryhmistä vanhempiin kansalaisiin ja vierasvenesataman asiakkaista kaupunkikeskustassa ympäri vuoden asuviin. Nuotiopaikka on kuulemma jopa turkulaisten suosiossa, joskin tämä on sosiaalisessa mediassa esitetty väittämä, ei objektiivinen mittaustieto.

Muumimaailma haluaa laajentua, ja hyvä niin. Epäjohdonmukaista on kuitenkin se, että jo vuokraamaansa ja hallinnassaan erittäin halvalla olevaa Väskin saarta se ei laajentumiseensa halua käyttää. 

Kaupunki on käyttänyt merkittävästi varoja Kailon sillan vahvistamiseen jakeluautojen käyttöön. Yhdessä ns. Muumikonttorin (Ringbomin huvila) peruskorjauksen ja maalauksen kanssa summa on noin miljoona euroa. Kailon kunnossapidon kustannuksissa voikin siis säästää. Onko Väskin kunnossapito, ottaen huomioon sen sijanti merimatkan päässä, paljon halvempaa? Entä mitä kustannuksia Muumimaailmalle koituu Väskissä olevien rakennelmien ja rakennusten poistamisesta, joka on vuokrasopimuksen mukaan tehtävä 6 kk kuluessa vuokrauksen päättymisestä? 

On hienoa että Muumimaailma tuo Naantaliin matkailijoita. Näin varmasti myös edelleen, vaikka Muumimaailma avaakin huvipuistot myös Ruotsissa ja Japanissa. Valitettavasti yksipuolinen kilpailukieltosopimus estää muita huvi- tai seikkailupuistoyrittäjiä tulemasta Naantaliin. Voisihan monipuolisempi tarjonta houkutella Naantaliin lisääkin kävijöitä. Radan varteen, Naantalin pikatien suuntaisesti on jo vuonna 2017 tehdyssä sopimuksessa luvattu lisää pysäköintialuetta kävijöille. E18-tien nelikaistaistaminen lienee jo tuolloin otettu huomioon.

Lottoarvonta on naantalilaisten osalta vielä kesken. Muutamalla oikealla numerolla saanee hankittua lisää kaupungilta vuokrattavia soutuveneitä nykyisen kolmen lisäksi - jos nyt aivan välttämättä haluaa kesäaikaan saaressa ulkoilla eikä satu omistamaan mökkiä, merenrantatonttia eikä omaa venettä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kailo, kaavoitus, Väski, perustelu, mielipide, huomautus, päätöksenteko

Kailon uuskielikukkaseppele

Perjantai 18.10.2019 - Kristiina Sunell

Kailon kaavamuutosta käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 21.10.2019. Esityslistan kohdasta löytyvät muutossuunnitelmasta annetut huomautukset ja kaavoittajan vastineet niihin.

191018_kailon_uimaranta.jpgNykyinen vapaassa käytössä oleva hiekkaranta ja nuotiopaikka siirtyvät Muumimaailman liiketoiminta-alueelle mikäli kaavamuutos toteutuu esitetyn kaltaisena. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta, Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys sekä yksityishenkilöt ovat esittäneet toivomuksen siitä, että pieni kaistale hiekkarantaa jäisi kuitenkin asukkaiden vapaaseen käyttöön. Se olisi helposti erotettavissa aidalla, sillä hiekkaranta koostuu kahdesta osasta ja pohjoisen puoleinen osa liittyisi helposti suoraan alueeseen, jonka on kaavailtu jäävän vapaaseen käyttöön. Näin on esittänyt myös mm. kaupunginhallituksen jäsen Hannu Aalto.

kailonrannat_toinen.png

Tähän toiveeseen kaavoittaja vastaa näin: "Aidan rakentaminen tai alueiden erottaminen toisistaan kasvillisuudella voisi vaikuttaa keinotekoiselta."

Tässä kohtaa lukija saattaa päätellä:

  • Nykyisetkin aidat poistetaan, sillä alueiden erottaminen toisistaan voisi vaikuttaa keinotekoiselta. Tälle olettamukselle ei kuitenkaan kaavoittajan vastineista löydy tukea: aitausjärjestelyn todetaan olevan kaavan mukainen.
  • Nyt vapaaseen käyttöön jäävä, kaupungin edustushuvilan alue on jo luvattu Muumimaailmalle, joten aitaaminen pyyntöjen mukaisesti olisi tässä vaiheessa turha.
  • Jotain aivan muuta?

On huolestuttavaa huomata miten viestintä on saanut vaikutteita George Orwell'in tieteisromaanista "1984". Vielä surullisempaa havaita epäjohdonmukaisuuden levinneen jopa päätöksenteon perusteluiksi. 

Ulkoilualueiden ja puistojen poistuminen Naantalin keskustan alueelta on herättänyt vilkasta keskustelua, joten kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirja tullee olemaan kiinnostava. Lopullisesti asian ratkaisee Naantalin kaupunginvaltuusto, todennäköisesti äänestyksen jälkeen.

Sitovat päätökset ja sopimukset osayleiskaavan mukaisen alueen vuokraamisesta on tosin tehty jo 15.5.2017, sisältäen myös velvoitteen neuvotella nyt vapaaksi jääväksi esitetystä Kailon pohjoisosasta. Valtuustokäsittely saattaakin vaikuttaa aitaa tai kasvillisuutta keinotekoisemmalta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kailo, kaavoitus, perustelu, mielipide, huomautus, päätöksenteko

Vanhemmat kirjoitukset »