Hiljaisten enemmistö ratkaisee

Lauantai 1.10.2022 - Kristiina Sunell

Enemmistö on oikeassa. Ei se enemmistö, joka kokouksen jälkeen käytävällä tokaisee "kyllä minun niin teki mieli huomauttaa, että..." Ei sekään enemmistö, joka jättäytyy pois kiireellä säädettyä, tärkeänä pidettyä lakia koskevasta äänestyksestä.

Opportunismia selittänee peliteoriasta tuttu vangin dilemma. Itselle paras ratkaisu ei aina ole kokonaisuuden kannalta paras vaihtoehto. En tarkoita tällä puoluekurin vankia tai venäläisen toisinajattelijan kohtaloa, vaan mahdollisuutta jättäytyä katsomoon ja sieltä kannustaa kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivaa kantaa. 

Rohkeus on yksilön kannata järkevää vain, jos moni muu on näkyvästi samaa mieltä. 

"Niin mafia kuin koulukiusaaminen ja totalitaarinen järjestelmä perustuvat pelkoon. Jos riittävä määrä pelottomia ihmisiä nousee pahuutta vastaan henkilökohtaisen riskin uhallakin, paha menettää asemansa." Eija-Riitta Korhola 25.9.2022

Slava Ukraini!

Tiistai 1.3.2022

Meren tasalla

Sunnuntai 6.9.2020 klo 23.56 - Kristiina Sunell

Vanha luotsikutteri olisi kiva. Tai ehkä Targa. Olen uskonut sellaisen haluavani. Mutta kun irroitan Busterin köydet laiturista, huomaan että kaikkein parasta on juuri tässä, meren tasalla. 

Tyyninä iltoina voi pysähtyä katsomaan auringonlaskua, kirkkaan keltaisen vaihtumista oranssin ja turkoosin kautta sinisen eri sävyihin. Jossain kauempana, mutta silti aivan tässä, joka puolella ympärillä. Kompassin himmeä valo näkyy vähitellen selkeämmin. Yö tuoksuu merellä erilaiselta kuin ilta.

                                                                                                                     

Kotilaituri on lähellä kun Naantalin kirkon tornin siluetti piirtyy horisonttiin. Takaisin maihin kiinnittyminen ei tunnu kotiinpaluulta. Olinhan koko ajan kotona, merellä.

Hallitus esittää kansalle luottamuslausetta

Keskiviikko 15.4.2020 klo 17.42 - Kristiina Sunell

Yllättäen ja pyytämättä tarjoutui tilaisuus miettiä jatko-osaa kirjoitukselle Oma vastuu ja yhteinen hyvä. 

Uudenmaan eristäminen purettiin tänään. Sen sijaan että eristystä olisi jatkettu aiemmin päätetyn 19.4.2020 jälkeen, se päätettiinkin lopettaa etuajassa.

Eduskunta ja gallupit voivat mitata hallituksen luottamuksen. Nyt mitataan hallituksen luottamus kansaan. Jokainen saa kantaa haluamansa määrän vastuuta muiden ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta. Hyvin mielenkiintoinen, joskin arveluttava kokeilu.

Äänestystulos nähdään koronaviruksen leviämisluvuissa, sairaalahoitoon joutuneiden ja kuolleiden määrissä.

Nyt kokeillaan terveydenhuollon venymisen ja jaksamisen rajoja tilanteessa, jossa myönnetään sekä yllättävyys, että ymmärryksen puuttuminen.

Toivottavasti Suomessa ollaan Ruotsia fiksumpia. 

Oma vastuu ja yhteinen hyvä

Lauantai 11.4.2020 - Kristiina Sunell

Yhteismaan ongelma on tilanne, jossa vapaasti kaikkien saatavilla olevan resurssin yhteiskäyttö johtaa sen ylikulutukseen. Kuluttaessaan vapaata resurssia kuluttaja saa sen hyödyn itselleen mutta tämän resurssin kulumisen haitat jakautuvat kaikkien resurssin käyttäjien kesken. Tämä saa teorian mukaan yksittäiset kuluttajat toimimaan omaa etuaan tavoitellen ja vastoin yhteistä hyvää, ja siten yhteistoimin kuluttamaan resurssin loppuun tai pilaamaan sen kulutuksellaan. Lähde: Wikipedia

Tämän kirjoituksen otsikko voisi olla myös "oma hyvä ja yhteinen vastuu". Kyynistä ehkä, mutta tuttua. Toisin kuin toivoisi, kriisit eivät jalosta yksilöitä toimimaan yhteisen hyvän puolesta jos hintana on luopuminen jostain omasta oikeudesta. Eihän näin ole normaalioloissakaan. Taloyhtiöissä, joissa yhteinen sähkölasku jyvitetään kunkin asunnon neliömetrien mukaan, suuremmat asunnot maksavat kulutuksestaan suhteellisesti enemmän. Kun taloyhtiöön saadaan asuntokohtaiset sähkömittarit, kokonaiskulutus laskee aina. "Saat itsellesi sen, mistä itse maksat, ja jos säästät, hyödyt siitä itse". Yksilön käytös muuttuu rationaalisemmaksi, sillä omilla toimilla on itseä koskeva vaikutus.

Taloyhtiötä suuremmissa yhteisöissä, vaikkapa eurovaluuttamaissa, keskustelu ei juurikaan poikkea pienemmistä yhteisöistä, vaikka mittakaava on aivan eri suuruusluokkaa. Keskustelu euro-alueen yhteisistä velkakirjoista jakaa mielipiteet hyvinkin ennakoidusti. Kun varat ja hyödyt ovat omia, mutta lasku maksetaan yhteisesti, ei ole vaikea arvata maksajamaiden suhtautumista. Se muistuttaa tilannetta, jossa lähdettäisiin talkoisiin parin korttelin päähän toisen taloyhtiön pihaa siivoamaan ja kukkia istuttamaan samalla kun oma yhtiövastike tai vuokra nousee.

Koronapandemian vuoksi tehdyt rajoitukset ja suositukset koskevat kaikkia. Mikään ei ole niin vaikeaa kuin omista vapauksista luopuminen siksi, että joku toinen säästyisi tartunnalta, elinikäiseltä keuhkovauriolta tai kuolemalta. Kovin monen on helppo hyväksyä sairaanhoitajien raskas työvelvoite, eli pakko  tehdä vaarallista ja vastuullista työtä pienellä palkalla ilman kelvollisia suojavarusteita. Yksilö - mikäli hän on potilas - ei ehkä huomaa tästä itselleen aiheutuvaa haittaa. Terveydenhuollon henkilöstölle riski on kuitenkin merkittävä. Liian monen on vaikea hyväksyä sitä, että mökkisaunaa ei nyt pääsekään tänä keväänä lämmittämään. Yksilö katsoo kärsimyksensä olevan kohtuuton, sillä hän ei koe saavansa tästä haitasta mitään omaa henkilökohtaista hyötyä. Vesillä liikkuja napisee suosituksesta pysyä maissa, mutta saattaisi valittaa myös kovin pitkäksi venyvästä vasteajasta haverin sattuessa. 

Yhteisestä vastuuntunnosta voidaan toistaiseksi puhua vain kaunokirjallisuudessa. "Kaikki yhden, yksi kaikkien puolesta" unelmatilanteesta ollaan vielä hyvin kaukana. Se voi toteutua vasta sitten, kun omat oikeudet ovat kohtuullisessa suhteessa omaan vastuuseen. Yhteinen hyvä seuraa sen jälkeen automaattisesti.

Päivä kerrallaan

Lauantai 4.4.2020 - Kristiina Sunell

Vielä kolme viikkoa sitten oli "ennen vanhaan" 

Keitin aamukahvit, tarkistin kalenterista missä pitää mihinkin aikaan olla. Pakkasin kannettavan tietokoneen reppuun, otin kännykän laturin mukaan. Kiire. Tapaamisia, kokouksia, illanviettoja. Kävin kaupassa, ohimennen ja muistilistaa tekemättä. Menin elokuviin, vietin aikaa taidenäyttelyissä. 

Toivelistalla oli paljon kaikenlaista. Jonakin päivänä vielä valmistun kotimaanliikenteen laivuriksi ja käyn Islannissa, mitenkään toisiinsa liittymättä. Sitku- päivänä, sitten kun on aikaa ja varaa. 

Nyt on nyt

Pesen kädet. Keitän koko pannullisen aamukahvia. Pesen kädet. Avaan tietokoneen, poistan sata roskapostia, jonka jälkeen tietysti pesen kädet. Tuntuu kuin maailma ulkopuolella olisi pysähtynyt. Kokouksista tulee sähköposti-, Teams- tai Skype- palavereja. Kavereita näkee vain netissä. Siellä on nyt kaikki.

En käy kaupassa ellei ole aivan ehdoton pakko - nopeasti, tarkasti tehdyn listan mukaan. Jos jotain unohtui niin olkoon. Haen ensi viikolla, tai sitten vain totean etten tarvitsekaan unohtamaani tavaraa.

En käy Islannissa, en edes Sipoossa. Tai ylipäätään yhtään missään. Laivurikoulutus on kahta oppijaksoa vaille valmis, mutta merenkulkuopiston ovet pysyvät kiinni. Harmittaa, mutta vain hetken.

Kaikki ajallaan.

Mikä on "uusi normaali" tämän pandemian jälkeen? En arvuuttele sitä, en pohdi sitä mikä voisi olla vieläkin huonommin tai vähemmän hyvin. Ennen nukkumaanmenoa mietin vähintään kolmea asiaa, joista olla kiitollinen. Niitä on enemmänkin, mutta ne ovat erilaisia kuin aikaisemmin.

Ennen vanhaan sähköpostin loppuun kirjoitettiin "Terveisin". Nyt toivotetaan terveyttä - ystäville, kaikille. Tästä selvitään yhdessä, mutta vain ja ainoastaan yhdessä. 

Kukkahattusetä ja poikamiestyttö

Torstai 13.2.2020 - Kristiina Sunell

Kun koville ottaa niin koiraskin poikii, sanoo vanha suomalainen sananlasku. Vanhentunut ei sanonta kuitenkaan ole, sillä se kelpaa hyvinkin lakitekstiluonnoksen periaatteeksi: perhevapaauudistuksen muotoilussa sana äiti on korvattu sanalla raskaana oleva vanhempi. Vara on viisautta eikä vahingon enne, näin kai.

Äitiä voisi tulla ikävä, ehkä anoppiakin - tuota puolison synnyttänyttä henkilöä, joka luonnonlakien kumoamisen jälkeen saattaisi tarkoittaa myös appiukkoa.

Pyritäänkö nyt poistamaan kaikki sukupuoleen viittaava? Tuskinpa vain. Setämies- sana lisättiin nykysuomen sanakirjaan vain kaksi vuotta sitten. Miesselittäminen- termiin törmäsin vasta tänään. Jos siis setämies huomaa olevansa raskaana, seuraa todennäköisesti vanhempainvapaata, mutta ehkä myös melko kiinnostavaa miesselittämistä. 

Sukupuolineutraalin sanaston ja sen poikkeusten hahmottaminen vaatii taitoa. Minulle saa mieluusti sanoa "siinä on sinulle, tyttöseni, kimppu ruusuja". Kiittäisin varmasti. Mutta "menepäs tyttö siitä kahvia keittämään"? Ehkä keittäisin, ehkä en, vaikka sanottaisiin "hei henkilö, kahvia pöytään"

Tasa-arvoa ei edistetä pyrkimällä poistamaan miehen ja naisen erilaisuus. Kaikkein vähiten sitä edistetään toteamalla "We Finns have our sauna. And traditionally, it’s where we make decisions. So now that we have five women in charge, we can all go to the sauna together and make the decisions there.” Tässä on jotain ikävällä, lähes mielensäpahoittamista aiheuttavalla tavalla tuttua: jos "äijät" tekevät päätöksiä saunassa, onko nyt erityisen fiksua että "muijat" toimivat samoin?

Kaikkea ei tietenkään pidä ottaa niin vakavasti. Koristelin tämän jutun kukkahattusedän kuvalla. Asenne ratkaisee, eikö vain?

Kirjoittaja on maanpuolustusnainen, konemies, perämiesharjoittelija, äiti, anoppi. Ja oikein hyvä näin. 

Kyky muuttaa maailmaa ei kysy ikää

Lauantai 18.1.2020 klo 22.02 - Kristiina Sunell

Sanomalehtiviikko 3.-7.2.2020

Sanomalehtiviikkoa vietetään Suomen kouluissa helmikuun ensimmäisellä viikolla. Teemaksi on nostettu ilmastonmuutos - ajankohtainen, paljon mediassa esillä oleva aihe ja siksi oivallinen valinta. Keulahahmoksi on nostettu nuori ruotsalaistyttö. Suomalaislasten onkin helppo samaistua omanikäiseensä, naapurimaan koululaiseen. Sanomalehtien ja median rooli keskusteluttaa jo sinänsä, onhan niiden rooli asennekasvatuksessa ja edelleen jopa tiedonvälityksessä keskeinen.

Sinänsä jo ilmainen, korkeatasoinen koulutus, samoin kuin vapaa media, ovat useammankin viikon ilonaihe. Olemme etuoikeutettuja.

Sanomalehtiviikosta tulee varmasti kiinnostava ja opetuksen kannalta hyödyllinen.

"Kyky muuttaa maailmaa ei kysy ikää"

Nuorin muutoksen puolesta toiminut, sittemmin laajasti tunnetuksi tullut lapsi alkoi jo 11-vuotiaana pitää blogia, jossa arvosteltiin lapsiin kohdistuneita ihmisoikeusloukkauksia ja julmuuksia. 

Vahvaa tahtoa, tietoa ja näkemystä tarvitaan paljon. Pelkästään tunteen palolla ja raflaavilla väittämillä saa helposti leviävää julkisuutta, mutta sanoma saattaa hukkua omaan pauhuunsa. Se voi jopa kääntyä itseään vastaan mikäli asiasisältö, konkreettiset toimet puuttuvat. 

Periaatteensa puolesta toimiva kohtaa aina vastavoimia, sillä muutos saattaa joillekin tahoille merkitä nykyisten etujen ja aseman heikentymistä. Aktivisti saattaa joutua maalitetuksi, jopa uhkailluksi - ja pahempaakin. Rohkeutta tarvitaan.

Maailman rohkein tyttö

Maailman rohkeimmaksi mainittu tyttö on kotoisin maasta, jossa ei sanomalehtiviikkoa vietetä. Tai jos vietetään, siihen ei jokainen kouluikäinen lapsi saa osallistua. Kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta, ei edes oikeutta hankkia lukutaitoa. Malala Yousafzai puolusti tyttöjen oikeutta käydä koulua ja oli lasten rauhanpalkintoehdokkaana vuonna 2011. Seuraavana vuonna, Malalan ollessa 15-vuotias, ääri-islamistisen Taleban-liikkeen kannattaja avasi tulen häntä kohti. Ampumisen seurauksena saadut vammat eivät estä häntä jatkamasta ponnisteluja niiden oikeuksien puolesta, jotka toteutuessaan edistävät niin maailmanrauhaa kuin estävät ilmastonmuutosta. Kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttaminen edellyttää miljoonien ihmisten oikeutta oppimiseen. 

Vuonna 2014 Malala sai Nobelin rauhanpalkinnon vain 17-vuotiaana. Hän on kaikkien aikojen nuorin Nobel-palkittu. 

"Mitkä asiat sun mielestä jäisivät pimentoon, jos vain rahalla saisi huomiota mediassa?"

Sanomalehtiviikon koululaisille tarkoitetussa materiaalissa esitetään tämä herättelevä kysymys. Medialle voisi esittää vastakysymyksen: Mitkä hyvät ja tärkeät pyrkimykset eivät etene ilman sensaatio-klikkiotsikoita? Miksi? 

Entä osaammeko me, jotka saamme nauttia ilmaisesta oikeudesta oppimiseen, käyttää vaikutusmahdollisuuksiamme hyvien asioitten toteutumisen edistämiseksi, myönteisesti ja rehellisesti? 

Malalan säätiö rahoittaa koulutusta Afganistanissa, Brasiliassa, Intiassa, Nigeriassa, Pakistanissa ja Syyriassa. Säätiön rahoittajiin kuuluvat mm. Apple ja Starbucks sekä Bill ja Melinda Gates'in säätiö.

Suomen tulisi kanavoida kaikki kehitysapu koulutusvientinä. Hyvät asiat toteutuvat jos rahalla saa pääsyn lukutaitoon.

Malala YK:ssa pitämässä puheessa: "Be peaceful at everyone" ja "See light when there's darkness". 

 

Ympäristölupien valvonnasta ja lautakunnasta

Torstai 5.9.2019 klo 21.35 - Kristiina Sunell

Turun Sanomat uutisoi 27.8.2019 "Oikeuskansleri selvittää Naantalin lupavalvontaa". Myös Rannikkoseutu julkaisi pääosin samansisältöisen uutisen. Oikeuskansleriin yhteyttä ottanut Kaanaa-Viluluoto-Luolalan asukas- ja yritysyhdistys ry kirjoittaa nyt taustoista tämän päivän Turun Sanomissa.

Ympäristölupaehtoja saa rikkoa jatkuvasti? - otsikoidussa kirjoituksessa viitataan Naantalin ympäristö- ja rakennuslautakunnan pöytäkirjaan 12.12.2018. Valvonta-asioita on käsitelty ja niistä päätetty pöytäkirjan kohdissa 95 ja 96. Pöytäkirjat ovat julkisia asiakirjoja.

Sain useamman puhelun ja viestin koskien tämänpäiväistä Turun Sanomien kirjoitusta. Väärinkäsitysten oikaisemiseksi:

• Pöytäkirjan osalta ei voi kommentoida muutoin kuin vahvistamalla kokouskäytäntö. Yksittäinen lautakunnan jäsen voi tehdä muutos- tai lisäysehdotuksen ns. pohjaesitykseen, eli esityslistalla olevaan ehdotukseen päätöksestä. Mikäli tehtyä esitystä kannatetaan, siitä äänestetään. Äänestys on tarpeeton mikäli kaikki muut lautakunnan jäsenet suoraan kannattavat muutosesitystä. Jos muutos- tai lisäysehdotusta ei kannateta, pöytäkirjaan merkitään "esitys raukesi kannattamattomana".  Päätökset kirjataan pöytäkirjoihin, jotka pöytäkirjantarkastajat (2 kpl) sekä lautakunnan puheenjohtaja allekirjoituksillaan vahvistavat. Heidän tehtävänsä on varmistaa kirjausten vastaavan kokouksen kulkua. Näin toimitaan kaikissa lautakunnissa.

• Jäsenyyteni ympäristö- ja rakennuslautakunnassa päättyi 31.5.2019. Sain kuulla kesken valtuustokauden tehdystä luottamuspaikkamuutoksesta vasta valtuuston 29.04.2019 kokouksen jälkeen, kun asia oli jo lopullisesti päätetty. Itse en ollut eroa pyytänyt, joten päätös oli yllättävä. Lautakuntapaikka oli vuonna 2017 päätetty koko valtuustokauden ajalle. Arvelua siitä, että k.o lautakunta olisi "rankka paikka" en kiistä: maakaareen, ympäristölainsäädäntöön, ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn, muiden kuntien vastaaviin päätöksiin ja ennakkotapauksiin ym perehtyminen oli toki aikaa vievää, mutta mieluista. Painostusta tai vaikuttamispyrkimyksiä ei ilmennyt eikä toimintaani lautakunnassa kritisoitu kertaakaan. Ympäristöohjelman laatimiseen osallistumisen koin myös motivoivana ja tärkeänä. Tosiasia kuitenkin on, että kuntavaalien tulos vaikuttaa vain valtuustopaikkoihin. Tällä perusteella olen edelleen Kokoomuksen varavaltuutettu. Muut luottamuspaikat - kaupunginhallitus, sen konsernijaosto, kaikki lautakunnat, ym - päätetään melko vapaasti puolueiden sisällä. Kuntavaaleissa saatu äänimäärä ei vaikuta valintaan. Puolueen paikallisjohto valitsee sopivat henkilöt sopiviin paikkoihin ja tekee muutoksia sopivana pitämällään tavalla. Lienee makuasia mitä pitää sopivana ja mitä sopimattomana lautakunnan jäsenten valintamenettelynä.

Ympäristövirastolla on Naantalissa vain kaksi viranhaltijaa. Valvottavaa kuitenkin riittää, sillä Muumilaakso-mielikuvasta huolimatta Naantali on myös merkittävä teollisuuskaupunki.  Nykyään ympäristölupien myöntäminen on suureksi osaksi AVI:n (Aluehallintovirasto) ja ELY:n (Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus) päätäntävallassa. Paikallisesti voidaan antaa enimmäkseen vain lausuntoja. Näin ehkä halutaan välttää pienten paikkakuntien sidonnaisuuksia ja intressiristiriitoja. Osittain siinä lienee onnistuttu, mutta lopulta - mikäli valvonta epäonnistuu - haittojen kärsijinä ovat asukkaat. Eli äänestäjät.  Näin ympäristö- ja rakennuslautakunnan vastuu korostuu entisestään. Perehtyminen lainsäädäntöön ym on tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on pitää kuntalaisten puolia. Luottamushenkilöt ovat, nimensä mukaisesti, asukkaiden edustajia riippumatta puoluekannasta tai mahdollisista kriteereistä joiden perusteella heidät on vastuutehtäväänsä valittu. Näin toivon myös ympäristö- ja rakennuslautakunnan uuden kokoonpanon toimivan.

Naantalin ympäristö- ja rakennuslautakunnan kokoonpano sekä viranhaltijoiden yhteystiedot löytyvät tästä linkistä

Huumoria pullonpalautusautomaatilla

Maanantai 3.6.2019 klo 7.56 - Kristiina Sunell

Televisiomainos Niko-nimisestä asiakkaasta pullonpalautusautomaatilla on moniuloitteisen mielenkiintoinen. Se tuo mieleen muistoja ajalta Wiklundin elintarvikeosaston kassana. Opiskelijatyttö oppi lauantaisin arvostamaan asiakaspalvelutyötä tekevää, joten hassu mainos sai muistelemaan miksi en edelleenkään pura pahaa mieltäni kaupan kassalle tai nakkikioskin myyjälle.

Lauantaipäiviin kuului usein paikallisia nikoja. Yksi oli jättänyt hedelmät punnitsematta (no minäpä kipaisen punnitsemassa) Seuraava niko halusi maksaa ostoksensa kolikoilla (oho, ei riittänytkään, aloitetaan alusta) Kolmas epäili loppusummaa ja kaikki tarkistettiin pariin kertaan. Jono kasvoi. Näiden käänteiden vuoksi aivan liian kauan jonottanut neljäs niko antoi kassatytön kuulla suorat sanat. Hymy ei saa hyytyä, asiakas on aina oikeassa. Jokainen. Aina. "Anteeksi tosi paljon".

Millainen sirkus olisi seurannut jos öykkärimäinen "kuluttaja-asiamies" olisi pöllähtänyt bemarillaan paikalle? Onneksi kännykät eivät tuolloin vielä olleet kovin yleisiä.

Leikistä ei pidä suuttua eikä vasikan kanssa juosta kilpaa. On hyvin tiedossa mihin se johtaa. Ei kebab-pizzeriaan kuitenkaan - siellä Nikon seikkailuja tuskin tullaan televisiomaan. 

Asiakkaan kuvaaminen pöljäksi pullonpalauttajaksi on hassua, vähän Kummelia ja Pekka Puupäätä samassa paketissa. Totta toinen puoli. Ei nikottelu kuitenkaan ole ongelma, sillä suurin osa ihmisistä on täyspäisiä. "Mainosten tyylilaji eli huumori on vaikea, mutta se tuli valituksi erityisesti kampanjan kohderyhmä mielessä pitäen." sanoo Riku Aalto, Teollisuuslitton hallituksen puheenjohtaja. Millainen kohderyhmä on ollut mielessä?

Ehkä mainoksella ei haluttukaan myydä mitään, ellei sitten saada miettimään josko haluaa maksaa muutamia satasia viidentoista sentin pullopantista ja huumoripläjäyksistä, vaiko käyttää saman verran käydäkseen leffassa katsomassa kolmisenkymmentä koko illan komediaa. 

Vaalit, taas

Tiistai 21.5.2019 klo 22.03 - Kristiina Sunell

Juuri kun on eduskuntavaaleista toivuttu, niiden tuloksia ja hallituskaavailuja jonkin verran huolestuneena seuratessa, on taas aika äänestää. Kaupungintalon ennakkoäänestyspaikalle mennessäni emmin vielä: pitäisikö äänestää kokenutta konkaria vaiko nuorta ja energistä? Henkilöä jonka tunnen muista yhteyksistä, vaiko vaalikoneen ehdottamaa? Henkilöä, jolla on selkärankaa kertoa rohkeasti oma mielipiteensä vaiko kulissien takana eri ryhmien välillä käytävien neuvottelujen taitavaa diplomaattia? 

Suomi on eurovaaleissa yhtä vaalipiiriä. Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa, kunnallis- ja eduskuntavaaleista tuttu d'Hondtin menetelmä. Tämän vuoksi voi käydä niin, että suosituimmat ehdokkaat - esimerkiksi vanhat konkarit - tulevat ison äänimääränsä ansiosta valituiksi. Uudet tulokkaat ovat näin vain kasvattamassa suositumpien valintamahdollisuuksia ja heille jää tuloksena ainoastaan vaalikampanjansa maksaminen. Tässä on jotain kuntavaaleista tuttua. Luottamuspaikat, eli kaikkien kuntalaisten edustaminen, jaetaan periaatteessa oikeudenmukaisesti ja henkilön saama äänimäärä huomioiden. Mutta vain periaatteessa, sillä reiluus riippuu siitä kuka ryhmän johtajaksi valitaan. Äänestäjän mielipide saattaa tässä huonoimmillaan jäädä toissijaiseksi.

Mitä kauemmas mennään, sitä etäisemmältä tuntuvat yksittäisen äänestäjän vaikutusmahdollisuudet. Merkitys on kuitenkin suuri: erot ovat toisinaan hiuksenhienoja, vain yhden äänen suuruisia. EU päättää lainsäädännöstä joka ohjaa vahvasti kansallisia päätöksiä. Jokainen äänestäjä päättää siitä, ketkä 13 valittua edustavat Suomen kantaa Europarlamentissa monissa tärkeissä kotimaiseen lainsäädäntöön ja päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä.

Muista äänestää! 

Yksin kotona

Tiistai 12.6.2018 - Kristiina Sunell

Subjektiivinen päivähoito-oikeus herättää keskustelua ja kuumentaa tunteita. Puhutaan lasten oikeudesta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Mielestäni kaksivuotias tarvitsee hoivaa ja huolenpitoa, ei täyden työviikon pituista oppivelvollisuutta. Puhutaan siis mieluummin asioista niiden oikeilla nimillä: päivähoito on hoivaa, esikoulu varhaiskasvatusta. Molempia tarvitaan. Tarvitaan myös paljon muuta.

Jotain on pahasti pielessä kun joukko 2-3- vuotiaita pääsee karkailemaan henkilökunnan sitä huomaamatta. Vuonna 2015 uutisoitiin henkilökunnan tarvitsevan kuulosuojaimia. Vuonna 2018 vain todetaan että niitä on päiväkodeissa tarjolla lapsillekin. Liian moni päiväkoti on homepesä. Henkilökunta uupuu, lapsiryhmät ovat suuria. "Näin se menee, ei voi mitään" - onko todellakin kiireellisin ratkaistava asia se, viettääkö kotona olevan vanhemman lapsi päiväkodissa kolme vai viisi päivää viikossa? Jos näin on, päivähoidon saatavuus on vain yksi perheen ongelmista. Eikä välttämättä edes niistä akuutein, vaan mahdollisesti monisyisen ongelmavyhdin tai akuutin tilanteen seuraus, ei syy.

Kesäkuun alussa moni eka- ja tokaluokkalainenkin viettää koko päivän yksin kotona - näin, jos molemmat vanhemmat ovat töissä, ehkä isovanhemmat ja kummitkin. Tilanne on sama koulujen syyslomilla: päivä on pienelle pitkä. Tästä aiheesta ei saa aikaiseksi debattia eriarvoisuudesta, lasten oikeuksista tai turvallisuudesta. Se ei liene poliittisesti riittävän kiinnostava tai on aivan liian suuri (lue:vaatii rahaa) asia ratkaistavaksi. Ehkä jättikoulut saavat aikaan kustannussäästöjä. Reilua olisi palauttaa "ylijäämä" lasten hyväksi. 

Aito huoli pienten lasten ja perheiden hyvinvoinnista edellyttää huomattavasti laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa tarkastelua kuin puolue- tai eturyhmäpoliittinen debatti subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Kotona olevien vanhempien toivomus saada lapsensa kokopäiväiseen päivähoitoon ei aiheuttane kunnissa suhteettoman suurta kustannusta. Sosiaalisista ja terveysongelmista kärsivien perheiden tukeminen on monessa kunnassa merkittävästi suurempi haaste. Perhepäivähoitoon panostaminen, huolenpidon ja hoivan tarjoaminen pienissä päiväkotiryhmissä, terveellinen ja turvallinen ympäristö, henkilöstön jaksamisen varmistaminen - mieluusti myös yksin kotona koulun lomien aikana olevista huolehtiminen -  näihin tulee löytyä varoja ja resursseja. 

Voiko strategian kierrättää?

Lauantai 31.3.2018 klo 19.25 - Kristiina Sunell

Harmillista - keskiviikkona 28.3.2018 pidettyyn, kaikille kaupunkilaisille tarkoitettuun  strategiakeskusteluun osallistui kovin vähän luottamushenkilöitä eikä asukkaitakaan tapahtuma näyttänyt kiinnostavan. Ketään syyllistämättä voi vain arvella syitä heikolle osallistumiselle ja miettiä miten kiinnostusta saisi lisättyä.

Avoimet yleisötilaisuudet ovat kiitoksen arvoisia osoituksia halusta vuoropuheluun päättäjien ja kaupunkilaisten välillä. Lisää mielipiteitä on helposti saatavissa sosiaalisesta mediasta. Se on syystäkin parjattu, vaan myös hyvät puolensa tarjoava väline jolla selvittää asukkaiden ajatuksia muulloinkin kuin vain yhden yleisötilaisuuden tiimoilla. Poimintoja Naantalin Foorumissa hiljattain tehtyyn kyselyyn saaduista vastauksista:

• Lisää yrityksiä, putiikkeja ja kauppoja toivoi 87 henkeä
• Torin (jo kauan suunniteltua, vaan ei resursoitua) elävöittämistä halusi 71 henkilöä
• Kesäkauden aikaisiin pysäköntiongelmiin ratkaisua kaipasi 68 naantalilaista
• Edullista vuokra-asumista tärkeänä piti nelisenkymmentä vastaajaa

Kenties paras kommentti aiheeseen "strategia" oli toteamus siitä, että kirjallista strategiaa tärkeämpiä ovat käytännön toimet joilla tavoitteisiin päästään. Yllä oleva konkretia lienee mahdollista ryhmittää teemoiksi. Lopusta alkuun - mitä pitää päättää ja millaisin askelin esimerkiksi näihin FB-kyselyyn vastanneiden toivomaan lopputulokseen päästään. Tavoitteita voi kutsua visioksi tai tavoitetilaksi, käytännön toimia strategian jalkauttamiseksi. Sulkevatko jo tehdyt päätökset pois jonkin vaihtoehtoisen tavoitteen tai tavan toimia, ovatko tavoitteet olemassa olevin resurssein toteutettavissa - valinnoista on paikallaan käydä keskustelua kun mahdolliset ja vaihtoehtoiset tulevaisuudenkuvat ovat saaneet luonnosvaiheessa hahmonsa.

Yleisötilaisuuden päivänä osallistuin, monen ympäristö- ja rakennusasioista kiinnostuneen tavoin, lautakunnan kokoukseen joka tällä kertaa pidettiin Turun puhdistamolla. Kokouksessa käydyt keskustelut koskivat niin merialueen tilaa kuin asukasviihtyisyyttäkin. Pöytäkirjassa nämä keskustelut eivät näy. Terveiset lähetettiinkin niiden lautakunnan jäsenten kautta joilla on mahdollisuus käytännössä strategiatyöhön vaikuttaa. 

Kaikkien Kultaranta- niminen strategia ulottuu vuoteen 2020. Miten tavoitteissa ollaan onnistuttu? Mitä pitäisi muuttaa, mitä tehdä toisin? On arvioinnin ja mahdollisesti tarvittavan päivityksen aika. SWOT-analyysin - sisäiset vahvuudet (S) , heikkoudet (W)  ja toistaalta ulkoiset mahdollisuudet (O)  ja uhkatekijät (T) palaset ovat muuttuneet, mutta arvot lienevät samat kuin kolme-neljä vuotta sitten. Edellisellä valtuustokaudella tehdyt Manner-Naantalin osayleiskaavaa koskevat päätökset ja tulossa olevat koulu- ja päiväkotiverkkoa koskevat linjaukset tulevat vaikuttamaan kymmeniä vuosia. 

Lisäisin nykyiseen strategiaan ympäristön yhtenä keskeisistä tavoitelluista vetovoimatekijöistä. Tällä saralla on eniten uhkia ja muutospaineita, mutta myös eniten vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Kiinnittäisin - jälleen kerran - merkittävästi enemmän huomiota nykyisessä strategiassa arvona mainitun avoimuuden käytännön toteuttamiseen. 

Kriittikkiä sopii esittää jos on myös esittää ehdotus paremmaksi toimintatavaksi. Ehdotan siksi nykyisen strategian arvioinnin ja uuden tai uudistetun strategian luonnoksen julkaisemista nettisivustolle. Näin asukkaat saisivat tilaisuuden osallistua niin kaikille tehdyn strategian onnistumisen arviointiin, kuin mahdollisten uusien painopisteiden määrittelyyn. 

Sadan vuoden säikeitä

Torstai 9.11.2017 - Kristiina Sunell

Maanpuolustusnaisten Liitto Varsinais-Suomen piiri ry järjesti 8.11.2017 Lotta-illan Heikkilän kasarmilla. Lotta Maire Wessman (93 v) ja pikkulotta Raili Eerola (91 v) jakoivat kokemuksiaan Isänmaan eteen tekemästään työstä.  Turun Maanpuolustusnaiset ry:n Marjatta Jokinen kertoi Turun Lottien historiasta.

Sain kunnian lausua tilaisuuden päätössanat.

"Arvoisat naiset ja herrat, sotilaskotisisaret, maanpuolustusnaiset, ennen kaikkea: Lotat - kiitos.

Tahto, halu auttaa, rohkeus, uskallus, kunnioitus. Ne ovat kaikki läsnä näissä tarinoissa, palassa satavuotiaan Suomen historiaa ja osana jaettua menneisyyttä. Kerrotut kokemukset punovat yhteen itsenäisen Suomen tarinan säikeitä - ja näin, myös tulevaisuuttamme. Lottien rohkeuden ja omistautumisen ansiosta nykyisyys on mahdollinen ja saamme juhlia itsenäistä Isänmaata.

Itselläni on kymmenen vuoden työstä myönnetty Lotta-merkki. Sain sen isovanhempieni jäämistöstä. Kummalle isotädilleni se aikoinaan kuului, mitä tarinoita siihen littyi, en saa koskaan tietää. He eivät ole sitä enää kertomassa. Kovin paljon vaiettua, liian paljon unohdettua. 

Lottamme ovat ja olivat teräsnaisia. Teräsnaiset eivät ole katoava laji, näen nytkin monta sellaista yleisön joukossa. Kriisit ja uhkakuvat ovat nykyäänkin läsnä, uusin tavoin. Rohkeutta, halua auttaa ja tahdonvoimaa tarvitaan edelleen.

Kaikkea tulevaisuuden tuomaa ei voi määrätä, ei edes arvata. Mutta tulevaisuus ei vain tapahdu vaan se myös tehdään. Millaiseksi - se riippuu meistä itsestämme.

Rakkaus isänmaahan, yhteisöllisyys - Lottiemme perinne kantaa edelleen. Jokainen päivä.

--

Eri veteraanijärjestöillä ja yhdistyksillä on merkittävää kerättyä varallisuutta. Heitä, joiden ansioiden ja uhrausten vuoksi varoja edelleen kerätään, ei ole montaa jäljellä. Olisi kohtuullista jakaa kertyneet varat muutoinkin kuin hautausavustuksina, avokätisesti ja kitsastelematta. Ja viivyttelemättä.  "Enemmän kukkia eläessä, haudalla ne ovat turhia."

Vastauksia Rannikkoseudun vaalikoneeseen

Maanantai 13.3.2017 - Kristiina Sunell

Rannikkoseudun Sanomien vaalikone sisälsi hyviä, ajankohtaisia kysymyksiä. Mahdollisuutta vastausten perusteluun ei valitettavasti ollut, joten kerron tässä omat perusteluni.

Näistä sekä seuraavan valtuustokauden aikana esille tulevista asioista toivon voivani keskustella oman kaupungin asiantuntijoiden, asukkaiden kanssa. Keskustelun perusteella muutin omaa kantaani mm. kysymykseen peruskoululaisten sähköisistä oppikirjoista.

 

Naantali tarjoaa hyvät peruspalvelut kuntalaisille

-       Täysin samaa mieltä

-       Onko kaikki huomioitu? Miten hyvin ovat esimerkiksi erityistarpeisten lasten asiat?

 

Naantalin tarjoamat palvelut pitää pääsääntöisesti tuottaa omana työnä eikä ulkoistaa niitä

-       En ota kantaa…

-       …koska kysymys on epäjohdonmukainen: tärkeintä on tuottaa laadukkaat palvelut kustannustehokkaasti; ideologialla vähemmän merkitystä asukkaalle kuin poliittista puoluetta edustavalle ehdokkaalle

-       Valinnanvapaus on tärkeää; paikallisesti toimivien lääkärikeskusten, hammaslääkärien ja fysioterapeuttien palvelut ovat lähellä kuntalaista; ne pysyvät lähellä kun palveluja käytetään

 

Naantalin tulee aloittaa kuntaliitosneuvottelut naapurikuntien kanssa

-       Täysin eri mieltä

-       Jos toteutettujen kuntaliitosten tulokset ovat vielä näkemättä; mitä piti toteutua, mitä oikeasti saavutettiin?

-       Noin 20.000 asukkaan kunta toimii tehokkaasti eikä väliportaan hallintoa tarvita

 

Maakunnallisiin sote-alueisiin siirtyminen parantaa sosiaali- ja terveydenhoidon palveluja Naantalissa

-       Osittain samaa mieltä

-       Se ei nimenomaan tapahdu itsestään vaan edellyttää aktiivisia toimia valtuutetuilta ja muilta luottamushenkilöiltä

 

Naantalin veroprosentti on kilpailukyinen seudun muihin kuntiin verrattuna

-       Täysin samaa mieltä

-       Nyt on näin, mutta tuleeko lisää velkaa, jääkö jokin tärkeä investointi toteuttamatta?  

-       Veroprosenttia tärkeämpää on se, että rahoille saadaan vastinetta, eli tehottomuutta ei pidä tukea nostamalla veroprosenttia, vaan on tuotettava palveluja yhteistyössä naapurikuntien kanssa

 

Sote-uudistuksen jälkeen Naantalin hallintomenoja tulee leikata tarvittaessa irtisanomisilla

-       Osittain samaa mieltä

-       Eläköitymisen kautta

-       Mitä sote:n säästöt muutoin tulisivat? Operatiivista henkilöstöä ei saa irtisanoa vaan heitä tarvitaan lisää

-       Maakuntamallin tulee vähentää byrokratiaa, ei lisätä sitä

 

Naantalin tulisi ottaa vuosittain vastaan vähintään 20 pakolaista itsenäisesti muuttavien ja perheenyhdistämisen kautta tulevien pakolaisten lisäksi

-       En ota kantaa

-       Resurssien mukaan

-       Turvapaikan saaneiden pakolaisten tulee saada riittävät palvelut; voidaanko ne järjestää Naantalissa? Tulkkaus- ja kotouttamispalvelut ovat paremmin saatavissa paikkakunnissa, joissa on suurempi väestöpohja

 

Asuntojen kaavoittaminen Lammasluotoon on tärkeää, jotta Naantalin väkiluku saadaan kasvuun

-        Täysin eri mieltä

-       Lammasluodon rakentamisella ei menisi vain täyttömaan alue, vaan runsaasti ulkoilualuetta sen ympäriltä sekä venevalkaman käyttäjien, NPS:n purjehtijoiden (mukaan lukien vammaisurheilijat ja juniorit) sekä talvisaikaan avantouimareiden tarvitsemat parkkipaikat

-       Merellinen rakentaminen ei saa tarkoittaa sitä, että merenrannat rakennetaan ja merellisten rantojen yleinen virkistyskäyttö kärsii

-       Jos Kailon saari poistuu asukkaiden vapaasta ja ilmaisesta käytöstä, ja mikäli Kuparivuorikin rakennetaan, on ulkoilualuetta keskustan liepeillä vähän

-       Virkistysalueet ovat tärkeitä uusien asukkaiden saamiseksi; suunnitellut kerrostalot 150 asukkaalle tuovat enemmän haittaa kuin hyötyä, ja merenrantaan sijoittuvaa rakentamista voidaan toteuttaa esimerkiksi uudelle asuntomessualueelle

 

Kuparivuoren leirintäalueen toiminta tulee siirtää Luonnonmaalle ja rakentaa tilalle asuntoja naantalilaisille

-       En ota kantaa

-       Tarvitseeko rakentaa asuntoja, etenkin jos Kailo ja Lammasluoto ovat jo yleisinä ulkoilualueina menetetty; Kuparivuorella voisi laajentaa urheiilu- ja ulkoilukäyttöä? 

-       Ei pidä maalata itseään nurkkaan kaavoituksessa; eri vaihtoehdot on tutkittava tarkoin ja huomioitava alueella jo asuvien kokemukset ja mielipiteet sekä lähellä sijatsevan teollisuuden toimintaedellytykset. Tämä olisi tullut tehdä jo osayleiskaavavaiheessa, mutta nyt aivan viimeistään asemakaavoja laadittaessa.

  

Luonnonmaalle voidaan kaavoittaa paikka tornihotellille, jos yksityisillä toimijoilla on realistiset edellytykset sen toteuttamiseen

-       Täysin samaa mieltä

-       Matkailu tarvitsee uudistamista

-       Luonnonmaalle voitaisiin rakentaa hyvin moderni asuinalue

 

Naantaliin pitää rakentaa merkittävästi lisää pieniä vuokra-asuntoja

-       Osittain samaa mieltä

-       Lisää vuokra-asuntoja, mutta mieluummin perheille sopivia kuin ainoastaan pieniä

 

Naantalin kannattaa järjestää asuntomessut 2020-luvun alkupuolella

-       Täysin samaa mieltä

-       Rakentamisen aikaiset työt tuovat paikallisille yrittäjille liiketoimintaa ja työpaikkoja

-       Tähän tavoitteeseen olisi jo pitänyt käyttää enemmän aikaa ja resursseja, ei esimerkiksi Lammasluodon rakentamissuunnitelmiin

-       Luonnonmaalle on joka tapauksessa suunnitelmissa uusi koulu ja päiväkoti, joten alueen suunnittelu lapsiperheillekin sopivaksi on hyvä tilaisuus

 

Verovaroja voidaan tulevaisuudessa käyttää Luonnonmaan kanavan rakentamiseen

-       Osittain samaa mieltä

-       Matkailu tuo kaupunkiin tuloja; kanavan kustannukset pitää arvioida realistisesti ja sen mahdollinen toteutus vaiheistaa järkevästi

-       Asuinalueesta saataisiin näin mielenkiintoinen

-       Kehittäminen ei saa aina tarkoittaa sitä, että rakennetaan kerrostalo, vaan pitää pyrkiä löytämään myös luovia ratkaisuja

-       Kustannuksia ja hyötyä tulee verrata suunnitelmaan rakentaa kulkusillat Hiippaan ja Jakoluotoon, joka saattaisi pilata Nunnalahden ja Kalevanlahden veden pintakiertoa

 

Kaupungin pitää selvittää tulevalla vaalikaudella Naantalin Energia Oy:n myyntiä

-       Täysin eri mieltä

-       http://naantalinenergia.blogspot.fi/2017/02/asiakkaan-etu-laatuvalttina.html

-       Naantalin Energia tuottaa hyvän palvelun lisäksi useita satoja tuhansia euroja vuosittaisia osinkoja kaupungille

 

Kaupungin tulee hankkia keskustasta liiketiloja, joita vuokrattaisiin yrityksille ja tuettaisiin näin uusien työpaikkojen syntymistä

-       Täysin samaa mieltä

-       Toimitiloja poistuu kun nykyisen Naantalin keskustan rakennuksia puretaan uusien tieltä; vuokrien tulee olla kohtuullisia

-       Taksien toiminta on turvattava varaamalla tilaa taksien ja linja-autonkuljettajien taukotilalle, sillä joukkoliikenne on tärkeää ja bussivuorot saariston suuntaan harvat

 

Naantalin peruskouluissa paperiset oppikirjat pitäisi korvata sähköisillä oppikirjoilla

-       Osittain eri mieltä

-       Tietotekniikka ei saa olla itsetarkoitus

-       Koulutukseen liittyvissä asioissa pitää kuulla laajasti lasten vanhempia ja opettajia sekä perehtyä kokemuksiin muista kunnista

-       Toisin kuin itse ensin luulin, sähköiset kirjat eivät ole paperisia edullisempia

 

Maijanmäen koulurakennukseen pitää toteuttaa luokat 1-9 sisältävä yhtenäiskoulu

-       Osittain eri mieltä

-       Jos tarkoituksena on tehdä 700 oppilaan suurkoulu, en puolla ajatusta

-       Jättimäisiä kouluyksiköitä tulee välttää, pieniä koulu- ja luokkakokoja suosia

  

Kuparivuoren koulukiinteistöstä voidaan luopua, jos korvaavat koulutilat voidaan osoittaa muualta keskustan alueelta

-       Osittain eri mieltä

-       Ks edellinen kysymys; onko tarkoitus siirtää kaikki oppilaat Maijamäkeen?

-       Kuparivuoren koulu sijaitsee  liikenteellisesti hyvin, päättyvän kadun varrella, joten läpiajoa on vähän - hyvä asia erityisesti peruskoulun ala-asteen oppilaille

-       Haluaisin selvittää asian taustoja lisää: miksi Kuparivuoren koulusta pitäisi luopua ja mitä tälle tontille tulisi sen sijaan?

-       Jos kouluja lakkautetaan tai muutetaan hyvin suuriksi yksiköiksi sillä perustelulla, että lapsia on alueella vähän, on varmaa että lapsiperheitä ei Naantaliin muuta lisää

 

Lapsilla tulee olla oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, vaikka toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona, eivätkä ole yrittäjiä tai opiskele kokopäiväisesti

-       Osittain eri mieltä

-       0-3 vuotiaat eivät tarvitse varhaiskasvatusta vaan hoivaa; perhepäivähoito on erittäin hyvä vaihtoehto

-       Puolipäiväinen varhaiskasvatus riittää, sillä kuka pieni lapsi jaksaa olla koulussa 8 tuntia? Ekaluokkalaisen päivät ovat vain 4-5 tuntia, joten sitä pienempien esikoulu ei voi olla koko päivän mittainen

-       Termit ovat epäselviä – pitää puhua päivähoidosta kun tarkoitetaan päivähoitoa, ja varhaiskasvatuksesta kun tarkoitetaan esiopetusta

 

On tärkeää, että Naantali tukee Musiikkijuhlien järjestämistä noin 150 000 eurolla vuosittain

-       Osittain eri mieltä

-       Onko toiminta muutoin kannattavaa, vai perustuuko Musiikkijuhlat saadun tuen varaan?

-       Asiaa pitää selvittää samoin kuin sitä, tulisiko tukia jakaa tasaisemmin eri kulttuuriyhdistyksille

 

Naantaliin pitää rakentaa uusi kirjasto- ja kulttuuritalo

-       Osittain samaa mieltä

-       Kirjasto on jo, Taidehuoneen käyttöaste on liki 100 % ja tila on pieni

-       Pitääkö rakentaa uusi, vai voisiko esimerkiksi Postin käytöstä poistuvaa rakennusta käyttää Kulttuuritalon tilana? Sille on jo pitkään ollut tarvetta.

 

Naantaliin pitää rakentaa kunnallinen uimahalli

-       Osittain samaa mieltä

-       Ovatko uimahallin käyttäjät valmiita maksamaan uimahallin käytöstä kustannusta vastaavan hinnan; jos eivät, hyväksytäänkö se että  veroprosenttia voidaan korottaa vastaavasti?

 

Naantalin pitää nostaa kesämökkiläisiltä perittävää kiinteistöveroa (1,35 %) vähintään Paraisten kaupungin perimälle tasolle (1,50%)

-       Osittain samaa mieltä

-       Naantalissa on noin 4600 kesäasuntoa ja niitä muutetaan ympärivuotiseen käyttöön nopeutuvaan tahtiin

-       Kesäasukkaiden kiinteistöveron korottaminen, mikäli veroja joudutaan korottamaan, on parempi ratkaisu kuin Naantalissa ympärivuotisesti asuvien verojen tai taksojen ja maksujen korottaminen

     

Brexit ja suuri paniikki

Sunnuntai 26.6.2016 klo 16.19 - Kristiina Sunell

Ohi ja ali

Torstai 20.8.2015 klo 15.09 - Kristiina Sunell

Suomalaiset kykenevät edelleen osoittamaan aitoa talvisodan henkeä. Tuumaakaan ei anneta periksi. Virtuaalijuoksuhaudoista heitellään vihollisen suuntaan valikoituja kärjistyksiä, omien uskoa pönkitetään luovalla tilastojen tulkinnalla. Onnetonta on vain se, että käymme sisällissotaa.

Niinkutsutut yhteiskuntasopimusneuvottelut katkesivat tänään. Yrittäjiä ei pöytiin huolittu, mutta väliäkö tuolla. Ihmisen väitetään edelleen järkeilevän dinosaurusten lailla: pahan paikan tullen joko taistelemme tai pakenemme. Neuvotteleminen tai sopiminen eivät kuulu valikkoon. Pöydällä on etujärjestöjen arvovalta, jäsenmaksutulot ja kolmikannan eduskuntavaaleilla valittua edustuksellista demokratiaa suurempi valta. Yrittäjät eivät järjestä mielenosoitusta - meillä on liian kiire töissä - vaikka hiljainen unelma on olemassa: "Uskomme poliittiseen päätöksentekoon ja tuemme sitä. Siksihän me vaaliuurnilla käymme."

Perusongelma myönnetään lähes kaikissa puolueissa. Suomi ei euromaana voi enää korjata kilpailukykyään devalvoimalla. Yhteisvastuu kriisimaiden veloista, EU:n liittovaltiokehitys ja mahdottomuus vaikuttaa apupakettien myöntämiseen lienee perimmäinen motiivi Keskustan Paavo Väyrysen aloitteessa.  Vasemmistoliiton Li Andersson haluaa myös kansanäänestyksen euroon kuulumisesta. Korostettuna seikkana ei olekaan yhteisvastuun taloudellinen  riski Suomelle, vaan talouskurin ja sopeuttamisen välttäminen.

Neuvottelujen kariuduttua koko yhteiskuntaa koskeva ratkaisu on palannut vaaleila valittujen päättäjien käsiin. Mikäli tässäkään ei onnistuta ja syksy tietää lakkoja, vientiteollisuuden kuljetusten katkaisemista ja uhittelun lisääntymistä, edetään seuraavalle päättäjätasolle. Suomen kokonaisvelka ylittänee ensi vuoteen mennessä tason, joka tuo troikan sanelemaan ratkaisut - ja kätevästi myös ottamaan yhteistyökyvyttömyytemme syyt niskoilleen. Vastakkainasettelun aika ei tuolloinkaan ole vielä ohi, mutta kenties Kreikan tavoin löydämme sentään yhteisen vihollisen.

Kreikkalaisen dragman kolmas näytös

Keskiviikko 8.7.2015 - Kristiina Sunell

Kreikka - onko pakko kuulla siitä enää enempää?

Kreikka äänesti EI taloutensa sopeuttamistoimille, mutta se ei Kreikan mielestä tarkoita EI-ääntä rahavirroille muista euro-maista. Kahden tukipaketin jälkeen vaaditaan lisää.

Solidaarisuus, demokratia ja oikeudenmukaisuus ovat kaikki sanoja, joiden arvosisällöistä EU-maat ovat samaa mieltä. Periaate ei kuitenkaan ole sama kuin käytäntö. Ensimmäinen tukirahaerä kului pääasiassa Kreikalle lainoja myöntäneiden Ranskan, Saksan ja Englannin lainojen maksuun. Näiden lainoittajien ottama luottoriski Kreikalle annetuista lainoista jaettiin muidenkin EU-maiden kannettavaksi.

Toiselle tukipaketille haettiin Suomesta poliittisen painostuksen vuoksi vakuudet. Niiden pitävyydestä on vaikea saada selkoa, sillä todellisuudessa kysymys on tuottojenvaihtosopimuksesta. Suomi voisi saada vakuuksien ansiosta liki yhden miljardin verran takaisin luottotappiostaan - saman verran kuin Suomen tieverkoston korjausvelka. Suomen hallituksen tekemästä sopeutusohjelmasta löytynee muitakin kohteita, joihin nämä varat kipeästi tarvittaisiin. Olen kuitenkin skeptinen järjestelyn suhteen. Runsaan 30 vuoden työurani aikana olen oppinut, että jokainen alunperin salattavaksi yritetty sopimus sisältää epäilyttäviä kohtia. Samoin jokaiseen sopimukseen, johon haetaan allekirjoitus äärimmäiseen kiireeseen vedoten, on syytä lukea erityisellä huolella.

Kahdenvälisten lainojen lisäksi Suomi on lähettänyt varoja vakausvälineisiin. Eri arvioiden mukaan tähän mennessä on kertynyt yli 6 miljardin euron arvosta vastuita Kreikan lainoittamisesta ja takauksista. Se on nykyisen kestävyysvajeen verran. Mistä Suomi voisi säästää lisää, jotta voisi tukea Kreikkaa vielä enemmän?  Hendrik Ilveksen kysymys on kohtuullinen ja vastaamisen arvoinen.

Ajankäyttö turhiksi osoittautuneiden EU- kokousten tiimoilla alkaa jo hipoa ministeriemme kipukynnystä. Hyvä kysymys voisi kuulua: "miksi olemme vielä mukana?" sillä maksuosuutemme ei hallitusohjeman mukaan saa enää kasvaa. Suomi voi toimia vain vakautusvälineeseen sitomansa pääoman puitteissa. Tämä lienee päätös, joskin esimerkiksi valtionvarainvaliokunnan jäsen Pia Viitanen kaipaa selkeää tulkintaa vastuiden määrästä.

Kreikka vaatii rahoituksen jatkamista vedoten "pienen kreikkalaisen" ahdinkoon. Hätä on todellista ja riipaisevaa. Lääkkeet ja ruoka loppuvat köyhimmiltä, sillä korruptioon, tuloeroihin, eläkeiän nostamiseen muiden EU-maiden tasolle tai verotuksen oikeudenmukaisuuteen ei Kreikassa ole halua puuttua. EU ei voi ohittaa kansallisia vaaleja. Jos valtio mieluummin edelleen ostaa aseita ja neuvottelee niiden lisähankinnoista, maksaa venäläisen Gaspromin laskun ja säilyttää varakkaiden laivanvarustajien verovapauden kuin hankkii varoilla lääkkeitä sairailleen, se on heidän edustuksellinen ja itsenäinen, joskin julma päätöksensä. Se ei ole solidaarista, demokraattista eikä oikeudenmukaista. Mutta jos Kreikan valtio ei käytä 5,7 miljardin euron kultavarantojaan omien kansalaistensa terveydenhuoltoon, hätää voidaan lieventää ainoastaan muiden antamalla humanitäärisellä avulla. Rahalähetykset eivät ole yli viiteen vuoteen ohjautuneet oikeaan kohteeseen.

Rahoittavat euromaat eivät ole vaatineet antamiensa rahojen vastineeksi oikeuksia Kreikan suuriin kaasuesiintymiin, satamiin tai muuhun realisoitavaan omaisuuteen. Mielestäni niin olisi kuitenkin pitänyt tehdä. Olisimme ostaneet ja maksaneet reilusti kuten kiinalaiset, jotka hankkivat kreikkalaisen sataman ja paransivat sen tuottavuutta merkittävästi. Tämäkin on jälkiviisautta. On kohtuullista ja oikein vihdoin vapauttaa Kreikka sitä kahlehtivasta eurosta ja antaa maalle sen kaipaama vastuu ja vapaus päättää omasta puolestaan.

Arvostavaa itsenäisyyspäivää

Lauantai 6.12.2014 - Kristiina Sunell

Juhlava ja arvostava itsenäisyyspäivä

Suomen itsenäisyysjulistus on Svinhufvudin senaatin 4. joulukuuta 1917 antama esitys Suomen julistautumisesta itsenäiseksi. Esityksen hyväksymispäivää, joulukuun kuudetta, vietetään Suomen itsenäisyyspäivänä. Julistus oli vasta alku, vain osa itsenäistymisprosessia.

Kaikki päätökset eivät tule kerralla valmiiksi, harva oikeus on itsestään selvä ja pysyvä. Ensimmäisestä kyseenalaistamisesta, Talvisodan alkamisesta, on nyt 75 vuotta.

Tammikuussa 1947 eduskunta sääti taannehtivasti voimaan tulevan lain aseellisen toiminnan luvattomasta valmistelusta. Lähes 1500 tavallista, isänmaataan arvostavaa suomalaista tuomittiin vapausrangaistuksiin. Suomalaisten sotilaitten maineen puhdistaminen tapahtui 47 vuotta sen jälkeen, kun presidentti Urho Kekkonen oli luonnehtinut asekätkentää valtakuntaa vahingoittavaksi vehkelyksi. Viimeiset tuomiot langetettiin vielä 1950. Vasta maaliskuussa 1992 tuolloinen puolustusministeri Elisabeth Rehn antoi tunnustusta asekätkijöille velvollisuuden hoitamisesta.

Tänään itsenäisyyspäivää juhlitaan niin presidentin vastaanotolla kuin kodeissakin. On paikallaan arvostaa heitä, joiden rohkeuden ansiosta olemme itsenäisyytemme saavuttaneet ja säilyttäneet.

Omistan tämän kirjoituksen isoisälleni, joka on kuvassa noin 18-vuotias. Majuri Eric Sunell sai asekätkentäjutusta 6 kk tuomion ja oli pidätettynä puolitoista vuotta.

Vaalitulos valmiiksi

Maanantai 10.11.2014 klo 20.26 - Kristiina Sunell

Kuten sanonta kuuluu, haluan ensiksi kiittää. Jokainen vaaliuurnilla käynyt osoitti kiinnostusta seurakunnan asioitten yhteiseen hoitamiseen ja vaikutti näin osaltaan tuleviin päätöksiin. Vaikka 13 ääntä ei itselleni paikkaa kirkkovaltuustossa tuonutkaan, tusinan verran luottamusääniä varmasti lämmittää mieltäni. Kiitos!

Vaalien ehdoton äänikuningatar, Riitta Alho, sai yli sata ääntä sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon, että seurakuntaneuvostoon. Sydämellinen ja aikaansaava Riitta on äänensä ja luottamuksensa jälleen ansainnut. Ilahduttavaa on myös nähdä kärkikolmikossa uusi luottamushenkilö, Jere Peltonen, joka tuo nuorten äänen seurakunnan päätöksiin. Majakka-ryhmän Pekka Ritvanen teki uutterasti töitä koko ryhmän hyväksi. Hän jatkaa Naantalissa kolmanneksi eniten ääniä saaneena, viisaana ja kokeneena päätöksentekijänä edelleen.

Naantalissa vaalitulosta saatiin odottaa maanantaihin kello 18 asti. Äänten laskennassa ilmeni mahdollisesti ongelmia, ja onpa äänestäjilläkin niitä ollut: hylättyjä ääniä (124)  on äänestäjien kokonaismäärään (1632) nähden paljon.

Onnittelut kaikille valituille, tehkää hyviä päätöksiä!