Yritykset näkyville, tasapuolisesti ja selkeästi

Perjantai 7.10.2022 - Kristiina Sunell

"Tasapuolisuuden kanssa tarkkana" kirjoittaa Rannikkoseudun päätoimittaja Joni Koski 7.10.2022 ilmestyneessä lehdessä. Raision kaupunki julkaisee yrityksistä tehtyjä juttuja nettisivustollaan eikä niiden neutraalius aivan selkeää liene. Raja tiedottamisen ja markkinointiviestinnän välillä ei aina ole kovin terävä, mutta pääkirjoituksen mukaan sen väärällä puolella liikuttiin mainittaessa "myymälässä tuotteet on aseteltu selkeästi ja kauniisti koottain ja asiakasryhmittäin". Pääkirjoituksessa pidetään parempana toimia kuten esimerkiksi Yrityssalo ja julkaista yritysesittelyt elinkeinoyhtiön sivustolla.

Yritykset ja yrittäjät ovat kunnalle tärkeitä. Elinvoimaisuus on edellytys kaupungin kehittämiselle niin työpaikkojen, kuin asukkaille tarjottavien palvelujenkin vuoksi. Monissa kaupungeissa toimiikin elinkeinopoliittinen yhtiö, usein keskittyneenä valittuihin avaintoimialoihin tai - toimialaan. Osakeyhtiöittäminen ei kuitenkaan poista kaupungin omistamalta yhtiöltä siihen kohdistuvaa odotusta tasapuolisuudesta. Jonkin yhden yrityksen nostaminen esille on OK, kunhan kaikille suodaan sama kohtelu, kullekin vuorollaan.

Joni Koskin huomio liittyy taloudelliseen näkökulmaan: kaupungin suomalla näkyvyydellä yritys saa myönteistä julkisuutta laskennallisesti tuhansien eurojen edestä. Vuosikausia kestänyt erittäin edullinen, jopa ilmainen vuokra kiinteistöistä ja maa-alueista tai suosituimmuusasema kaavoituksesta päätettäessä ovat muutettavissa euroiksi vähintään yhtä helposti kuin ilmaisen mainoksen hyöty. Raisio ei kuitenkaan ole sopinut yksipuolista kilpailunkieltosopimusta yhdenkään yrityksen kanssa, joten jokaisella on mahdollisuus asettua Raisoon ja saada samaa näkyvyyttä. Raision kaupungin logossa tai viestinnässä ei ole jauhopussin sen koommin kuin loistoristeilijänkään kuvaa eikä kaupunki tietenkään maksa yhdellekään pienelle tai suurelle yritykselle siitä, että saisivat näitä mainostaa.

Jokainen kaupunki toimii omalla tavallaan. Raision toimintatavat kuitenkin kestävät vertailun naapuriinsa nähden, jopa selkeästi ja kauniisti.

Kirjoittaja toimi Naantalin Yrittäjien hallituksen jäsenenä vuosina 2013-2014 ja yhdistyksen puheenjohtajana 2016-2017

Talviunta

Sunnuntai 30.1.2022 klo 20.16 - Kristiina Sunell

Hiljaista kuin Naantalissa talvella

Väkeä olisi paljon jos Vanhankaupungin kaduilla näkyisivät kaikki Luostarikirkon mäellä ja pienillä kujilla kulkeneet aina 1200-luvulta asti. Kävellessään hiljaisella rannalla voi kuvitella kuulevansa askeleet, jossain vähän kauempana. Lähellä ujeltaa mereltä tuleva tuuli. Se pyörittää satunnaisia lumihiutaleita kuin hidastetussa tanssissa. 

Kysyin pienenä isoisältäni Ericiltä miksi salmessa näkyy juovia, mistä ne tulevat? Isoisä vastasi kapeikosta kulkeneen monta, monta laivaa, niiden jälkiä ovat. Huijasi kai, mutta mistäpä tiesin - ehkä pienillä lapsilla on enemmän mielikuvitusta kuin huumorintajua. Kun laiva häviää näkyvistä se on mennyt, ohi ja poissa. Peräaaltojen hiivuttua rannan kallioihin säilyy mielessä ehkä muistikuva jos laiva on erityisen hieno. Tulee seuraava laiva, uudet aallot. Menneet hetket jäävät talteen maalauksiin, kirjoihin, muistoihin, tarinoihin. Osa häviää, unohtuu. Mitähän isoisäni mietti piirtäessään tämän näkymän?

Merisali nukkuu nyt talviunta. Mielessäni näen Routamaan Heikin istumassa pöydässään tai katsomassa merelle Trapin parvekkeelta. Tauno Vintolan upeat valokuvat ovat tallessa kirjoissa ja postikorteissa vaikka Taunon Leica ei enää tulevia näkymiä tallenna. Mukavan naapurini Pentti Koivikon taulut ovat valmiita, viimeinenkin. Hienoja miehiä, joista jokaisen vaikutus ulottuu pidemmälle kuin heidän oma aikansa.

Keväällä käydään taas iltapalalla Niemen talossa, Nahkurin tuvassa tai Lottakahvillassa, jotka ovat kaikki sama paikka kuin nykyinen Uusi Kilta, siinä Tavasti Killan vieressä. Sisäpihalla on yksi Naantalin vanhimmista kellareista, keskiajalta peräisin. Mitähän aarteita siellä on aikoinaan säilytetty suojassa rosvoilta ja tulipaloilta? 

Lumi peittää pian tämänkin iltakävelyn askeleet. Jo muutaman viikon päästä, Tuhkamarkkinoiden aikaan Vanhakaupunki herää, ainakin muutamaksi päiväksi. Valoisa aika pitenee ja Kirkkopuiston valtavat puut saavat uudet lehdet, joiden väri vaihtuu heleän vihreästä tummaan, sitten keltaiseen ja punaiseen. Syksyllä ne lakaistaan pois. Elämää jokainen hetki.

128 kertaa kiitos

Maanantai 14.6.2021 - Kristiina Sunell

Liike Nyt Naantalin äänimäärät kuntavaaleissa 2021, yhteensä 128:

• Essi Mustalahti 42
• Jouni Mustalahti 32
• Kristiina Sunell 54

Lämmin ja sydämellinen kiitos meitä äänestäneille! 

Viisi vaalikoneita tärkeämpää asiaa

Perjantai 21.5.2021 klo 22.04 - Kristiina Sunell

Voihan vaalikone! Tutut teemat toistuvat neljän vuoden välein, unohtamatta klassikoiksi muodostuneita uimahallia ja läppäsiltaa. Vastaaminen ei aina ole helppoa, etenkin kun annettujen vaihtoehtojen joukosta ei omaansa löydä, tai kysymyksen voi tulkita (vähintään) kahdella eri tavalla.

Mikä on mielestäni tärkeää? Aivan ensimmäisenä avoimuus. Sekin on tuttu teema, ja aihe jonka kehittymistä olen seurannut kahden vaalikauden ajan. Kehitystä on tapahtunut, mutta valitettavasti ei aina parempaan suuntaan. Avoin, eri mielipiteitä salliva ja salailematon tiedotus on kuitenkin toimivan demokratian tärkein edellytys. 

Aloitetaan siis paremmasta tiedonkulusta ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista meitä kaikkia koskevissa päätöksissä. Lista tärkeimmistä teemoista on lyhyt, mutta päivitettävissä tarpeen mukaan - muillakin kuin vaalien kestosuosikkiaiheilla.

Avoin Naantali antaa asukkaalle puheenvuoron

Päätösten ja niiden valmistelun tulee olla avointa. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonkulkua tulee parantaa merkittävästi. 

Mitä se tarkoittaa:

• Kaupungin nettisivustouudistuksen yhteydessä Kysymystori poistettiin sivustolta. Hyvin toiminut Kysymystori tuotava kaupungin sivustolle ennen vuoden 2021 loppua.
• Luottamuselinten, eri lautakuntien, kaupunginhallituksen, toimikuntien ja seudullisten yhteistyöelinten pöytäkirjoista on voitava nähdä myös liitteet. Oheismateriaaliksi, eli ainoastaan toimielimen jäsenten nähtäväksi, tulee laittaa vain selkeästi salassa pidettävät asiat.
• Kuntalais- ja valtuustoaloitteiden käsittelylle on määriteltävä tavoiteaikataulu. Mikäli aloitteen käsittely kestää yli puoli vuotta, tulee aloitteen esittäjälle/esittäjille toimittaa väliaikatieto käsittelyn vaiheesta ja aikataulusta.
• Asemakaavoja laadittaessa tulee jo luonnos- ja suunnitteluvaiheessa kuulla asukkaita. Tietoa pitää olla saatavilla verkkosivustolla ja yleisötilaisuuksissa.
• Asukaskyselyjä ei pidä tehdä vain näennäisen osallistamisen vuoksi. Saaduilla vastauksilla tulee olla vaikutusta tehtäviin päätöksiin.
• Nuorisovaltuuston edustaja kaikkiin lautakuntiin, nuorisovaltuustolle myös puhe- ja aloiteoikeus kaupungivaltuustossa

Viihtyisä ympäristö on terveellinen

Lähiympäristöllä ja hyvin voivalla luonnolla on huomattava vaikutus myös ihmisten hyvinvointiin. Puistojen ja virkistysalueiden ylläpito ja kaavoittaminen kaikkien yhteiseen käyttöön on tärkeää.  Alueita tulee jättää myös luonnonpuistoille, jotta luonnon monimuotoisuutta voidaan suojella. Hyvinvoiva luonto on kaikkien etu.

Sanoista teoiksi:

• Maankäytössä ja kaavoituksessa on huomioitava virkistysalueiden, lähimetsiköiden ja vapaasti käytettävissä olevien rantojen säilyttäminen.
• Manner-Naantalin osayleiskaavassa olevat epäkohdat on korjattava, tarvittaessa asemakaavamuutoksin.
• Itämeriohjelman sitoumus on uusittava
• Ympäristöohjelma ei toteudu, vaan se toteutetaan - vuosittaisessa talousarviossa oltava vähimmäissumma ohjelman käytännön toimenpiteiden mahdollistamiseksi
• Ympäristötoimiston henkilömäärää lisättävä ja ympäristölupien valvontaa tehostettava huomattavasti. 

Pidetään huolta kaikista ja kaiken ikäistä

Mitä se tarkoittaa:

• Lähikoulut säilytettävä. Koulujen ryhmäkokoja ei saa suurentaa, vaan niitä tulee pienentää. Opettajien työhyvinvoinnista on huolehdittava.
• Ikäystävällinen Naantali- ohjelmassa on karsittu vanhusten palveluja. Niitä pitää pikemminkin lisätä, esimerkkinä päivätoiminta ja sairaan iäkkään ihmisen oikeus saada avustaja mukaan sairaalakäynnille.
• Terveyspalvelut, mukaanlukien terveyskeskuksen lauantaipäivystys, tulee säilyttää vähintään nykyisellä tasolla. Terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan palkkauksessa tulee nykyistä paremmin huomioida työn vastuullisuus ja vaativuus. 
• Kevennetään hallintoa ja lisätään käytännön työtä kentällä
• Työllistämispalveluissa otettava nykyistä paremmin huomioon erityisryhmät

Tehdään Naantalista elävä ja elinvoimainen ympäri vuoden

Pikkukaupungista ei tule ison kaupungin pienoismallia vain rakentamalla kaupunkikeskustaa tiiviimmäksi ja korkeammaksi. Naantalista ei tule "suljettu suurimman osan vuodesta" - kaupunkia, joka voisi elää vain matkailusta. Yritystoiminnan on oltava monipuolisempaa, ympärivuotisia työpaikkoja tarvitaan. Paikallisten yritysten toimintaedellytyksistä on huolehdittava, sillä näin saadaan työpaikkoja ja ostovoima jää hyödyttämään kaupunkiamme. Kaikki voittavat.

Miten se tehdään:

• Pieniä ja suuria yrityksiä on kohdeltava yhdenvertaisina
• Yksinoikeussopimukset eivät saa rajoittaa kaupunkiin sijoittumaan haluavien pienyritysten toimintamahdollisuuksia
• Maa- ja tilavuokrien tulee olla selkeästi hinnoiteltuja ja tasapuolisia
• Yritysvaikutusten arviointi ei saa olla kuollutta kirjainta, vaan vaikutukset tulee selvittää mm. pyytämällä yrittäjiltä ja/tai yrittäjien yhdistyksiltä mielipidettä ja lausuntoa hankkeista, joilla on vaikutusta yrittäjien toimintaympäristöön 
• Kaupungin ja seurakuntien suosittava paikallisia yrityksiä hankintoja tehdessään ja palveluja tilatessaan

Naantali on kulttuurikaupunki 

Naantali tunnetaan musiikkijuhlistaan, mutta monet paikalliset yhdistykset tuottavat kulttuuritarjontaa ympäri vuoden. Pääosin vapaaehtoistyönä ja talkoina toteutettava toiminta saa pienimuotoista tukea kaupungilta. Pystymme kuitenkin parempaan.

Miten se onnistuu?

• Naantalin Teatterille on saatava tilat keskustan alueelta
• Kulttuuriavustukset tulee jakaa siten, että ympärivuotisesti toimivien, voittoa tavoittelemattomien paikallisten yhdistysten osuus kasvaa merkittävästi, tai niiden vuosittaista osuutta nostetaan 50.000 euroa.
• Yhdistystoiminnalle tulee osoittaa tilat, esimerkiksi osa niistä kiinteistöistä jotka on nyt annettu ilmaiseksi tai nimellistä korvausta vastaan liikeyritysten käytettäviksi 
• Kaupungin tukea myös vapaaehtoisvoimien tehtävän kulttuuritoiminnan mainostamiseen ja markkinointiin, voidaan myös hankkia ostopalveluna

Taide on mahdollisuus

Perjantai 27.11.2020 klo 22.52 - Kristiina Sunell

"Paikallisille taiteilijoille tulee antaa mahdollisuus osallistua ja esittää omia ideoitaan ja näkemyksiään kesäkaupungin kehittämisestä."

Otsikko on ote 29.1.2018 esitetystä valtuustoaloitteesta, joka sisälsi runsaasti konkreettisia ehdotuksia kulttuurin ja asukasviihtyvyyden sekä yhteisöllisyyden edistämiseksi. Muistan ilahtuneeni tämän aloitteen nähdessäni. 

Kaupunginhallitus näki asian tärkeäksi, vaikka allekirjoittajia Vilhelm Junnilan tekemä aloite oli saanut vain viisi kaikkiaan 43 valtuutetusta. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsittelikin toimeksi saamaansa asiaa huolellisesti liki kahden vuoden ajan. Tulkitsen lautakunnan 12.11.2020 päätyneen aloitteen tekijän kanssa samoille linjoille: "Jotta julkinen taide on tasokasta ja kestää aikaa, on se syytä tehdä yhteistyössä ammattilaisten kanssa."

Pulaa saattaisi lautakunnan mielestä kuitenkin olla rahasta. Lautakunta totesi, että kulttuuripalveluilla ei ole varattuna taidehankintoihin määrärahaa, joten toteutukseen tarvitaan ylimääräinen taloudellinen panostus. Lautakunta sai työnsä valmiiksi juuri oikeaan aikaan: nyt käsitellään vuoden 2021 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille 2021-2024. Vastauksia rahoitusmalleihin on tarjolla myös aloitteessa, jossa esitetään kustannuksiin voitavan hakea niin kaupallista kuin myös julkista tukea taideapurahoineen. Kysymykseen tulevat niin Kulttuurirahasto, kuin eri säätiöiden myöntämät apurahat.

Upeart on toteuttanut taideprojekteja mm. Salossa, Hyvinkäällä ja Iisalmessa. Näiden produktioiden kustannusta en tiedä, mutta oletan pienelläkin budjetilla voitavan toteuttaa tasokkaita ja asukasviihtyvyyttä lisääviä teoksia. Paikallisesti toimivassa Naantalin Taideyhdistyksessä on runsaasti taitajia ja taitelijoita, jotka mielellään osallistuvat kotikaupunkinsa asumisviihtyvyyden kehittämiseen. Heitä on varmasti suhteellisesti enemmän kuin Salossa, Hyvinkäällä tai Iisalmessa. 

Kaupunginjohtajan esitys 30.11.2020 kokoontuvalle kaupunginhallitukselle on lautakunnan selvityksen merkitseminen tiedoksi sekä aloitteen esittäminen loppuun käsitellyksi. Positiivisesti tulkiten se merkitsee sitä, että mikään taho ei aloitetta vastusta. Toteuttaminen jäänee tällä aikataululla todennäköisesti seuraavalle valtuustokaudelle, edellyttäen toki tulevien kuntavaaliäänestäjien myötämielisyyttä ja Taideyhdistyksen omaa aloitteellisuutta. Uskon molempia löytyvän, samoin kuin talkoohenkeä ja kustannustehokkuutta taiteellisesta näkökulmasta tinkimättä.

Kirjoittaja on Naantalin Taideyhdistyksen puheenjohtaja ja yksi kolmesta Kaurakarin lehmänhoitajasta

Meriverkostojen menestystarina

Keskiviikko 11.12.2019 - Kristiina Sunell

Ars longa

Tiistai 16.7.2019 - Kristiina Sunell

Saaristokaupungin ympäristöohjelma - visiosta toimiksi

Torstai 28.2.2019 - Kristiina Sunell

 

Naantalin uusi, vuoteen 2030 ulottuva kaupunkistrategia on laadittu ohjaamaan päätöksentekoa, johtamista ja käytännön toimintaa. Kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian yhdeksi kärkitoimenpiteeksi on nostettu ympäristö. Rantojen virkistysarvojen ja lähivesien laadun parantaminen tulevat osaksi nyt laadittavaa ympäristöohjelmaa, samoin Itämerihaasteen toimenpideohjelma. Ympäristöohjelman luonnos tulee lausunnoille ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksellä touko- kesäkuussa 2019. Ehdotus on tarkoitus tuoda kaupunginvaltuustolle marraskuussa 2019.

Ohjelma sisältää konkreettisten toimenpiteiden lisäksi toteutusaikataulun. Toimenpideohjelma laaditaan neljäksi vuodeksi kerrallaan, ensimmäisen kerran vuosille 2020-2023. Toteumaa tarkastellaan vuosittain.

Ympäristöohjelma tulee tarpeeseen. Turvallista ja terveellistä asuinympäristöä pidetään ylivoimaisesti tärkeimpänä vetovoimatekijänä. Naantalin Foorumin kyselyssä se sai 72 ääntä, seuraavaksi eniten kohtuuhintainen asuminen, 28 ääntä. Kolmannelle sijalle pääsi kauppojen ja putiikkien sijainti omalla paikkakunnalla.

 

Tavoitteena on hyödyntää ympäristöohjelmaa myös Naantalin imagon osittaisessa uudelleenluomisessa. Vision "Naantali on ympäristöystävällinen kaupunki" toteutumiseen on matkaa, eikä lähtökohta ole vähäisin haaste. Naantalinsalmi on Suomen saastunein merialue. Raskaan teollisuuden keskittymät lisäävät edelleen sekä ilman, että merialueen kuormitusta.

Matkailuelinkeinosta toimeentulonsa saavien, kalastushoitokuntien, kesämökkiläisten ja asukkaiden näkemykset Naantalin vetovoimatekijöistä eivät aina ole samat kuin kustannusrakenteestaan huolta kantavien suuryritysten. Manner-Naantalin oikeusvaikutteinen osayleiskaava ohjaa kaavoitusta ja maankäyttöä tavalla, joka saattaa tulla pieneen lähimetsäänsä kiintyneelle ikävänä yllätyksenä.

Vision toteuttamiseen tarvitaan enemmän kuin vain ympäristölainsäädännön vähimmäisvaatimusten kirjaamista ja toiveita lupaehtojen noudattamisesta. Tahtoa, motivaatiota ja sitoutumista edellytetään niin asukkaiden valitsemilta luottamushenkilöiltä, viranhaltijoilta kuin yrityksiltäkin.

Vihreys ei ole puoluekanta, vaan asennekysymys.

Kaupunkikuva muuttuu - uutta ja vanhaa

Perjantai 19.10.2018 klo 7.18 - Kristiina Sunell

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua. Ukko-Pekan sillan kahvilaa ei saada takaisin, mutta jotain historiallista ja kaupunkiin sopivaa on kuitenkin tulossa. Ja paljon muutakin.

Kaivokatu 11

Osoitteessa Kaivokatu 11 sijaitseva tontti on nimeltään Kias ja Anungi. Tontilla vuonna 1900 olleen Café Central-rakennuksen omisti neiti Ebba von Pfaler. Myöhemmin rakennetussa toisessa kerroksessa oli kesähuoneita.

1940-luvulla rakennuksen omisti Osuuskauppa. Huvilatyyppinen rakennus muuttui paljon: avarat verannat rakennettiin umpeen ja puiset seinät rapattiin.

Arla-nimen saanut rakennus sai jälleen uuden nimen 1970-luvulla. Tanssiravintola, legendaarinen Naantalin Hovi tuhoutui tulipalossa vuonna 2013. Kovin suurena menetyksenä sitä ei voi pitää, sillä jo Arlan aikana pilattu rakennus ei ollut varsinaisesti Kaivokadun kaunistus. Rakennusluvasta ja tontille tulevien rakennusmassojen sijoittelusta keskusteltiin pitkään mm. Naantalin Vanhankaupungin kaavan toteuttamistoimikunnassa. Tontin omistajan luovuttua suunnitelmistaan lopulta myytyä tontin Treevalle löytyi ratkaisu joka puuverhoiltuna sopii vanhankaupungin kuvaan paremmin kuin edellisen omistajan suunnittelema massiivinen kerrostalokokonaisuus. Naantalin Hovi säilyy nimenä tontille nousevassa uudisrakennuksessa.

Havainnekuva rakennusyhtiö Treevan kotisivuilta

Tullikatu 17

Hesburgerin toiminnan kerrotaan alkaneen Bunkkerina tunnetussa rakennuksessa. Se poistui katukuvasta kuivankuumana kesänä 2018 melkoisten pölypilvien kera. Turun Sanomien juttu kertoo Bunkkerin purkamisesta. Linja-autoaseman puisto kaadettiin 19.10.2018.

Tämän kuun lopulla tontilta poistetaan pilaantunutta maata. Tällä kertaa ollaan huolellisempia - purkujäte tai pilaantunut maa ei tule leviämään ympäristöön. Tontille ja sen viereisen puiston tilalle rakennettavat neljä kerrostaloa eivät tule perimään Bunkkerin nimeä - ehkäpä ruotsalaisten prinsessojen nimet ovatkin markkinoinnin kannalta parempia.

Havainnekuva TA-Asuntojen kotisivuilta

Kullakin aikakaudella on oma muotokielensä. Vaalea tai kellertävä kaakelipinnoite inspiroi torin laidan, Tuulensuunkadun vanhan virastotalon ja entisen S-Marketin rakennusarkkitehteja 70- ja 80-luvuilla. Toinen kauden muotisuuntaus oli keltainen tiili. Vuoden 2010 jälkeen suunniteltujen, yhdeltä puolen tiilenpunaisten ja toiselta valkoisten kerrostalojen ullakkokerrosten reunoissa olevat "taulutelevisioikkunat" tuovat lisää hyötyneliöitä, joskin tämä vallalla oleva formaatti ei silmää hivele. 

Ehkä lähiaikoina purettavien Tuulensuunkadun vanhan virastotalon, entisen terveystalon, Kesti-Maarian ja Tullikadun Osuuspankin rakennusten tonteille nousevien uusien talojen rakentamisen aikaan formaattia on päivitetty. Eri aikakausina valmistuneiden rakennusten kerrostumat tekevät kaupunkinäkymästä mielenkiintoisen ja elävän.

Kaivokadun ja Tullikadun kulmaan noin kolmen vuoden päästä valmistuvaksi suunniteltua liikenneympärää saattaisi tulla koristamaan lähistöllä aikoinaan sijainneen Prikikota- kaivon mallin mukaan tehty puinen kaivorakennus. Vanhan Naantalin rannassa sijainneen kylpylärakennuksen tornit, Ukko-Pekan sillalla olleen kahvilarakennuksen pyöreä muoto ja muiden jo katukuvasta hävinneiden talojen yksityiskohdat voisivat toimia inspiraationa tulevien uudisrakennusten ulkomuotoa suunniteltaessa.

Kaurakarille

Torstai 22.2.2018 - Kristiina Sunell

 

"Jarkko Peltosen taide on yhtä aikaa voimaa ja herkkyyttä, valoa ja vahvaa viivaa.  Kontrastit muodostavat moniulotteisen maailman, jonka tulkinnan taiteilija antaa vapaasti katsojalle. Maalauksissa tanssivat, soittavat, autolla ajavat tai hiljaa unelmoivat hahmot antavat katsojalle mahdollisuuden samaistua tarinaan, jossa elämä itse on pääosassa" (Esipuheesta kirjassa Jarkko Peltonen, Värisirkus, 2007)

Rakkaudesta Naantaliin, mereen ja taiteeseen

Naantalin aukolla, Kailon Muumimaailman ja Väskin seikkailusaaren välissä Kaurakarilla laiduntaa Jarkko Peltosen tekemä betonilehmä. Teos sai alkunsa autotallin pohjaa varten vahingossa tuodusta liiallisesta määrästä betonia. Mietittyään mitä ylimääräisellä betonilla tehdä, Jarkko muotoili siitä lopulta lempeän lehmän. Kerrotaan Jarkon innostuksen kuvanveistoon saaneen alkunsa tästä projektista.

Naantalin maisemissa ei ole paikallisen taiteilijan teoksella juhlistettua liikenneympyrää kuin tämä yksi, keskipisteenä Maskuun, Luonnonmaan saaressa sijaitsevaan presidentin kesäasuntoon, Kailon saaren uimarantaan ja edelleen Naantalin vanhankaupungin rantaan ja vierasvenesatamaan johtavalla reitillä. Vuosien varrella lehmä on osunut merimatkani varrelle lukemattomia kertoja, milloin toivottaen pitkän purjehdusmatkan jälkeen tervetulleeksi takaisin kotisatamaan, milloin taas jäänyt taakse lähtiessämme meripelastuspäivystykselle. 

Kaurakarin betonilehmä on viettänyt Jarkko ja Soile Peltosen tilaan kuuluvalla luodolla pian kolmekymmentä vuotta. Myrskyjen ja talvien rapauttamana teos on entisöinnin tarpeessa. Naantalin kaupungin täyttäessä 575 vuotta Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistys aikoo kunnostaa monia veneilijöitä, matkailijoita ja talvisella jäällä kulkevia ilahduttavan lehmän alkuperäiseen asuunsa. Samalla kunnioitetaan kymmenen vuotta sitten menehtyneen Jarkko Peltosen muistoa myös Naantalin Taidehuoneella järjestettävällä kuvataidenäyttelyllä.

On melkoinen kunnia olla toteuttamassa projektia yhdessä taiteen ammattilaisten - professori Juhani Salovaaran, kuvanveistäjä Raimo Äijälän, kuvataiteilija Anne-Mari Kerkolan - kuin myös muiden motivoituneiden ja lahjakkaiden Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistyksen hallituksen jäsenten ja asiantuntijoiden kanssa. Tässä yhdessä tekemisessä elämänilo on pääosassa.

 

Yritysvaikutuksista elinvoimavaikutuksiin

Torstai 21.9.2017

"Päätösten yritysvaikutusten arviointi ei tarkoita sitä, että päätöksiä tehtäisiin yritysten ehdoilla. Arvioinnin tarkoitus on varmistaa, että päätöksentekijä harkitsee asiaa myös yritysten näkökulmasta. Jos vaikutukset todetaan seutukunnan yritysten kannalta negatiivisiksi, pitää pohtia olisiko asiassa mahdollista toimia toisin."  määritellään Suomen Yrittäjien nettisivustolla.

Vastauksia Rannikkoseudun vaalikoneeseen

Maanantai 13.3.2017 - Kristiina Sunell

Rannikkoseudun Sanomien vaalikone sisälsi hyviä, ajankohtaisia kysymyksiä. Mahdollisuutta vastausten perusteluun ei valitettavasti ollut, joten kerron tässä omat perusteluni.

Näistä sekä seuraavan valtuustokauden aikana esille tulevista asioista toivon voivani keskustella oman kaupungin asiantuntijoiden, asukkaiden kanssa. Keskustelun perusteella muutin omaa kantaani mm. kysymykseen peruskoululaisten sähköisistä oppikirjoista.

 

Naantali tarjoaa hyvät peruspalvelut kuntalaisille

-       Täysin samaa mieltä

-       Onko kaikki huomioitu? Miten hyvin ovat esimerkiksi erityistarpeisten lasten asiat?

 

Naantalin tarjoamat palvelut pitää pääsääntöisesti tuottaa omana työnä eikä ulkoistaa niitä

-       En ota kantaa…

-       …koska kysymys on epäjohdonmukainen: tärkeintä on tuottaa laadukkaat palvelut kustannustehokkaasti; ideologialla vähemmän merkitystä asukkaalle kuin poliittista puoluetta edustavalle ehdokkaalle

-       Valinnanvapaus on tärkeää; paikallisesti toimivien lääkärikeskusten, hammaslääkärien ja fysioterapeuttien palvelut ovat lähellä kuntalaista; ne pysyvät lähellä kun palveluja käytetään

 

Naantalin tulee aloittaa kuntaliitosneuvottelut naapurikuntien kanssa

-       Täysin eri mieltä

-       Jos toteutettujen kuntaliitosten tulokset ovat vielä näkemättä; mitä piti toteutua, mitä oikeasti saavutettiin?

-       Noin 20.000 asukkaan kunta toimii tehokkaasti eikä väliportaan hallintoa tarvita

 

Maakunnallisiin sote-alueisiin siirtyminen parantaa sosiaali- ja terveydenhoidon palveluja Naantalissa

-       Osittain samaa mieltä

-       Se ei nimenomaan tapahdu itsestään vaan edellyttää aktiivisia toimia valtuutetuilta ja muilta luottamushenkilöiltä

 

Naantalin veroprosentti on kilpailukyinen seudun muihin kuntiin verrattuna

-       Täysin samaa mieltä

-       Nyt on näin, mutta tuleeko lisää velkaa, jääkö jokin tärkeä investointi toteuttamatta?  

-       Veroprosenttia tärkeämpää on se, että rahoille saadaan vastinetta, eli tehottomuutta ei pidä tukea nostamalla veroprosenttia, vaan on tuotettava palveluja yhteistyössä naapurikuntien kanssa

 

Sote-uudistuksen jälkeen Naantalin hallintomenoja tulee leikata tarvittaessa irtisanomisilla

-       Osittain samaa mieltä

-       Eläköitymisen kautta

-       Mitä sote:n säästöt muutoin tulisivat? Operatiivista henkilöstöä ei saa irtisanoa vaan heitä tarvitaan lisää

-       Maakuntamallin tulee vähentää byrokratiaa, ei lisätä sitä

 

Naantalin tulisi ottaa vuosittain vastaan vähintään 20 pakolaista itsenäisesti muuttavien ja perheenyhdistämisen kautta tulevien pakolaisten lisäksi

-       En ota kantaa

-       Resurssien mukaan

-       Turvapaikan saaneiden pakolaisten tulee saada riittävät palvelut; voidaanko ne järjestää Naantalissa? Tulkkaus- ja kotouttamispalvelut ovat paremmin saatavissa paikkakunnissa, joissa on suurempi väestöpohja

 

Asuntojen kaavoittaminen Lammasluotoon on tärkeää, jotta Naantalin väkiluku saadaan kasvuun

-        Täysin eri mieltä

-       Lammasluodon rakentamisella ei menisi vain täyttömaan alue, vaan runsaasti ulkoilualuetta sen ympäriltä sekä venevalkaman käyttäjien, NPS:n purjehtijoiden (mukaan lukien vammaisurheilijat ja juniorit) sekä talvisaikaan avantouimareiden tarvitsemat parkkipaikat

-       Merellinen rakentaminen ei saa tarkoittaa sitä, että merenrannat rakennetaan ja merellisten rantojen yleinen virkistyskäyttö kärsii

-       Jos Kailon saari poistuu asukkaiden vapaasta ja ilmaisesta käytöstä, ja mikäli Kuparivuorikin rakennetaan, on ulkoilualuetta keskustan liepeillä vähän

-       Virkistysalueet ovat tärkeitä uusien asukkaiden saamiseksi; suunnitellut kerrostalot 150 asukkaalle tuovat enemmän haittaa kuin hyötyä, ja merenrantaan sijoittuvaa rakentamista voidaan toteuttaa esimerkiksi uudelle asuntomessualueelle

 

Kuparivuoren leirintäalueen toiminta tulee siirtää Luonnonmaalle ja rakentaa tilalle asuntoja naantalilaisille

-       En ota kantaa

-       Tarvitseeko rakentaa asuntoja, etenkin jos Kailo ja Lammasluoto ovat jo yleisinä ulkoilualueina menetetty; Kuparivuorella voisi laajentaa urheiilu- ja ulkoilukäyttöä? 

-       Ei pidä maalata itseään nurkkaan kaavoituksessa; eri vaihtoehdot on tutkittava tarkoin ja huomioitava alueella jo asuvien kokemukset ja mielipiteet sekä lähellä sijatsevan teollisuuden toimintaedellytykset. Tämä olisi tullut tehdä jo osayleiskaavavaiheessa, mutta nyt aivan viimeistään asemakaavoja laadittaessa.

  

Luonnonmaalle voidaan kaavoittaa paikka tornihotellille, jos yksityisillä toimijoilla on realistiset edellytykset sen toteuttamiseen

-       Täysin samaa mieltä

-       Matkailu tarvitsee uudistamista

-       Luonnonmaalle voitaisiin rakentaa hyvin moderni asuinalue

 

Naantaliin pitää rakentaa merkittävästi lisää pieniä vuokra-asuntoja

-       Osittain samaa mieltä

-       Lisää vuokra-asuntoja, mutta mieluummin perheille sopivia kuin ainoastaan pieniä

 

Naantalin kannattaa järjestää asuntomessut 2020-luvun alkupuolella

-       Täysin samaa mieltä

-       Rakentamisen aikaiset työt tuovat paikallisille yrittäjille liiketoimintaa ja työpaikkoja

-       Tähän tavoitteeseen olisi jo pitänyt käyttää enemmän aikaa ja resursseja, ei esimerkiksi Lammasluodon rakentamissuunnitelmiin

-       Luonnonmaalle on joka tapauksessa suunnitelmissa uusi koulu ja päiväkoti, joten alueen suunnittelu lapsiperheillekin sopivaksi on hyvä tilaisuus

 

Verovaroja voidaan tulevaisuudessa käyttää Luonnonmaan kanavan rakentamiseen

-       Osittain samaa mieltä

-       Matkailu tuo kaupunkiin tuloja; kanavan kustannukset pitää arvioida realistisesti ja sen mahdollinen toteutus vaiheistaa järkevästi

-       Asuinalueesta saataisiin näin mielenkiintoinen

-       Kehittäminen ei saa aina tarkoittaa sitä, että rakennetaan kerrostalo, vaan pitää pyrkiä löytämään myös luovia ratkaisuja

-       Kustannuksia ja hyötyä tulee verrata suunnitelmaan rakentaa kulkusillat Hiippaan ja Jakoluotoon, joka saattaisi pilata Nunnalahden ja Kalevanlahden veden pintakiertoa

 

Kaupungin pitää selvittää tulevalla vaalikaudella Naantalin Energia Oy:n myyntiä

-       Täysin eri mieltä

-       http://naantalinenergia.blogspot.fi/2017/02/asiakkaan-etu-laatuvalttina.html

-       Naantalin Energia tuottaa hyvän palvelun lisäksi useita satoja tuhansia euroja vuosittaisia osinkoja kaupungille

 

Kaupungin tulee hankkia keskustasta liiketiloja, joita vuokrattaisiin yrityksille ja tuettaisiin näin uusien työpaikkojen syntymistä

-       Täysin samaa mieltä

-       Toimitiloja poistuu kun nykyisen Naantalin keskustan rakennuksia puretaan uusien tieltä; vuokrien tulee olla kohtuullisia

-       Taksien toiminta on turvattava varaamalla tilaa taksien ja linja-autonkuljettajien taukotilalle, sillä joukkoliikenne on tärkeää ja bussivuorot saariston suuntaan harvat

 

Naantalin peruskouluissa paperiset oppikirjat pitäisi korvata sähköisillä oppikirjoilla

-       Osittain eri mieltä

-       Tietotekniikka ei saa olla itsetarkoitus

-       Koulutukseen liittyvissä asioissa pitää kuulla laajasti lasten vanhempia ja opettajia sekä perehtyä kokemuksiin muista kunnista

-       Toisin kuin itse ensin luulin, sähköiset kirjat eivät ole paperisia edullisempia

 

Maijanmäen koulurakennukseen pitää toteuttaa luokat 1-9 sisältävä yhtenäiskoulu

-       Osittain eri mieltä

-       Jos tarkoituksena on tehdä 700 oppilaan suurkoulu, en puolla ajatusta

-       Jättimäisiä kouluyksiköitä tulee välttää, pieniä koulu- ja luokkakokoja suosia

  

Kuparivuoren koulukiinteistöstä voidaan luopua, jos korvaavat koulutilat voidaan osoittaa muualta keskustan alueelta

-       Osittain eri mieltä

-       Ks edellinen kysymys; onko tarkoitus siirtää kaikki oppilaat Maijamäkeen?

-       Kuparivuoren koulu sijaitsee  liikenteellisesti hyvin, päättyvän kadun varrella, joten läpiajoa on vähän - hyvä asia erityisesti peruskoulun ala-asteen oppilaille

-       Haluaisin selvittää asian taustoja lisää: miksi Kuparivuoren koulusta pitäisi luopua ja mitä tälle tontille tulisi sen sijaan?

-       Jos kouluja lakkautetaan tai muutetaan hyvin suuriksi yksiköiksi sillä perustelulla, että lapsia on alueella vähän, on varmaa että lapsiperheitä ei Naantaliin muuta lisää

 

Lapsilla tulee olla oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, vaikka toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona, eivätkä ole yrittäjiä tai opiskele kokopäiväisesti

-       Osittain eri mieltä

-       0-3 vuotiaat eivät tarvitse varhaiskasvatusta vaan hoivaa; perhepäivähoito on erittäin hyvä vaihtoehto

-       Puolipäiväinen varhaiskasvatus riittää, sillä kuka pieni lapsi jaksaa olla koulussa 8 tuntia? Ekaluokkalaisen päivät ovat vain 4-5 tuntia, joten sitä pienempien esikoulu ei voi olla koko päivän mittainen

-       Termit ovat epäselviä – pitää puhua päivähoidosta kun tarkoitetaan päivähoitoa, ja varhaiskasvatuksesta kun tarkoitetaan esiopetusta

 

On tärkeää, että Naantali tukee Musiikkijuhlien järjestämistä noin 150 000 eurolla vuosittain

-       Osittain eri mieltä

-       Onko toiminta muutoin kannattavaa, vai perustuuko Musiikkijuhlat saadun tuen varaan?

-       Asiaa pitää selvittää samoin kuin sitä, tulisiko tukia jakaa tasaisemmin eri kulttuuriyhdistyksille

 

Naantaliin pitää rakentaa uusi kirjasto- ja kulttuuritalo

-       Osittain samaa mieltä

-       Kirjasto on jo, Taidehuoneen käyttöaste on liki 100 % ja tila on pieni

-       Pitääkö rakentaa uusi, vai voisiko esimerkiksi Postin käytöstä poistuvaa rakennusta käyttää Kulttuuritalon tilana? Sille on jo pitkään ollut tarvetta.

 

Naantaliin pitää rakentaa kunnallinen uimahalli

-       Osittain samaa mieltä

-       Ovatko uimahallin käyttäjät valmiita maksamaan uimahallin käytöstä kustannusta vastaavan hinnan; jos eivät, hyväksytäänkö se että  veroprosenttia voidaan korottaa vastaavasti?

 

Naantalin pitää nostaa kesämökkiläisiltä perittävää kiinteistöveroa (1,35 %) vähintään Paraisten kaupungin perimälle tasolle (1,50%)

-       Osittain samaa mieltä

-       Naantalissa on noin 4600 kesäasuntoa ja niitä muutetaan ympärivuotiseen käyttöön nopeutuvaan tahtiin

-       Kesäasukkaiden kiinteistöveron korottaminen, mikäli veroja joudutaan korottamaan, on parempi ratkaisu kuin Naantalissa ympärivuotisesti asuvien verojen tai taksojen ja maksujen korottaminen

     

Kuntavaalipaneeli 2.3.2017 - video

Maanantai 6.3.2017 klo 14.01 - Kristiina Sunell

Seutusanomat järjesti kuntavaalipaneelin 2.3.2017 Naantalin kaupungintalolla. Kokoomuksen Kunnallisjärjestön yleiskokous äänesti puolueen edustajasta paneelissa - kiitokset kokoomusväelle äänistä, arvostan saamaani luottamusta!

Vaalipaneeli on nähtävissä tallenteena tästä linkistä.

Paneelissa puheenjohtajan pyynnöstä mainitsemani oma kantani Lammasluodosta löytyy tältä sivustolta, vuonna 2015 blogiin kirjoittamastani mielipiteestä.

Lisää yritystä Naantaliin!

Keskiviikko 28.9.2016 - Kristiina Sunell

Naantalin Sataman toiminta ja sen kehittymisen turvaaminen sen vieressä sijaitsevasta asuinalueesta huolimatta, pienten teollisuustonttien tarve, kaupungin sisäiset liikennejärjestelyt ja parkkipaikat, Tullikadun muuttaminen kävelykaduksi, oma paikan päällä työskentelevä elinkeinoasiamies, paikallistason tiedottamisen parantaminen ja keskustan kehittämistyöryhmän perustaminen. Näitä toiveita esitettiin Naantalin Yrittäjien täyttäessä 50 vuotta.

Tutut teemat olivat esillä noin kymmenen vuotta myöhemmin, Varsinais-Suomen Yrittäjien, Naantalin kaupungin ja Naantalin Yrittäjien 9.9.2016 järjestämässä päättäjille ja yrittäjille suunnatussa keskustelutilaisuudessa. Toiveista yksi on toteutunut hienosti: Naantaliin saatiin oma elinkeinoasiamies vuonna 2015. Uutena yrittäjien tärkeinä pitämien toimenpiteiden joukkoon kirjattiin hankinnat, joista haluttiin tiedotettavan enemmän. Kaupungin ja kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden toivotaan lisäävän ostoja paikallisesti toimivilta yrityksiltä, sillä näin veroeurot jäävät omaan kaupunkiin kaikkine positiivisine kerrannaisvaikutuksineen. 

Toivelistan toteutusta ja kirjattuja konkreettisia toimenpiteitä edistävät nyt elinkeinoasiamies ja naantalilaiset yrittäjät yhdessä. Naantalin Yrittäjät ovat kutsuneet elinkeinotyöryhmäänsä mukaan valtuuston puheenjohtajan sekä kaupunginhallituksen jäseniä. Keskusteluyhteys kaupungin luottamushenkilöiden ja yrittäjäkentän välillä on lähes kirjaimellisesti kullan arvoinen. Elinkeinonäkökulma liittyy niin kaavoitukseen, terveyspalvelujen saatavuuteen, kouluverkkoon, teknisen ja rakennuslautakunnan alaan kuin moneen muuhunkin. 

Asukasmäärän kasvutavoite edellyttää niin nykyisten yritysten toimintaympäristön huomioimista, kehittymis- ja laajentumismahdollisuuksista huolehtimista kuin myös uusien yritysten saamista kaupunkiin. Asumisen ja teollisuuden yhteensovittaminen ja vieläpä keskenään hyvin erilaisia toimintaympäristöjä vaativien teollisuudenalojen sijannit ja etäisyydet toisistaan eivät saa johtaa nollasummapeli-tilanteeseen. Isotkaan yritykset eivät ole ikuisesti kivijalassaan kiinni. Yritysten ottaminen mukaan suunnitteluun on kaikkien osapuolten kannalta kaukaa viisasta.

Investoinnit ja oikea-aikainen päätöksenteko mahdollistavat nopeitakin harppauksia. Muumimaailma saatiin Naantaliin juuri ripeyden ansiosta: aikoinaan päätös tehtiin Turun vielä empiessä. Naantalilla on mahdollisuus saada Luonnonmaalle asuntomessut, jota tavoitetta yrittäjäkenttä tervehtii ilolla. Infrastuktuurin ja asuntojen rakentaminen jo sinänsä toisi lisää työpaikkoja ja jälleen kerrannaisvaikutuksena lisää myyntiä ja työllistämismahdollisuuksia usealle yrittäjälle ja yritykselle. Messukävijöiden tuoma ostovoima hyödyttäisi kaikkia. Naantalin vuoteen 2035 mennessä tavoiteltu asukasmäärän kasvu etenisi messualueen myötä mukavasti. 

Monet nyt tehtävät päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, joka kaventaen tai laajentaen uusia mahdollisuuksia. Vuosikymmen on lyhyt aikajänne suunniteltaessa kaikille hyvää kaupunkia, vieläkin parempaa Naantalia. Jokainen nopea askel oikeaan suuntaan vie tavoitetta eteenpäin. Tarvittavaan tarmoon ja ripeyteen uskoo nyt 60 vuotta täyttävä Naantalin Yrittäjät.

----

Naantalin Yrittäjät juhlii 60-vuotista taivaltaan 1.10.2016. Juhlavastaanotto on Naantalin Kylpylän Katariina-salissa, neljännessä kerroksessa, klo 13-16.

 

 

Silti laulattaa

Keskiviikko 22.5.2013 - Kristiina Sunell

Euroviisuissa tuli torjuntavoitto, Suomi ei jäänyt viimeiseksi. Jääkiekosta enemmän ehkä ensi vuonna. Pyrkimykset ns. pakkoruotsin poistamiseen taisivat nyt saada maantieteellisiä ulottuvuuksia.

Suomi on murheellisten laulujen maa, kuten Eppu Normaali on todennut. Suo on jäässä, kuokka hukassa ja Jussi syrjäytynyt. Viime viikonlopun tunnelmiin löytyy kosolti surumielistä musiikkia. Kansallista murhetilaa uhmaten koostin oman soittolistani. Joukossa ei ole euroviisuja.

Ykkösenä ylivertaisesti...

Maamme-laulu. Klikkaa llnkkiä ja kuuntele. Toivottavasti kiekkojoukkueen valmentaja kuunteluttaa kappaletta pukuhuoneessa ennen pelejä. Varsin hieno hymni.  Suomessa syödään mämmiä, enin osan vuodesta on pimeää ja kylmää. Mutta vuodenajat eivät missään muualla ole yhtä vaihtelevia eikä kevään herääminen samalla tavalla ainutlaatuista.

Eikö saa olla niin olevanas?

Jaa, mikä ettei? Peppi Pitkätossulla on apina ja hevonen, mutta ei äitiä. Peppi on kuitenkin aika tyytyväinen elämäänsä, sillä asiat ovat "inte så illa", ei niin huonosti, ja voisivatpa olla kehnomminkin. Kuuntelepa tästä  Peppi Pitkätossu.

Seiliin soudetaan. Ja takaisin myös.

Seili on Airistolla oleva saari, josta ei ennen vanhaan ollut paluuta. Jenni Vartiaisen hieno kappale Seili soi iPhonesta kun irroittelen peltiveneen köysiä laiturista. Jos vain bensa riittää, eikä aallokko ole liian kipakka, pääsee takaisin kotilaituriin. Viimeistään sitten Naantalin Seudun Meripelastajien uuden, Venemessuilla nimensä saavan aluksen avittamana. Hyvä juttu sekin.

Armaalle Armonlaaksolle

Kosolti löytyy järkisyitä Naantalin säilyttämiseksi itsenäisenä. Hiljattain ilmestynyt  Aurinkoa Naantaliin on yksi lisää. Kiitoksia, Neljänsuora!