• Etusivu
  • Kristiina
    • Luottamustoimia
  • Kaurakari
    • Kaurakarin lokikirja
  • Akvarelleja
  • Verkkotunnuksia


  • Etusivu
  • Kristiina
    • Luottamustoimia
  • Kaurakari
    • Kaurakarin lokikirja
  • Akvarelleja
  • Verkkotunnuksia

So sorry

Sunnuntai 30.8.2026 - Kristiina Sunell

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Europe, identity, nationality, international politics

Kreikkalainen talousihme

Tiistai 14.1.2025 - Kristiina Sunell

Meemit ovat netissä leviävä ilmiö, yleensä vitsi tai oivaltava ajatus. Kelpo naurut niistä saa, varsinkin jos tunnistaa meemin huumoriksi. Oheisen kuvan jo vuosia netissä kiertänyt meemi voi hyvinkin olla vitsiksi tarkoitettu, mutta voipa sen joku todestakin ottaa.

kreikkalainen_velka2.jpg

Kuvan taloustieteellisen ratkaisun keksijä ansaitsisi Nobelin palkinnon, ellei jopa Oscaria. Kreikassa seteli kiertää matkalla mitenkään kulumatta.

Alkuperäisestä satasesta jää Suomessa jäljelle perin vähän kun eri vaiheissa tilitetään arvonlisävero, maksetaan myyntivoiton vero, valmistevero, palkan ennakonpidätys, sosiaaliturvamaksu, sairaanhoitomaksu, YLE-vero ja eläkevakuutusmaksut. Näillä tuloillaan valtio ylläpitää sosiaaliturvaa, teitä, oppilaitoksia, terveydenhuoltoa ja valitettavasti myös ylimääräistä byrokratiaa.

"Verot valtion maksettavaksi" saattaakin toimia vain, mikäli verot maksaa jokin toinen valtio.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yksinkertaisuus, taloustaito, verotus, meemit, huumorintaju

Kyllä se lähtee

Torstai 26.9.2024 - Kristiina Sunell

Maali lähtee eduskuntatalon pylväistä pesemällä, sanotaan. Lähteehän se mistä vain, lopulta kovilla (ehkä ei niin ympäristöystävällisillä) kemikaaleilla. Mikä vain lähtee kunhan keinot keksitään. Demokraattinen päätöksenteko ei kuitenkaan toivottavasti lähde julkisuudenkipeällä hölmöilyllä.

Eduskuntatalon pylväiden töhrijät eivät pidä demokratiasta. Siksi pyritään turmelemaan yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvaa lainsäädäntöä edustava rakennus. Osui ja upposi - todennäköisesti lähinnä omaan nilkkaan, mutta kuitenkin.

Suomessa turve luokiteltiin uusiutumattomaksi fossiiliseksi aineeksi suuressa valiokunnassa arpaa heittämällä. Kieltämättä perin ikävää joutua lainsäädännöstä arpomaan. Vielä ikävämpää olisi jos lainsäädäntö ratkaistaisiin nyrkkitappelulla, kiusanteolla, vandalismilla tai milloin milläkin keinolla.

Kaikki ilkivalta on hyväksyttävää mikäli seurataan töhrijöiden  "järjenjuoksua". Siirrytään demokratiasta kaikkein aggresiivisimpien valtaan. Lopetetaan yleiset ja yhtäläiset vaalit turhina. Päätökset tekee ryhmä, joka kulloinkin aiheuttaa näkyvintä tuhoa. Mielenosoituksen keinoja ei rajoiteta eikä tietenkään sanktioida millään tavalla. Vain mielikuvitus olisi rajana.

Kokeillaanko? Ei, lopetetaan tämäkin. Anarkian hyväksyminen hallintomalliksi saattaisi tuoda mukanaan monia mielenkiintoisia performanssitaiteen eri muotoja, mutta demokraattisen päätöksenteon korvaajiksi niistä ei ole.

Kansalaisaloite Elokapinan lakkauttamiseksi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: demokratia, äänioikeus, anarkia, mielenosoitus, performanssi

Palaveripulla on kuivaa

Perjantai 13.9.2024 - Kristiina Sunell

Asialista vai esityslista? Entä jos listalla on sekä keskusteltavia asioita, että taustoistettuja esityksiä? Siitä jutusteltiin tovi jos toinenkin ennen asioihin tai esityksiin keskittymistä. Nähtävästi paikalla oli pari ekstroverttia valvojatyyppiä.

Jungin typologiaa mukaillen persoonallisuustyyppejä on neljä, eri yhdistelmät huomioiden kuusitoista. Jotkin ovat introverttejä, hiljaisia tyyppejä jotka istuisivat mieluummin itsekseen meren rannalla tai metsän kivellä kuin kokoushuoneessa. Ekstrovertti kaipaa vilinää ja toisten seuraa. Näin se menee, jos kovasti pelkistetään:

Sosiaalinen tyyppi osallistuu mielellään kokouksiin. Hänestä on mukava tavata ihmisiä ja vaihtaa kuulumisia. Hän tuo esille erinäisiä ajatuskulkuja, joista osa saattaa jopa liittyä palaverin aiheisiin. Sosiaalinen tyyppi on ekstrovertti, verkottunut ja perillä hyvinkin moninaisten asioiden taustoista. Valitettavasti tämä tyyppi joutuu jakamaan ajankäyttönsä vähintään tusinan eri harrastuksen välillä. Palaveriin osallistuminen onnistuu, taikka sitten ei.

Taiteeseen ja kulttuuriin liittyvissä harrastuspiireissä enemmistö tai jopa kaikki kokoukseen osallistujat saattavat olla ideatyyppejä. Esityslista ja puheenvuoron pyytäminen ovat turhaa byrokratiaa. Ideaa pukkaa, mutta toteuttamisesta ja tekijöistä keskusteltaessa idealingot ovat jo viilettäneet seuraavaan paikkaan. Eipä se haittaa, koska kerran esitetyt visiot haihtuvat hetkessä kuin usva tuuleen. Nämä spontaanit tyypit keksivät kyllä taas uusia juttuja seuraavan palaverin ratoksi.

Valvojatyyppi toteaa (kovaan) ääneen jokaiseen ehdotukseen liittyvät mahdolliset ongelmat, huonot puolet ja valtavat haasteet. Hänellä ei ole esittää vaihtoehtoja, joten keskustelu lopahtaa siihen. Pienen hiljaisen hetken jälkeen siirrytäänkin seuraavaan torpedoitavaksi tulevaan asiaan. Sivuhuomautuksenaan valvoja kertaa aiempia epäonnistumisia, ihan vain muistin virkistykseksi. Näin varmistetaan että käsiä ei nouse kun tekijöitä kysytään. Esityslistassa olevat pilkku- ja kielioppivirheet korjataan valvojan opastuksen ja moitteiden kera.

Viimeisenä ja myöhässä kokoukseen tulee paikalle tutkijatyyppi. Taasen meni yllättävän paljon aikaa ennakoimiseen, pohtimiseen, puntarointiin ja analyysiin. Tutkijatyyppi tuskin pyytää puheenvuoroa. Miksi vaivautua? Ideatyyppi puhuu päälle ja valvojatapaus välihuutelee, joten antaa olla. Jos kuitenkin tarjoutuu tilaisuus esitellä laskelmia ja suunnitelmia hän tekee sen monimutkaisesti, mumisten ja äärimmäisen pitkästyttävästi. Muille tarjoutuu kätevä tilaisuus hakea lisää kahvia ja päivittää somea.

Eihän ihmisiä saisi lokeroida tällä tavalla. Eikä se näin suoraviivaista olekaan. Introverttina tutkijatyyppinä, moniin ja monenlaisiin kokouksiin osallistuneena teen sen kuitenkin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kokous, palaveri, asialista, esityslista, ihmistyypit

Ei kukkatauluja, mutta kuitenkin

Tiistai 18.6.2024 - Kristiina Sunell

Sunell_Saviomenat_2023_akvarelli_30x402.jpgKukkatauluja en maalaa - niitä on jo maailma täynnä. Vihannekset ja hedelmät ovat eri asia, ovathan?

Akvarellejani on esillä Naantalin Taideyhdistyksen kesän 2024 näyttelyissä:

"Siniset taulut" Merimaskun Rantamakasiinin yhteisnäyttelyssä elokuun loppuun asti

"Sadonkorjuu" Café Art Akselissa, Naantalin torin laidalla, elokuun ajan kahvilan aukioloaikoina

Akvarelleista ja niiden maalaajasta sarjan Taidekertomuksia Naantalista osassa 5 "Kuvataiteiden moninaisuus Naantalissa 2000-luvulla". Kirjaa on myytävänä Pienessä Kirjapuodissa sekä Naantalin Museon myymälässä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: akvarellit, kuvataide, näyttely

Akvarelleja esillä

Torstai 23.11.2023

231123_juliste_Sunell_netti.png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: taidenäyttely, akvarellit

Yllätys

Tiistai 14.2.2023 - Kristiina Sunell

230214_ptk_kh.png
"Naantalissa on valmisteltu uutta kylpylää ykköspaikalle Vanhaankaupunkiin, birgittalaiskirkon kupeeseen" kertoi Turun Sanomat 13.2.2023. Juttu on maksumuurin takana, mutta otsikossakin on enemmän tietoa kuin 16.1.2023 pidetyn kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirjassa. Toimittaja on tehnyt huolellista työtä löytääkseen käsitellyn asian puuttuvien rivien välistä, semminkin kun kaavoitussuunnitelmastakaan ei mitään mainintaa löydy.

Paikallislehti Rannikkoseutu toimi ripeästi ja julkaisi heti TS:n artikkelin jälkeen avoimen kyselyn "Sopiiko Naantalin ydinkeskustaan uusi kylpylähotelli". Kiitos kysymästä, mutta mitäpä tuohon vastaisi ilman mitään tietoa suunnitelmista?

230214_arvot.pngSitovien maankäyttösopimusten tekeminen vuosia ennen valtuuston "päätöstä" tai keskusta-alueen tonttien luovuttaminen ilman tarjouskilpailua on jo uutta normaalia. Nyt Naantali on päässyt avoimuudessaan ja hyvässä hallinnossaan, tai niiden puutteessa, aivan uudelle tasolle. Se on ehkä kirjaimellisestikin valitettavaa, sillä salailu aiheuttaa epäluuloa ja vastustusta. Lain vaatimat kaavoituskuulutukset ja asukkaiden kuuleminen joudutaan aikanaan tekemään, suunnitelmaluonnoksista saa toki esittää kommentteja, mutta kokemuksesta tiedetään että ne jäävät muodollisuuksiksi joilla ei ole mitään merkitystä jos sitovat päätökset on jo tehty.

Viereisessä kuvassa on kiteytys Naantalin kaupunkistrategiassa kerrotuista arvoista. "Mitä arvot merkitsevät meille" on hyvä kysymys.

Kiitokset medialle vaivannäöstä ja vielä pyyntö: voitteko selvittää mitä Kuparivuoren koulun ja/tai sen tontin osalta on jo kulissien takana päätetty?

 

1 kommentti . Avainsanat: Hyvä hallintotapa, avoimuus, valmistelu, kaavoitus, rakentaminen, kaupunkisuunnittelu

Olisiko pitänyt

Maanantai 17.10.2022 - Kristiina Sunell

Riskaabelia - vai onko?

Riskien tunnistaminen, niiden toteutumisen todennäköisyys ja toteutumisen seuraus saadaan taulukoitua hienoksi matriisiksi jonka jokainen projektinhallintakurssin käynyt tunnistaa. Luennoilla hereillä olleet ja aiheesta kiinnostuneet osaavat sellaisen laatiakin. Netistä löytyy runsaasti esimerkkejä, laita hakusanaksi "risk probability impact matrix"

Pelkistettynä vaikka näin. Riski: auton alle jääminen pimeällä maantiellä kävellessä. Todennäköisyys: suuri. Seuraus: vammautuminen tai kuolema. Riski on arvioitu, valmista tuli. Tai ehkä ei aivan. Kysymys "entä sitten?" onkin jo jatkokurssin aihe  huomattavasti vaikeamman harjoitustyön kera. Mitä tehdä riskin toteutumisen välttämiseksi tai seurausten lieventämiseksi?  

Olisi pitänyt

Suomen valtion enemmistöomistuksessa oleva energiayhtiö Fortum ilmoitti syyskuussa 2017 aikomuksistaan ostaa saksalaisen Uniperin. Ennen Uniperin osakkeiden ostamista olisi pitänyt tehdä due diligence (riskiarvio) Ei tehty, kuten nyt vuonna 2022 todetaan riskien jo realisoiduttua. 

Riippuvuus Venäjän kaasusta, samalla kun luovutaan ydinvoimasta ja pyritään täysin irti fossiilisesta energiasta, saattaa olla iso riski. Saksan olisi pitänyt käsittää mitä riskejä siihen liittyy ja mitä voisi seurata. Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta sovittiin vain runsas vuosi sen jälkeen kun Venäjä oli miehittänyt Ukrainalta Krimin niemimaan ja aloittanut sodan Itä-Ukrainassa.

Eihän Suomen pääministerinä toiminut henkilö voi lähteä konsultiksi tai hallituksen jäseneksi venäläiseen pankkiin tai energiayhtiöön? Olisihan Ahon ja Lipposen se pitänyt aikoinaan ymmärtää aivan itse. Lipponen toimi putkiyhtiön lobbarina ja konsulttina vuosina 2008–2022, eli aloitti Venäjän hyökättyä Georgiaan ja pesti päättyi Gaspromin selvitystilaan 2022. Entinen pääministeri Esko Aho toimi Venäjän suurimman pankin, Sberbankin hallituksessa vuodesta 2016 vuoden 2022 kevääseen asti. Hän erosi tehtävästään ja kertoo haastattelussa hallituskauttaan olleen muutoinkin jäljellä enää pari kuukautta. 

Krimin miehittäminen oli ryöhkeä ja täysin lainvastainen teko. Olisi ollut helppo nähdä Venäjän jo vuosia itäisessä Ukrainassa käymän sodan pyrkivän luomaan maayhteys Krimille. Olisi pitänyt jo silloin puuttua Venäjän toimintaan paljon päättäväisemmin. Hyvinkin monen tahon olisi jo tuolloin pitänyt havahtua riskeihin ja arvioida suunnitelmansa uudelleen sekä päivittää mahdollinen riskiarvio. 

Ja niin edelleen. 

Olisihan voinut laittaa heijastimen hihaan heilumaan ennen kävelylle lähtemistä, tai jättää kokonaan lähtemättä. 

Niinmuttakun

Ehkä jonkinlainen riskiarvio oli näissä mainituissa tapauksissa tehty, mutta riskiä ei oltu tunnistettu tai sen toteutuminen todettu täysin mahdottomaksi. Kyseenalaistaja tai kritiikkiä esittänyt leimattiin pahanilmanlinnuksi tai russofobiaa potevaksi, idänsuhteiden vaarantajaksi tai muutoin vain tahoksi jonka mielipidettä ei ollut puoluepoliittisista syistä sopivaa kuunnella. 

Hyökkäys on paras puolustus, sanotaan. Jotkin tahot puolustelevat Ahon ja Lipposen toimintaa muistuttamalla Rosatomin valinnan Hanhikiven ydinvoimalatoimittajaksi olleen  Kokoomuksen projekti. Pekka Haavisto oli keskeisessä roolissa sähköverkkojen myymisessä Carunalle. Kyllä muutkin osaavat sössiä energiakysymyksissä. Niinmuttakun.

On autoilijan syytä jos ajaa pimeässä ilman heijastinta kulkevan päälle. Tahallisuuden aste riippuu tietenkin autoilijan puoluekannasta ja automerkistä. Sitäpaitsi naapurin Penakaan ei käytä heijastinta, ei hänellä sellaista ollut viime juhannuksenakaan kun terassilla istui.

Jälkiviisastelu voi olla hyödyllistä, tai sitten ei

Jälkikäteen tehty riskiarvio palvelee vain yhtä tarkoitusta: virheistä oppimista. Projektinhallinnan kurssin viimeiset luennot käsittelevät aihetta "lessons learned". Historialla on taipumus toistaa itseään mikäli jo tapahtuneesta ei opita mitään.

Toisten tekemien virheiden - olipa sitten kysymys valtiosta, puolueesta tai henkilöstä - repostelu oman erinomaisuuden korostamiseen vaikkapa vaalikampanjan vetonaulana ei hyödytä ketään. Ikävä, joskin yleinen keino se toki on jos ei oikein keksi omasta tai edustamansa puolueen toiminnasta mitään kehumisen arvoista eikä liian räikeästi valehdellakaan kehtaisi.

Toistenkin tekemistä virhearvioinneista tai arviointikyvyn vajaakäytöstä voi oppia. Sitä kutsutaan varautumiseksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: riskiarvio, energia, ennakointi, uudelleenarviointi, riskikeskittymä

Yritykset näkyville, tasapuolisesti ja selkeästi

Perjantai 7.10.2022 - Kristiina Sunell

"Tasapuolisuuden kanssa tarkkana" kirjoittaa Rannikkoseudun päätoimittaja Joni Koski 7.10.2022 ilmestyneessä lehdessä. Raision kaupunki julkaisee yrityksistä tehtyjä juttuja nettisivustollaan eikä niiden neutraalius aivan selkeää liene. Raja tiedottamisen ja markkinointiviestinnän välillä ei aina ole kovin terävä, mutta pääkirjoituksen mukaan sen väärällä puolella liikuttiin mainittaessa "myymälässä tuotteet on aseteltu selkeästi ja kauniisti koottain ja asiakasryhmittäin". Pääkirjoituksessa pidetään parempana toimia kuten esimerkiksi Yrityssalo ja julkaista yritysesittelyt elinkeinoyhtiön sivustolla.

Yritykset ja yrittäjät ovat kunnalle tärkeitä. Elinvoimaisuus on edellytys kaupungin kehittämiselle niin työpaikkojen, kuin asukkaille tarjottavien palvelujenkin vuoksi. Monissa kaupungeissa toimiikin elinkeinopoliittinen yhtiö, usein keskittyneenä valittuihin avaintoimialoihin tai - toimialaan. Osakeyhtiöittäminen ei kuitenkaan poista kaupungin omistamalta yhtiöltä siihen kohdistuvaa odotusta tasapuolisuudesta. Jonkin yhden yrityksen nostaminen esille on OK, kunhan kaikille suodaan sama kohtelu, kullekin vuorollaan.

Joni Koskin huomio liittyy taloudelliseen näkökulmaan: kaupungin suomalla näkyvyydellä yritys saa myönteistä julkisuutta laskennallisesti tuhansien eurojen edestä. Vuosikausia kestänyt erittäin edullinen, jopa ilmainen vuokra kiinteistöistä ja maa-alueista tai suosituimmuusasema kaavoituksesta päätettäessä ovat muutettavissa euroiksi vähintään yhtä helposti kuin ilmaisen mainoksen hyöty. Raisio ei kuitenkaan ole sopinut yksipuolista kilpailunkieltosopimusta yhdenkään yrityksen kanssa, joten jokaisella on mahdollisuus asettua Raisoon ja saada samaa näkyvyyttä. Raision kaupungin logossa tai viestinnässä ei ole jauhopussin sen koommin kuin loistoristeilijänkään kuvaa eikä kaupunki tietenkään maksa yhdellekään pienelle tai suurelle yritykselle siitä, että saisivat näitä mainostaa.

Jokainen kaupunki toimii omalla tavallaan. Raision toimintatavat kuitenkin kestävät vertailun naapuriinsa nähden, jopa selkeästi ja kauniisti.

Kirjoittaja toimi Naantalin Yrittäjien hallituksen jäsenenä vuosina 2013-2014 ja yhdistyksen puheenjohtajana 2016-2017

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yrittäjät, Raisio; Naantali, suosiminen, tasapuolisuus, kilpailukielto, markkinatalous

Vihreää vettä

Perjantai 29.7.2022 klo 20.57 - Kristiina Sunell

Turun Sanomien juttu "kaupunki kylpee sinileväpuurossa" on maksumuurin takana, mutta jo linkistä aukeava kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Menisitkö uimaan? Ei mennyt vuoden 2022 unikeko Jenni Haukiokaan. Perinteen katkeaminen on varmasti pienin murheista.

Blogikirjoituksessa Saaristomeri - on syytä olla huolissaan referoidaan Naantalin Ympäristöohjelman tausta-aineistoja, asukkaille tehdyn kyselyn tuloksia. Tavoitetta "Naantalin alueen vesistöjen tila on hyvä vuoteen 2027 mennessä" piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 90,3 % vastaajista. Tila kehittyy, mutta vain huonompaan suuntaan.

Miten tähän on tultu ja ennen kaikkea, miten tästä tilanteesta päästään pois? Kaupunki on nyt varannut 100.000 euroa merialueen tilaa parantaviin toimiin. Niitä voi ehdottaa vielä tänä viikonloppuna, heinäkuun loppuun mennessä.

Joitakin jo esitettyjä toimia soisi kierrätettävän, esimerkiksi Heikki Lindgrenin 9.12.2020 tekemää kuntalaisaloitetta Vanhankaupungin rannan hulevesien suodattamiseksi. "Pumppaamon kautta johdetaan 55 ha alueelta hulevedet mereen. Pumpatut vesimassat ovat nykyään mitoitussateen aikana keskimäärin 0,7 m3/s." 

Onko se paljon? On. Alueen laajuus on noin 78 jalkapallokentän verran ja yhdessä minuutissa hulevettä roskineen, saasteineen hulahtaa mereen 42.000 litraa.

Mitä tehdään? "Helsingin kaupunki on aloittanut pilotoinnin hulevesiritiläkaivojen suodatusjärjestelmän testauksessa. Siinä asennetaan yksittäisiin kaivoihin suodatinpussi kaivon suuaukolle mikä ottaa talteen mm. mikromuovihiukkasia. Odotamme Helsingin kokeilusta saatavia puhdistustuloksia ja käyttökokemuksia. Jos tulokset ovat lupaavia, suodattimia voidaan asentaa myös Naantalin hulevesikaivoihin."

Tuloksia odotellessa todetaan että hulevedet tulee viivyttää niiden syntysijoilla eli tonteilla. Näin ei kuitenkaan käy, sillä keskikaupungin uudet tontit rakennetaan ahnaasti täyteen ja pienet pihat asfaltoidaan tai kivetään. Siniviherkerrointa sovelletaan jo Turussa. Esitin muutama vuosi sitten sen käyttämistä myös Naantalissa, jolloin sitä luvattiin pilotoida uudella asuntomessualueella. Turkulaiset ilmeisesti havahtuivat asian tärkeyteen osittain siksi, että jätevesiverkostoon johdettavia viemärivesiä joudutaan ylijuoksuttamaan rankkasateiden aikana. Puhdistamo pumppaa Turun Sataman edustalle kaiken "ylimääräisen", sisältäen myös vessoista tulevat vedet ja tuotokset.

Meriveden laadun mittaustulosten näkyminen Naantalin kaupungin verkkosivustolla kuului myös Ympäristöohjelmaan kirjattuihin tavoitteisiin. Verkkaisesti etenee, mutta suhteellisen pienellä vaivalla hyvinkin kattavat tiedot saa luettua Turun seudun puhdistamon sivustolta, katso kohta Merialuetarkkailututkimukset.

Maatalouden syyllistäminen meren tilan heikkenemisestä ei faktojen valossa ole perusteltua. Toki Naantali kantaa huolta Askaistenlahdesta, jonka tila SYKE:n vesikartan mukaan on "tyydyttävä". Rannikkoseutu- lehti julkaisi 29.7.2022 ilouutisen: Hahdenniemessä ei ole sinilevää! Eipä sitä ole Naantalin satama-alueellakaan. Runsas määrä teollisuuden päästöjen sisältämiä myrkkyjä, kuten lyijyä ja kadmiumia, ovat liikaa sinilevällekin. Näillä alueilla meriveden laatu on kirjattu heikoksi eikä se enää täytä veden määritelmää, vaan on "voimakkaasti käsiteltyä". Hyvät ja huonot uutiset samassa paketissa.

Kirjoittaja harmistuu kuullessaan valituksia septitankkien tyhjentämisen maksullisuudesta vierasvenesatamissa  ja uhkailusta tyhjentää septin sisältö mereen, ihan ilmaiseksi. Jos ei halua osallistua jäteveden käsittelymaksuun, on parasta myydä vene pois ja nautiskella terassilla yksi iso olut. Se nimittäin maksaa suunnilleen saman verran kuin pari veneen septin tyhjennyskertaa. Meriluonto ja uimarit kiittävät.

1 kommentti . Avainsanat: Saaristomeri, Itämeri, ympäristöohjelma, sinilevä, kuormitus, teollisuus, maatalous, päästöt, veneily

Living next door to malice

Sunnuntai 17.4.2022 - Kristiina Sunell

Koronapandemian jälkeen tulee kuulemma "uusi normaali". Keväällä 2020 kulkutauti vaikutti olevan pahinta meidän elinaikanamme, kunnes Venäjä käynnisti "erikoisoperaation" naapurimaahansa Ukrainaan 24.2.2022. Sivistynyt maailma tuomitsi hyökkäyssodan. Maailmanpolitiikassa, ja etenkin Suomessa, todettiin olevan tarvetta idänsuhteen uudelleenarvioinnille. Mitä tämä ulkopolitiikan "uusi normaali" tulee olemaan, sitä ei tiedä kukaan - todennäköisesti ei Venäjäkään - mutta suomalaiset tuskin haluavat kokea Butshan ja Mariupolin asukkaiden kohtaloa.

Venäjän julmuuksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan tutkittaneen vielä pitkään. Myös talouspakotteet tulevat vaikuttamaan pitkään. Siinä missä suomalainen hamstrasi wc-paperia ja säilykkeitä maaliskuussa 2020 ja joditabletteja kaksi vuotta myöhemmin, venäläinen saa jatkaa jonottamista ja pulaa vielä vuosia, mahdollisesti vuosikymmeniä. Neuvostoliiton ajan vanha normaali palaa Venäjälle.

rauniotalo_sota.jpgSuomella on yli 1000 kilometriä itärajaa. Vaihtoehtoja tulevaisuudelle on käytännössä vain kaksi: Valko-Venäjän kohtalo Venäjälle alistuneena etupiirialueena tai itsenäisenä läntisiin demokratioihin kuuluvana valtiona. Jälkimmäinen vaihtoehto edellyttää uskottavaa puolustusta sotilaallista uhkaa vastaan. Suomi ei yksin pysty siihen, eikä tulisi pystymään keskinäisellä tuella Ruotsinkaan kanssa. Rauhan edellytys on ainoastaan se, että hyökkäystä ei olisi kannattavaa aloittaa. Venäjän ei ehkä olisi ollut kannattanut miehittää Krimiä eikä laajemminkaan hyökätä Ukrainaankaan, mutta rationaalinen ajattelu ei kuulu diktatuureissa sen koommin lyhyen kuin pitkän aikavälin prioriteetteihin. 

Ryhtyykö Venäjä hakemaan "kunniansa" palauttamista jonkin Ukrainaa pienemmän rajanaapurinsa vapauden ja turvan kustannuksella? Se on vain ajan kysymys.

Pohjois-Atlantin puolustusliiton, NATO:n jäsenyyttä ei voida Suomessa enää vatuloida yhtään pidempään. Asumme pahuuden naapurissa, living next door to malice. Sitä tosiasiaa emme voi muuttaa. Voimme vaikuttaa vain siihen, miten suojaudumme uhkaa vastaan.

"Jos Venäjä laskee aseensa, sotaa ei enää ole. Jos Ukraina laskee aseensa, Ukrainaa ei enää ole"

1 kommentti . Avainsanat: turvallisuus, puolustus, rauha, pahuus, geopolitiikka

Päätös Kailon saaresta

Torstai 30.12.2021 klo 15.05 - Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys ry

Tiedotevanhakaupunki_logo.jpg Julkaisuvapaa 30.12.2021
Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys ry


Naantalin kaupunginvaltuusto päätti 3.2.2020 pitämässään kokouksessa 
enemmistön äänin tehdä Kailon saarta koskeva asemakaavamuutos, perustuen Muumimaailman kanssa vuonna 2017 tehtyyn sopimukseen saaren alueen käytöstä. Muutoksen myötä vapaassa käytössä olevat hiekkaranta, nuotiopaikka, tenniskenttä sekä luontopolut tulevat Muumimaailman liiketoiminnan osaksi.



Lautakunnat olivat esittäneet alueen käyttöä siten, että hiekkarannan 
pienempi osa ja nuotiopaikka voisivat jäädä edelleen sekä Muumimaailman 
asiakkaiden, että muiden saaressa ulkoilevien yhteiskäyttöön. Myös 
nuotiopaikan säilymistä ja Kailossa jo olevan saunan varmistamista 
asukkaiden käyttöön esitettiin. Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys 
ry toimitti keväällä 2020 hallinto-oikeudelle muutoksenhaun, jonka 
pyrkimyksenä oli vapaan alueen osan käytön jatkuminen. Hallinto-oikeus 
on 20.12.2021 tekemällään päätöksellä hylännyt muutoksenhaun.

Tehty valitus ei tuottanut toivottua tulosta. Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys pyrkii jatkossakin edistämään Naantalin ja erityisesti Vanhankaupungin viihtyisyyttä ja asukkaiden hyvinvointia. Siinä työssä yhdistys toivoo yhteistyötä myös Naantalin kaupungin merkittävällä tuella kehittyneen ja laajentuneen Muumimaailman kanssa.

--


Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys ry perustettiin vuonna 2011. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää Naantalin vanhan kaupungin asukkaiden yhteistyötä, edistää asukkaiden viihtyvyyttä sekä vaalia kulttuuriperintöä ja rakennuskannan ja ympäristön säilymistä.

Aiheeseen liittyvää:

https://www.kristiinasunell.net/blogi/2020/02/03/33152

https://www.sdpnaantali.fi/blogi/mita-muumit-eivat-kailosta-sanoneet/

https://www.kristiinasunell.net/blogi/2019/10/18/31906

https://www.kristiinasunell.net/blogi/2020/01/11/32881

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asemakaava, Kailo, muutoksenhaku, valitus, kohtuullisuus, asukasviihtyvyys

Mielikuva yli kaiken

Maanantai 15.11.2021 - Kristiina Sunell

"Image is nothing. Thirst is everything. Obey your thirst". Vapaasti kääntäen: imagolla ei ole väliä, vain janolla on. Mainoslause on parikymmentä vuotta vanha, ajalta jolloin yrityksen arvoiksi useimmin mainittiin asiakaslähtöisyys, laadukkuus ja tekninen erinomaisuus.

Ajat muuttuvat.

Yritys ja tuote ottavat kantaa, koska ne kokevat sen olevan pakko. Toisinaan provosoiden, tahallaan tai tahattomasti, ja sosiaalinen media hoitaa loput. 

Kuka muistaa vielä pikajuoksija Ben Johnsonin? Hän oli Valion maitomannekiini vuonna 1988. Hän joutui luopumaan mitalistaan ja samalla poistumaan mainoksista doping-käryn vuoksi, painavista ja perustelluista syistä. Mutta vuonna 2021 joutuu maitokin poistumaan, ainakin Helsingin kaupungin vierastarjoilupöydistä liha- ja maitokiellon vuoksi. Linjaus ei aivan onnistunut, sillä arvovieraita se ei koske. Jako tarjoilujen osalta kahden kerroksen väkeen jätti hieman sivumakua sinänsä määrätietoisesti ja vaihtoehdottomasti vegaaniaatetta suosivaksi tarkoitettuun linjaukseen.

Riisipaketin Ben puolestaan sai jäädä, mutta setä (uncle) hän ei enää voi olla. Ehkä hänen pitäisi olla muodikkaasti "henkilö"? Fazerin Reissumies- pakkauksessa on edelleen kuitenkin "mies",  niin nimessä kuin kuvissakin. Eiei, kaikkienhan pitää olla neutraaleja kuin uudet liikennemerkit konsanaan!

Kulttuurisen omimisen ja naisten tasa-arvon loukkaamisen syytettä arasteleva satavuotias Geisha-suklaan nimikin saattaa joutua väistymään. Näin on laita myös jugurttipurkin kyljessä komeilevan turkkilaisen, jonka fetsi-päähine kiellettiin sekin jo sata vuotta sitten. Jugurttipurkki- huolestuminen sai tosin alkunsa Suomessa asuvan turkkilaistaustaisen käytännön some-pilasta, ei mielensäpahoittamisen mestaruuden tavoittelemisesta. Afrikan Tähti- peli sai kohusta huolimatta yllättäen jäädä, vaikka historiasta sekin muistutti. Pelikauppojen hyllyt tyhjenivät nopeasti, kuin varmuuden vuoksi. Ehkäpä taas iskee "woke" ja sitten "cancel", kuten niin usein käy.

”Woke-kulttuuri on ongelma ja kaikki tietävät sen”, kirjoittaa Marko Maunula Suomen Kuvalehdessä. Samaan kategoriaan kuuluu Cancel-kulttuuri. Ensimmäinen ongelma on kuitenkin se, että myös presidentti Barack Obaman vastenmielisinä pitämiä tuomitsemis- ja hyvesignalointi- ilmiöitä ylipäätään kutsutaan "kulttuuriksi". Se on korkeintaan ideologia.

Yritykset ja jopa yliopistot ovat varpaillaan ja ylireagoivat varmuuden vuoksi, toisinaan hyvinkin naurettavilla tavoilla. Alunperin ilmeisesti hyvä tarkoitus on kääntynyt nopeasti omaksi irvikuvakseen. Kaikkea ei tarvitse periaatteen vuoksi paheksua, mutta ei kaikkea hyväksyäkään.

Suvaitsevaisuus on rikki ja hajalla on myös terve arvostelukyky.

Kirjoittaja ei osta yhtään mitään tavaratalo Kärkkäiseltä, suosii Roosa Nauha- tuotteita ja hankkii mieluummin Espanjassa kuin Kiinassa valmistetun älypuhelimen. 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politisoituminen, woke, kannanotto, valinta, arvot

128 kertaa kiitos

Maanantai 14.6.2021 - Kristiina Sunell

Liike Nyt Naantalin äänimäärät kuntavaaleissa 2021, yhteensä 128:

  • Essi Mustalahti 42
  • Jouni Mustalahti 32
  • Kristiina Sunell 54

Lämmin ja sydämellinen kiitos meitä äänestäneille! 

210519_vaalijuliste.jpeg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, äänestys, Liike Nyt, Naantali

Viisi vaalikoneita tärkeämpää asiaa

Perjantai 21.5.2021 klo 22.04 - Kristiina Sunell

Voihan vaalikone! Tutut teemat toistuvat neljän vuoden välein, unohtamatta klassikoiksi muodostuneita uimahallia ja läppäsiltaa. Vastaaminen ei aina ole helppoa, etenkin kun annettujen vaihtoehtojen joukosta ei omaansa löydä, tai kysymyksen voi tulkita (vähintään) kahdella eri tavalla.

KristiinaSunell_Flyer_RGB_.jpgMikä on mielestäni tärkeää? Aivan ensimmäisenä avoimuus. Sekin on tuttu teema, ja aihe jonka kehittymistä olen seurannut kahden vaalikauden ajan. Kehitystä on tapahtunut, mutta valitettavasti ei aina parempaan suuntaan. Avoin, eri mielipiteitä salliva ja salailematon tiedotus on kuitenkin toimivan demokratian tärkein edellytys. 

Aloitetaan siis paremmasta tiedonkulusta ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista meitä kaikkia koskevissa päätöksissä. Lista tärkeimmistä teemoista on lyhyt, mutta päivitettävissä tarpeen mukaan - muillakin kuin vaalien kestosuosikkiaiheilla.

Avoin Naantali antaa asukkaalle puheenvuoron

Päätösten ja niiden valmistelun tulee olla avointa. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonkulkua tulee parantaa merkittävästi. 

Mitä se tarkoittaa:

  • Kaupungin nettisivustouudistuksen yhteydessä Kysymystori poistettiin sivustolta. Hyvin toiminut Kysymystori tuotava kaupungin sivustolle ennen vuoden 2021 loppua.
  • Luottamuselinten, eri lautakuntien, kaupunginhallituksen, toimikuntien ja seudullisten yhteistyöelinten pöytäkirjoista on voitava nähdä myös liitteet. Oheismateriaaliksi, eli ainoastaan toimielimen jäsenten nähtäväksi, tulee laittaa vain selkeästi salassa pidettävät asiat.
  • Kuntalais- ja valtuustoaloitteiden käsittelylle on määriteltävä tavoiteaikataulu. Mikäli aloitteen käsittely kestää yli puoli vuotta, tulee aloitteen esittäjälle/esittäjille toimittaa väliaikatieto käsittelyn vaiheesta ja aikataulusta.
  • Asemakaavoja laadittaessa tulee jo luonnos- ja suunnitteluvaiheessa kuulla asukkaita. Tietoa pitää olla saatavilla verkkosivustolla ja yleisötilaisuuksissa.
  • Asukaskyselyjä ei pidä tehdä vain näennäisen osallistamisen vuoksi. Saaduilla vastauksilla tulee olla vaikutusta tehtäviin päätöksiin.
  • Nuorisovaltuuston edustaja kaikkiin lautakuntiin, nuorisovaltuustolle myös puhe- ja aloiteoikeus kaupungivaltuustossa

Viihtyisä ympäristö on terveellinen

Lähiympäristöllä ja hyvin voivalla luonnolla on huomattava vaikutus myös ihmisten hyvinvointiin. Puistojen ja virkistysalueiden ylläpito ja kaavoittaminen kaikkien yhteiseen käyttöön on tärkeää.  Alueita tulee jättää myös luonnonpuistoille, jotta luonnon monimuotoisuutta voidaan suojella. Hyvinvoiva luonto on kaikkien etu.

Sanoista teoiksi:

  • Maankäytössä ja kaavoituksessa on huomioitava virkistysalueiden, lähimetsiköiden ja vapaasti käytettävissä olevien rantojen säilyttäminen.
  • Manner-Naantalin osayleiskaavassa olevat epäkohdat on korjattava, tarvittaessa asemakaavamuutoksin.
  • Itämeriohjelman sitoumus on uusittava
  • Ympäristöohjelma ei toteudu, vaan se toteutetaan - vuosittaisessa talousarviossa oltava vähimmäissumma ohjelman käytännön toimenpiteiden mahdollistamiseksi
  • Ympäristötoimiston henkilömäärää lisättävä ja ympäristölupien valvontaa tehostettava huomattavasti. 

Pidetään huolta kaikista ja kaiken ikäistä

Mitä se tarkoittaa:

  • Lähikoulut säilytettävä. Koulujen ryhmäkokoja ei saa suurentaa, vaan niitä tulee pienentää. Opettajien työhyvinvoinnista on huolehdittava.
  • Ikäystävällinen Naantali- ohjelmassa on karsittu vanhusten palveluja. Niitä pitää pikemminkin lisätä, esimerkkinä päivätoiminta ja sairaan iäkkään ihmisen oikeus saada avustaja mukaan sairaalakäynnille.
  • Terveyspalvelut, mukaanlukien terveyskeskuksen lauantaipäivystys, tulee säilyttää vähintään nykyisellä tasolla. Terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan palkkauksessa tulee nykyistä paremmin huomioida työn vastuullisuus ja vaativuus. 
  • Kevennetään hallintoa ja lisätään käytännön työtä kentällä
  • Työllistämispalveluissa otettava nykyistä paremmin huomioon erityisryhmät

Tehdään Naantalista elävä ja elinvoimainen ympäri vuoden

Pikkukaupungista ei tule ison kaupungin pienoismallia vain rakentamalla kaupunkikeskustaa tiiviimmäksi ja korkeammaksi. Naantalista ei tule "suljettu suurimman osan vuodesta" - kaupunkia, joka voisi elää vain matkailusta. Yritystoiminnan on oltava monipuolisempaa, ympärivuotisia työpaikkoja tarvitaan. Paikallisten yritysten toimintaedellytyksistä on huolehdittava, sillä näin saadaan työpaikkoja ja ostovoima jää hyödyttämään kaupunkiamme. Kaikki voittavat.

Miten se tehdään:

  • Pieniä ja suuria yrityksiä on kohdeltava yhdenvertaisina
  • Yksinoikeussopimukset eivät saa rajoittaa kaupunkiin sijoittumaan haluavien pienyritysten toimintamahdollisuuksia
  • Maa- ja tilavuokrien tulee olla selkeästi hinnoiteltuja ja tasapuolisia
  • Yritysvaikutusten arviointi ei saa olla kuollutta kirjainta, vaan vaikutukset tulee selvittää mm. pyytämällä yrittäjiltä ja/tai yrittäjien yhdistyksiltä mielipidettä ja lausuntoa hankkeista, joilla on vaikutusta yrittäjien toimintaympäristöön 
  • Kaupungin ja seurakuntien suosittava paikallisia yrityksiä hankintoja tehdessään ja palveluja tilatessaan

Naantali on kulttuurikaupunki 

Naantali tunnetaan musiikkijuhlistaan, mutta monet paikalliset yhdistykset tuottavat kulttuuritarjontaa ympäri vuoden. Pääosin vapaaehtoistyönä ja talkoina toteutettava toiminta saa pienimuotoista tukea kaupungilta. Pystymme kuitenkin parempaan.

Miten se onnistuu?

  • Naantalin Teatterille on saatava tilat keskustan alueelta
  • Kulttuuriavustukset tulee jakaa siten, että ympärivuotisesti toimivien, voittoa tavoittelemattomien paikallisten yhdistysten osuus kasvaa merkittävästi, tai niiden vuosittaista osuutta nostetaan 50.000 euroa.
  • Yhdistystoiminnalle tulee osoittaa tilat, esimerkiksi osa niistä kiinteistöistä jotka on nyt annettu ilmaiseksi tai nimellistä korvausta vastaan liikeyritysten käytettäviksi 
  • Kaupungin tukea myös vapaaehtoisvoimien tehtävän kulttuuritoiminnan mainostamiseen ja markkinointiin, voidaan myös hankkia ostopalveluna

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, mielipide, periaate, arvot, Naantali, luonto, avoimuus, kulttuuri

Aloite ja hyvä alku

Maanantai 15.3.2021 klo 22.02 - Kristiina Sunell

Naantalin kaupunginvaltuusto valitsi maanantaina uuden kaupunginjohtajan. Päätös on omalla tavallaan historiallinen, sillä kaupungin johtoon tulee nainen ensimmäistä kertaa sitten Birgittalaisluostarin aikojen. Hienoa, että kaupunginvaltuuston päätös oli yksimielinen.

Samaten tavallaan uudehkoa oli Keskustapuolueen 15.3.2021 samassa valtuuston kokouksessa esittämän aloitteen aihe. Kouluissa käytöstapoja korostava puheenvuoro saattaa olla yleinen ja aiheellinen, sillä kiusaamista ja väkivaltaa (myös henkistä) on syytä kitkeä entistä ponnekkaammin. Siinä riittänee sarkaa politiikassakin, niin kuntapoliitikkojen ryhmissä kuin niiden välilläkin. Asia on kiistatta - kirjaimellisestikin -  riittävän tärkeä valtuustoaloitteen aiheeksi.

Parasta aloitteessa oli kohta "olemme hyvin vaarallisella tiellä, jos ajattelemme, että vain määrätyllä tavalla ajattelevilla kuntalaisilla on oikeus mielipiteisiinsä." Demokratiassa ei kuulu rankaista "toisinajattelijoita", vaan pidemminkin jopa rohkaista avointa ja vapaata keskustelua. Kuntalaisten mielipiteen huomioon ottaminen onkin Naantalissa selkeä kehityskohde. Tervetullut, tärkeä näkemys!

Aloite sisälsi myös nuhtelua ja moitteita. Niiden aiheet eivät itselleni auenneet. Ehkä en tunne kaikkia taustoja ja keskusteluja, tai en kokenut kalikan kalahtavan lähimaastossa. Saatoin myös malttamattomana etsiä aloitteesta vain ratkaisuehdotusta.

Aloitteessa esitetään: "heti vaalien jälkeen kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja valtuustoryhmien toimesta ryhdytään toimenpiteisiin hyvien yhteistyötapojen ja pelisääntöjen luomiseksi." Tulevalla valtuustokaudella kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi valittavalta voi vain toivoa empatiakykyä, kärsivällisyyttä ja diplomaattisia taitoja. Huono muisti on tarpeen, sillä syyttely ja uhriutuminen eivät ole hedelmällisin alusta tälle työlle. Raamatusta *) saattaisi löytyä tähän hyvät saatesanat, kenties jättäen pois lopussa mainitun kaiken kärsimisen, mikäli vain mahdollista.

Keskustelun yhteistyön haasteista avasi Jarkko Kanerva perjantain 12.3.2021 Rannikkoseudussa mielipidekirjoituksellaan Jäähyväiset Naantalin kaupunginvaltuustolle. Hän toivoi, että valtuutetut yli puoluerajojen pyrkisivät yhteistyöhön, jossa kiistakysymyksissä haettaisiin kaikkia puolueita tai ryhmiä tyydyttäviä ratkaisuja. Toivomus ei toteutunut, sillä kaavaratkaisuja on jyrätty läpi yhden tai muutaman äänen enemmistöllä ja kompromisseja ei ole haluttu etsiä. Havainto vaikuttaa valitettavan oikealta, sillä pöytäkirjoja lukiessa välittyy hyvinkin tämänkaltainen vaikutelma.

Ehkä jännitteet poistuvat mikäli seuraavien kuntavaalien jälkeen asiakeskeinen ja kompromissihakuinen lähestyminen koetaan käytännön syistäkin tarpeelliseksi. Mielipiteen tiimoilta on nyt saatu aikaan aloite vain yhden viikonlopun aikana, koppi on otettu jopa poliittisen kentän rajan yli. Tekemisen voi tulkita olevan vähintään vauhdikkaassa alussa. 

*) Korvaa sana [rakkaus] sanoilla [yhteisten asioitten hoitaminen]

1 Korinttilaisille 13:4-7: Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa; kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.

 

4 kommenttia . Avainsanat: mielipide, käytöstavat, syyttely, uhriutuminen, pelisäännöt, kritiikki

Koronan vuosipäivä, ei juhlavastaanottoa

Perjantai 12.3.2021 - Kristiina Sunell

Melko tarkkaan vuosi sitten olin pakannut laukkuni valmiiksi. Meripelastajien koulutusristeily olisi vuoden kohokohta, jopa tällaiselle ruotsinlaivaristeilyjä viimeiseen asti kaihtavalle. Virallisia ja epävirallisia tapaamisia, vanhoja tuttuja ja tutustumista muiden meripelastusyhdistysten väkeen, kiinnostavia työpajoja, kuulumisten vaihtoa, vakavaa asiaa ja iloisia illanviettoja. Tukholmassakin olisi kiva pistäytyä. Innollahan sitä odotti. Tapahtuma peruutettiin vain päivää ennen lähtöä, tai oikeastaan siirrettiin marraskuulle ja sitten peruttiin sekin. Tämän vuoden koulutusristeilylle pääsee nettilinkin kautta. 

Sen jälkeen on peruutettu paljon muutakin. Koronallet ilmestyivät ikkunoille, mutta nyt nekin on kai peruttu. 

210313_maski_kukkapaa.jpgTeams, Google Meet ja monet muut nettipalaverityökalut ovat tulleet kyllästyttävän tutuiksi, mutta omia kustomoituja taustakuvia en ole alkanut työstää. Jos sen tekisin, samalla kai myöntäisin virtuaalisuuden olevan pysyvää. Se tuntuisi samalta kuin periksi antaminen: tämä on nyt tätä, ikuisesti. Niin järkevää, aikaa ja luontoa säästäviä kuin videopalaverit ovatkin, ne vaan eivät ole sama kuin kasvokkain kohtaaminen. 

Välillä, jopa usein, on ikävä "vanhaa normaalia". Jos ja kun sen aika tulee, osaa varmasti arvostaa niin ystävien kohtaamisia kuin koko perheen jouluja, pääsiäisiä ja merkkipäiviä.

Parempia aikoja odotellessa on hyvä muistaa paikalliset yrittäjät, joiden arki on kovalla koetuksella eikä juhlaa juuri näy. Jos aina ennenkin, "vanhaan normaaliin aikaan", oli järkevää suosia paikallisia pienyrittäjiä, on se nyt vieläkin tärkeämpää. Me kaikki haluamme paikallisten putiikkien ja palvelujen säilyvän. Vaikka muutoin tuntuisi voimattomalta ja kyllästyneeltä, oman kotikaupungin elinvoimaisuuteen voi jokainen vaikuttaa omilla ostoksillaan. Pidetään lähipalvelut edelleen lähellä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pandemia, kulkutauti, peruutus, virtuaalisuus, pienyritykset

Tutkimus, tilasto ja tosiasiat

Perjantai 12.2.2021 klo 7.32 - Kristiina Sunell

"Kun TV:tä me katseltiin, hän uskoi jopa mainoksiin" riimitteli 60-luvun klassikko "Hän"

Ajat muuttuvat. Markkinointiviestintä on nykyään suhteellisen luotettavaa. Siitä pitää huolen monitahoinen valvonta. 

Huoli totuuden jälkeisestä ajasta ja vaihtoehtoisista tosiasioista on kuitenkin valtava. Lievää vahvempi varautuneisuus on usein aiheellista, perusteltuakin. 

Koronaviruksen levitessä Suomeen alkuvuonna 2020 perättiin tutkimustietoa suojainten käyttämisen mahdollisesta hyödystä. Sitä sai mitä tilasi. Surullisenkuuluisa maskiselvitys ei suojaimia suositellut. Selvityksen mukaan ne voisivat olla jopa haitallisia. Totta tuokin: voihan joku sitoa kengännauhansakin niin, että kompuroi ja loukkaa itsensä. Selvitystä selviteltiin muutama kuukausi myöhemmin, pääministerin kertoessa taustoista ja loppupäätelmän syistä. Mittatilaustutkimuksen päätelmä oli se mikä oli, koska suojaimia ei tuolloin ollut riittävästi edes terveydenhuollon tarpeisiin. Lisäksi - suojaimista kyseen ollen - ei oltu saatu sitä, mitä hätäännyksen vallassa luultiin tilatun. 

Palkansaajien Keskusliitto ja VATT tutkivat, josko kotitalousvähennys lisäisi työllisyyttä tai vähentäisi harmaata taloutta. Tutkimuksen tekijät unohtivat kysyä aiheesta yrittäjiltä ja kotitalousvähennyksen käyttäjiltä, mutta eipä siinä mitään. Lopputulos oli osittain kuitenkin aivan oikea: ne, joilla on paljon varoja, ostavat palveluja joka tapauksessa. Se, että keskituloisille ja yksin asuville vanhuksille vähennys tulee tarpeeseen, jäi sivuseikaksi. Tähän "tutkimukseen" ei ole juuri palattu, eikä toivottavasti palata edes hallituksen kevään kehysriihessä. 

Esimerkkejä on turha ja ikävä luetella enempää. Löytyvätkö tosiasiat nykyään varmimmin mainoksista, tai onko syytä määritellä sanan "mainos" ja "tutkimus" merkitykset uudelleen?

tilasto.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: informaatiovaikuttaminen, mielipidevaikuttaminen, mittatilaustutkimus

Valtuuston kokous 1.2.2021 - luottamuspaikat

Sunnuntai 31.1.2021 klo 7.43 - Kristiina Sunell

Maanantain 1.2.2021 valtuuston kokouksen esityslista ei ole järin pitkä. Mielenkiintoisimpia kohtia lienevät leirintäalueen kohentaminen, johon haetaan lisämäärärahaa, sekä merensuojeluun liittyvän aloitteen merkitseminen tiedoksi selvitysten päivittämisen ja uusien selvitysten myötä. Esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa tästä linkistä.

Tekemisen aloittamista edelleen odotellessa. Näin myös omalla kohdallani.

Listalla on luopumiseni luottamuspaikoista, josta ilmoitin Naantalin Kokoomukselle ja kaupungille viime vuoden marraskuussa. Syistä on kysytty, sillä viime vaaleissa saadut 46 ääntä ja sen myötä varavaltuutetun paikka saattaisivat olla vahva puolto jatkaa. 

Luottamuspaikkajako on annettu puolueiden päätettäväksi. Joissakin puolueissa paikkajako liittyy kuntavaaleissa saatuun äänimäärään, toisissa perusteet ovat toisenlaiset. Paikallisen puoluejohdon päätös ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsenyyden poistamisesta tuli toki yllätyksenä, samoin kuin sen tilalle myönnetyt lautakuntien varajäsenyydet ja vanhankaupungin toimikunnan jäsenyys.

En ole enää Kokoomuksen jäsen, joten on vain kohtuullista että paikat jaetaan uudelleen puolueen jäsenten kesken - tai vaikka sitoutumattomille, kunkin lautakunnan toimialaa parhaiten tunteville -  siten kuin hyväksi nähdään.

Teknisen lautakunnan puheenjohtajan henkilökohtaisen varajäsenen paikka on käytännössä "nollapaikka", sillä puheenjohtajan ollessa estynyt tai esteellinen, kokouksen puheenjohtajana toimii varapuheenjohtaja - ei puheenjohtajan henkilökohtainen varajäsen. Henkilökohtaisilla varajäsenillä ei ole pääsyä kokousten oheismateriaaleihin. Esityslistan, materiaalien ja päätösten julkisen osan voi lukea kaupungin verkkosivustolta.  Ja näin toki teenkin, edelleen.

Saaristolautakunnan varajäsenyys oli mielenkiintoinen, joskaan kokouksiin ei tullut kutsua kertaakaan. Asun Manner-Naantalissa, mutta saariston asiat kiinnostavat. Olipa uuden varajäsenen asuinpaikka mikä hyvänsä, toivon hänen kuuntelevan asukkaita ja huomioivan heidän mielipiteensä. Saariston elinvoimaisuus ja sen asukkaiden hyvinvointi on koko Naantalin etu.

Huhtikuun kuntavaaleissa naantalilaiset voivat jälleen esittää toiveensa siitä, millaisin periaattein yhteisiä asioita hoidetaan. Mahdollisuudet asukasmielipiteen kuulemiseen ja huomioimiseen ovat huomattavasti aiempaa paremmat Liike Nyt Naantalin puitteissa. Puolueiden ja ryhmittymien välisessä yhteistyössä on myös melkoisesti kehittämisen varaa, mutta vaalitulos määrittelee sen, miten tärkeänä tai välttämättömänä vuoropuhelu kussakin puolueessa koetaan. Kuparivuoren leirintäalueen tuleva käyttö, Naantalin merialueen tilan parantaminen, ja monia muita asioita - ei vain selvitysten päivittämistä - tulee sisältymään seuraavalla valtuustokaudella tehtäviin päätöksiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: äänestys, kuntavaalit, päätöksenteko, luottamuspaikat, lautakunnat, valtuusto

Haloo, Helsinki?

Tiistai 19.1.2021 - Kristiina Sunell

Helsinki on hyvin ympäristötietoinen kaupunki. Se julisti ilmastohätätilan  syyskuussa 2020 ja sai näin erittäin trendikästä näkyvyyttä mediassa.  Aloitteen teki Helsingin kaupunginvaltuutettu Leo Stranius (vihr). Ympäristötietoisuudella on vahva jalansija Helsingissä, tai näin voisi olettaa. Kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari on Anni Sinnemäki (vihr) Toimialan tärkeimmistä päätöksistä vastaavalla kaupunkiympäristölautakunnalla on ympäristö- ja lupajaosto sekä rakennus­ten ja yleisten alueiden jaosto. 

Helsinki on tiettävästi Suomen ensimmäinen ilmastohätätilan julistanut kaupunki. Se on myös koko Suomen ainoa kunta, jossa katulumet kaadetaan mereen, tupakantumppeineen, rakennusjätteineen ja katumaalista irronneine hiukkasineen. Mikromuovia ajetaan mereen Hernesaaressa 1000 kuorman päivävauhdilla. Yhdessä kuormassa on 13-15 kuutiota, ja jokaisessa kuutiossa keskimäärin noin 11 kg haitallisia jätteitä. Ikävää, sillä Itämeri on pitkään ollut maailman saastuneimpia meriä.

On hienoa, että Helsinki profiloituu globaalisti  ilmaston suojelijana. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuvat maailman CO2-päästöt ovat noin 32 gigatonnia. Vaikka Suomen osuus fossiiliten polttoaineiden käytöstä on vain 0,14 prosenttia, eli runsaan promillen luokkaa maailman CO2-päästöistä, on tärkeää että jokainen tekee voitavansa.Mieluiten kuitenkin niin, että jokainen tekee vähintään sen, mihin itse voi eniten vaikuttaa. 

210119_saastunut_meri.jpg

 

Entä jos vaikuttamismahdollisuudet ovat vähäiset, eihän jokainen ole helsinkiläinen apulaispormestari tai kaupunginvaltuutettu? Ja vaikka olisikin, niin putkinäön tai muun rajoitteen vuoksi olisi ehkä kykenemätön havaitsemaan kokonaisuutta?

Helsinkiläinen Tiiu Kaitalo teki poliisille tutkintapyynnön lumenkaadosta vuonna 2019. Seurasi perinteistä selvitystyöryhmää, eli ei mitään. Kaksi vuotta myöhemmin kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk) teki rikosilmoituksen puhdistamattoman lumen kaatamisesta mereen. Ehkä kansanedustajan saama näkyvyys auttaa - ehkä. Onhan Tampere jo saanut aikaan asianmukaiset, haitta-aineet erottelevat, kaivoilla varustetut lumen vastaanottopaikat. Edes Turku ei kippaa lumikasoja mereen. Miten tämä voi olla Helsingille näin vaikeaa, tai täysin yhdentekevää?

Suomen Luonnonsuojeluliiton sivustolla ei näkynyt vieläkään kannanottoa likaisten lumien kaatamisesta Itämereen. Ehkä sivusto oli hautautunut kokonaan turpeeseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: merihätätila, ilmastonmuutos, ilmastohätätila, Itämeri, lumenkaato, mikromuovi, johdonmukaisuus

Vanhemmat kirjoitukset »

Päätöksenteko





Naantalin kaupungin esityslistat ja pöytäkirjat


Naantalin kaupungin kuulutukset

Naantalin Vanhankaupungin asukasyhdistys

Kierrätyspisteet

Metalli, muovi, lasi, pahvi...tästä linkistä voit hakea lähimmän kierrätyspisteen eri materiaaleille. Kiitos toiminnastasi ympäristön puolesta!

Vesistöjen tila

Blogin arkisto

  • 31.8.2026Matkailu on teollisuuttaLue lisää »
  • 30.8.2026So sorryLue lisää »
  • 14.1.2025Kreikkalainen talousihmeLue lisää »
  • 16.12.2024Valoisan joulun toivotusLue lisää »
  • 4.10.2024Ja niin joulu joutui jo taasLue lisää »
  • 26.9.2024Kyllä se lähteeLue lisää »
  • 13.9.2024Palaveripulla on kuivaaLue lisää »
  • 8.7.2024 20.58Mummot toimistoilleLue lisää »
  • 18.6.2024Ei kukkatauluja, mutta kuitenkinLue lisää »
  • 23.11.2023Akvarelleja esillä Lue lisää »
  • 14.2.2023YllätysLue lisää »
  • 28.1.2023Yhtä mieltä vai yhden mieltä?Lue lisää »
  • 17.10.2022Olisiko pitänytLue lisää »
  • 7.10.2022Yritykset näkyville, tasapuolisesti ja selkeästiLue lisää »
  • 1.10.2022Hiljaisten enemmistö ratkaiseeLue lisää »
  • 29.7.2022 20.57 Vihreää vettäLue lisää »
  • 17.4.2022Living next door to maliceLue lisää »
  • 1.3.2022Slava Ukraini!Lue lisää »
  • 30.1.2022 20.16Talviunta Lue lisää »
  • 30.12.2021 15.05Päätös Kailon saarestaLue lisää »
  • 24.12.2021Iloa jouluun!Lue lisää »
  • 14.12.2021Kenkälaatikko kuution kaveriksi?Lue lisää »
  • 15.11.2021Mielikuva yli kaikenLue lisää »
  • 30.6.2021Vain hengittäminen on tärkeääLue lisää »
  • 14.6.2021128 kertaa kiitosLue lisää »
  • 21.5.2021 22.04Viisi vaalikoneita tärkeämpää asiaaLue lisää »
  • 23.3.2021Salassapitokriisiviestintästrategiaa aikasidonnaisuusulottuvuudestaLue lisää »
  • 15.3.2021 22.02Aloite ja hyvä alkuLue lisää »
  • 12.3.2021Koronan vuosipäivä, ei juhlavastaanottoaLue lisää »
  • 12.2.2021 7.32Tutkimus, tilasto ja tosiasiatLue lisää »
  • 31.1.2021 7.43Valtuuston kokous 1.2.2021 - luottamuspaikatLue lisää »
  • 19.1.2021Haloo, Helsinki?Lue lisää »
  • 6.1.2021Saaristomeri - on syytä olla huolissaanLue lisää »
  • 24.12.2020JouluiloaLue lisää »
  • 11.12.2020 0.12Liike Nyt NaantaliLue lisää »
  • 27.11.2020 22.52Taide on mahdollisuusLue lisää »
  • 2.11.2020Neste lopettaa jalostamotoiminnan Naantalissa - mitä nyt?Lue lisää »
  • 15.10.2020Ei puhuta vain maskeistaLue lisää »
  • 6.9.2020 23.56Meren tasallaLue lisää »
  • 5.9.2020Kuntavaalit - ollako vai eikö olla?Lue lisää »
  • 30.7.2020Loppuiko suusaippua?Lue lisää »
  • 30.6.2020 22.05Anteeksi, OrwellLue lisää »
  • 25.4.2020Mitä mieltä me olemme?Lue lisää »
  • 15.4.2020 17.42Hallitus esittää kansalle luottamuslausettaLue lisää »
  • 11.4.2020Oma vastuu ja yhteinen hyväLue lisää »
  • 4.4.2020Päivä kerrallaanLue lisää »
  • 14.3.2020Osuuskauppavaalit 16-31.3.2020Lue lisää »
  • 5.3.2020Asemakaavoituksen vähäisyys ja merkittävyysLue lisää »
  • 24.2.2020 7.09Leipä ja lehti, kumpikin maksumuurin takanaLue lisää »
  • 13.2.2020Kukkahattusetä ja poikamiestyttöLue lisää »
  • 3.2.2020Äänestys Kailon hiekkarannasta ja nuotiopaikastaLue lisää »
  • 29.1.2020Tolkun ihmisen ItämeriLue lisää »
  • 18.1.2020 22.02Kyky muuttaa maailmaa ei kysy ikää Lue lisää »
  • 11.1.2020 7.06Päätetäänkö nyt Kailon uimarannasta?Lue lisää »
  • 7.1.2020 7.13Hyvä paha someLue lisää »
  • 22.12.2019Valoisaa joulumieltä!Lue lisää »
  • 16.12.2019Aloitteellisuus kannattaa - puhtaammat rannatLue lisää »
  • 11.12.2019Meriverkostojen menestystarinaLue lisää »
  • 1.11.2019Jos välttämättä haluaa ulkoilla Väskin saaressaLue lisää »
  • 18.10.2019Kailon uuskielikukkaseppeleLue lisää »
  • 26.9.2019 17.20Mielipideilmastosta puuttuu happiLue lisää »
  • 17.9.2019Kaupunkimaisema muuttuu - mikä yllättää?Lue lisää »
  • 5.9.2019 21.35Ympäristölupien valvonnasta ja lautakunnastaLue lisää »
  • 3.9.2019 7.38Lempeänhaikea syksyLue lisää »
  • 28.8.2019Vastuu siirtyy kulkijalleLue lisää »
  • 22.8.2019Ilmasto ahdistaaLue lisää »
  • 7.8.2019 8.04Tuulta ja tuuriaLue lisää »
  • 16.7.2019Ars longaLue lisää »
  • 7.6.2019Ympäristöohjelma valmistumassaLue lisää »
  • 3.6.2019 7.56Huumoria pullonpalautusautomaatillaLue lisää »
  • 27.5.2019Hyvä Suomi ja Leijonat!Lue lisää »
  • 21.5.2019 22.03Vaalit, taasLue lisää »
  • 5.4.2019On syytä olla huolissaanLue lisää »
  • 28.3.2019Kailon saari - pohjoispolku ja kiipeilykalliotLue lisää »
  • 28.2.2019Saaristokaupungin ympäristöohjelma - visiosta toimiksiLue lisää »
  • 19.2.2019Viestintä kuuluu kaikilleLue lisää »
  • 13.2.2019Valot, varjotLue lisää »
  • 29.1.2019Huutolaisuus on historiaa - vai onko?Lue lisää »
  • 27.1.2019Sininen tupa ja teollisuusmaaLue lisää »
  • 21.1.2019KaavoitusohjelmastaLue lisää »
  • 29.12.2018 17.1731.12.2018 klo 18:00 - 1.1.2019 klo 02:00Lue lisää »
  • 24.12.2018 15.23Rauhallista JouluaLue lisää »
  • 16.12.2018Mitä aiheuttaja maksaa?Lue lisää »
  • 8.12.2018Syistä seurauksiin ja siltä väliltäLue lisää »
  • 21.11.2018RoskapostihelmiäLue lisää »
  • 15.11.2018Kävelyä, pyöräilyä, parkkipaikkoja ja shoppailua Naantalin keskuskadullaLue lisää »
  • 26.10.2018 7.45Naantali, taiteilijoiden kaupunkiLue lisää »
  • 19.10.2018 7.18Kaupunkikuva muuttuu - uutta ja vanhaaLue lisää »
  • 8.10.2018 17.13Laivanromutus: kolme sanakuvaaLue lisää »
  • 1.10.2018Vastine TS 28.9.2018 julkaistuun artikkeliinLue lisää »
  • 29.9.2018Tuulisina öinäLue lisää »
  • 19.9.2018Strategia, lausunnot, arvot ja ItämeriLue lisää »
  • 10.9.2018Kouluverkko keskittyyLue lisää »
  • 6.9.2018 21.15Hyvää huonompiLue lisää »
  • 19.7.2018Pari viikkoa merilehmäpaimenessaLue lisää »
  • 12.6.2018Yksin kotonaLue lisää »
  • 14.5.2018Elämää torille!Lue lisää »
  • 30.4.2018Näkyvämpää avoimuutta 3Lue lisää »
  • 17.4.2018Suuret suunnitelmat ja pientä pintaremonttiaLue lisää »
  • 31.3.2018 19.25Voiko strategian kierrättää?Lue lisää »
Siirry arkistosivulle »
© Kristiina Sunell 2012-2025