Vihreää vettä

Perjantai 29.7.2022 klo 20:57 - Kristiina Sunell

Turun Sanomien juttu "kaupunki kylpee sinileväpuurossa" on maksumuurin takana, mutta jo linkistä aukeava kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Menisitkö uimaan? Ei mennyt vuoden 2022 unikeko Jenni Haukiokaan. Perinteen katkeaminen on varmasti pienin murheista.

Blogikirjoituksessa Saaristomeri - on syytä olla huolissaan referoidaan Naantalin Ympäristöohjelman tausta-aineistoja, asukkaille tehdyn kyselyn tuloksia. Tavoitetta "Naantalin alueen vesistöjen tila on hyvä vuoteen 2027 mennessä" piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 90,3 % vastaajista. Tila kehittyy, mutta vain huonompaan suuntaan.

Miten tähän on tultu ja ennen kaikkea, miten tästä tilanteesta päästään pois? Kaupunki on nyt varannut 100.000 euroa merialueen tilaa parantaviin toimiin. Niitä voi ehdottaa vielä tänä viikonloppuna, heinäkuun loppuun mennessä.

Joitakin jo esitettyjä toimia soisi kierrätettävän, esimerkiksi Heikki Lindgrenin 9.12.2020 tekemää kuntalaisaloitetta Vanhankaupungin rannan hulevesien suodattamiseksi. "Pumppaamon kautta johdetaan 55 ha alueelta hulevedet mereen. Pumpatut vesimassat ovat nykyään mitoitussateen aikana keskimäärin 0,7 m3/s." 

Onko se paljon? On. Alueen laajuus on noin 78 jalkapallokentän verran ja yhdessä minuutissa hulevettä roskineen, saasteineen hulahtaa mereen 42.000 litraa.

Mitä tehdään? "Helsingin kaupunki on aloittanut pilotoinnin hulevesiritiläkaivojen suodatusjärjestelmän testauksessa. Siinä asennetaan yksittäisiin kaivoihin suodatinpussi kaivon suuaukolle mikä ottaa talteen mm. mikromuovihiukkasia. Odotamme Helsingin kokeilusta saatavia puhdistustuloksia ja käyttökokemuksia. Jos tulokset ovat lupaavia, suodattimia voidaan asentaa myös Naantalin hulevesikaivoihin."

Tuloksia odotellessa todetaan että hulevedet tulee viivyttää niiden syntysijoilla eli tonteilla. Näin ei kuitenkaan käy, sillä keskikaupungin uudet tontit rakennetaan ahnaasti täyteen ja pienet pihat asfaltoidaan tai kivetään. Siniviherkerrointa sovelletaan jo Turussa. Esitin muutama vuosi sitten sen käyttämistä myös Naantalissa, jolloin sitä luvattiin pilotoida uudella asuntomessualueella. Turkulaiset ilmeisesti havahtuivat asian tärkeyteen osittain siksi, että jätevesiverkostoon johdettavia viemärivesiä joudutaan ylijuoksuttamaan rankkasateiden aikana. Puhdistamo pumppaa Turun Sataman edustalle kaiken "ylimääräisen", sisältäen myös vessoista tulevat vedet ja tuotokset.

Meriveden laadun mittaustulosten näkyminen Naantalin kaupungin verkkosivustolla kuului myös Ympäristöohjelmaan kirjattuihin tavoitteisiin. Verkkaisesti etenee, mutta suhteellisen pienellä vaivalla hyvinkin kattavat tiedot saa luettua Turun seudun puhdistamon sivustolta, katso kohta Merialuetarkkailututkimukset.

Maatalouden syyllistäminen meren tilan heikkenemisestä ei faktojen valossa ole perusteltua. Toki Naantali kantaa huolta Askaistenlahdesta, jonka tila SYKE:n vesikartan mukaan on "tyydyttävä". Rannikkoseutu- lehti julkaisi 29.7.2022 ilouutisen: Hahdenniemessä ei ole sinilevää! Eipä sitä ole Naantalin satama-alueellakaan. Runsas määrä teollisuuden päästöjen sisältämiä myrkkyjä, kuten lyijyä ja kadmiumia, ovat liikaa sinilevällekin. Näillä alueilla meriveden laatu on kirjattu heikoksi eikä se enää täytä veden määritelmää, vaan on "voimakkaasti käsiteltyä". Hyvät ja huonot uutiset samassa paketissa.

Kirjoittaja harmistuu kuullessaan valituksia septitankkien tyhjentämisen maksullisuudesta vierasvenesatamissa  ja uhkailusta tyhjentää septin sisältö mereen, ihan ilmaiseksi. Jos ei halua osallistua jäteveden käsittelymaksuun, on parasta myydä vene pois ja nautiskella terassilla yksi iso olut. Se nimittäin maksaa suunnilleen saman verran kuin pari veneen septin tyhjennyskertaa. Meriluonto ja uimarit kiittävät.

Saaristomeri - on syytä olla huolissaan

Keskiviikko 6.1.2021 - Kristiina Sunell

"Ympäristöohjelma on yksi Naantalin kaupunkistrategian kärkitoimenpiteistä" - vai onko?

Ympäristöohjelmaa laadittaessa toteutettiin kuntalaiskysely, johon osallistuminen oli poikkeuksellisen aktiivista. Vastaajia oli yhteensä 434. Kyselyjä tehdään ja hyvä niin. Vastaukset myös arkistoidaan huolella. 

Vesistöjen tila ja sen parantaminen nousi esille korostetusti. Toimenpidettä "kaupunki pyrkii konkreettisin keinoin paikallisvesistöjen tilan parantamiseen yhteistyössä eri toimijoiden ja tahojen  kanssa" piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 89,9 % vastaajista. Tavoitetta "Naantalin alueen vesistöjen tila on hyvä vuoteen 2027 mennessä" piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 90,3 % vastaajista.

Huoli on perusteltu ja huolenaihe näkyvä

Naantalin kaupunki ei julkaise sivustollaan ympäristölautakunnan tietoon tuotavia meren tilaa koskevia raportteja. Voisivathan ne olla kiinnostavaa luettavaa, iloisia uutisia niistä ei valitettavasti löydy. Surkean tilanteen havaitseminen ei kuitenkaan vaadi suurta vaivaa, kunhan rannalla kävelee ja merellä liikkuu. Faktat näkee Suomen Ympäristökeskuksen avoimista tiedoista, esimerkiksi vesikartasta.

Luonnon monimuotoisuus ja yksinkertaisuus

Muodikkaan sanaparin "luonnon monimuotoisuus" merkitys on jäänyt minulle epäselväksi. Selkeää se ei näytä muillekaan olevan. Puhtaasta vedestä kertovan rakkolevän ja näkinparran puuttuminen ei veden sameuden vuoksi vuoksi näy. Meriajokasniittyjä ei näillä vesillä enää ole. Kalakannat voivat huonosti. Vain runsaana kukkiva sinilevä kuuluu lajeihin, jotka sopeutuneimpina selviävät. Edes mereen laskettavat raskasmetallit ja muut myrkyt eivät sitä lannista. 

Lukematon teksti ei vakuuta eikä vaikuta

Ympäristöohjelman aineiston voi lukea Naantalin kaupungin sivustolta. Olisi toki suotavaa että kaikki valtuutetut, jotka ympäristöohjelman 16.3.2020 hyväksyivät, olisivat ehtineet sen lukaista ennen 7.12.2020 pidettyä valtuuston kokousta. Jälkimmäisessä nimittäin päätettiin talousarviosta.

Sirpa Hagsberg (sd) esitti valtuustolle 100.000 eur lisämäärärahaa Saaristomeren pelastustoimiin ympäristönsuojelun tehtäväalueelle. Tarpeellinen esitys - semminkin, kun ympäristöohjelman toteuttamiseen ei muutoinkaan Naantalin kassasta rahaa näyttänyt löytyvän. Valtuuston enemmistölle esitys ei kelvannut. Äänestyksessä esitystä kannattivat SDP, Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto. Määrärahaa vastustivat Kokoomus, Keskustapuolue, KD ja ....Vihreät. Äänestyslista on luettavissa Naantalin kaupungin sivustolta, valtuuston kokouksen pöytäkirjasta 7.12.2020.

Valtuustossa enemmistö päättää, selvähän se. Yli 90 % asukkaista saattaisi kuitenkin kannattaa esitystä. Äänestäjiä hekin, tosin nykyisen toimintatavan mukaan vain kerran neljässä vuodessa. 

Mistä olen huolissani? 

Ympäristöohjelman kyselyn vapaissa kommenteissa "Toivottavasti vastauksilla on myös jotain merkitystä ja  arvoa päätöksenteossa" toiveikas vastaaja ei joudu aivan täysin pettymään. Jotain merkitystä on, tosin ei riittävästi. Ei niin paljoa että voisi pitää ympäristöohjelman mainoslausetta "Ympäristöohjelma on yksi Naantalin kaupunkistrategian kärkitoimenpiteistä" muuna kuin vaalilupauksen tapaisen fraasin arvoisena.

Jotain hyvääkin

Asukkaiden mielipide ja arvot ovat hienosti tehdyn kyselyn ansiosta tiedossa.

Ympäristöohjelma on, kuten sanotaan, toteuttamista vaille valmis.

Tästä on parempi jatkaa, viimeistään seuraavalla vaalikaudella. Ehkäpä silloin saadaan myös uusittua Naantalin vuonna 2018 päättynyt Itämerihaasteen sitoumus? Sen edellytyksistä päättävät kevään kuntavaaleissa äänestävät naantalilaiset.

Meren tasalla

Sunnuntai 6.9.2020 klo 23:56 - Kristiina Sunell

Vanha luotsikutteri olisi kiva. Tai ehkä Targa. Olen uskonut sellaisen haluavani. Mutta kun irroitan Busterin köydet laiturista, huomaan että kaikkein parasta on juuri tässä, meren tasalla. 

Tyyninä iltoina voi pysähtyä katsomaan auringonlaskua, kirkkaan keltaisen vaihtumista oranssin ja turkoosin kautta sinisen eri sävyihin. Jossain kauempana, mutta silti aivan tässä, joka puolella ympärillä. Kompassin himmeä valo näkyy vähitellen selkeämmin. Yö tuoksuu merellä erilaiselta kuin ilta.

                                                                                                                     

Kotilaituri on lähellä kun Naantalin kirkon tornin siluetti piirtyy horisonttiin. Takaisin maihin kiinnittyminen ei tunnu kotiinpaluulta. Olinhan koko ajan kotona, merellä.

Mielipideilmastosta puuttuu happi

Torstai 26.9.2019 klo 17:20 - Kristiina Sunell

Mitä ilmastolakkolaisen pitää tehdä tai olla tekemättä? Kaveri esitti hyvän kysymyksen. Ehkä lakkopäivänä voisi pidättää hengitystään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Lasse Lehtisen puheenvuoro kannattaa lukea.

Ilmastonmuutos on tärkeä keskustelunaihe. Yliannostus jokapäiväistä epistolaa tiedotusvälineissä, vahvat tunteenpurkaukset ja ylilyönnit alkavat kuitenkin ahdistaa. Mielipideilmastosta puuttuu happi.

Onko ilmastonmuutosväittely vienyt kaiken tilan muilta ympäristöön liittyviltä kysymyksiltä ja toimenpiteiltä? Pitäisikö tarkastella myös hengitysilman laatua ja merten tilaa?

Kotikaupungissani hengitysilmaongelmia aiheuttavat teollisuuden valtavat rikki- ja typpidioksidipäästöt, lisäksi asutuksen lähellä, avoimesti ulkona toimivat hake- ja kivimurskaamot päästöineen. Keskustassa kiinnitetään huomiota talojen mahdollisesti lyijypitoisten maalien pois raapimiseen, ja huputetaan kyllä - mutta suojaamatta puretaan vanhoja rakennuksia, joiden asbesti- ja betonipöly kulkeutuu viereisiin taloihin. Merivesi on sinistä vain niissä kohdissa joissa kukintansa lopettanut sinilevä alkaa hajota. Sinilevä on sinnikäs laji, joka ei teollisuuden hulevesien sisältämistä myrkyllisistä kemikaaleista näytä lannistuvan. Itämeriohjelman edellinen kausi päättyi viime vuoden lopussa, mutta Naantali ei ole vieläkään uusinut sitoumustaan.

Hinku-hankkeeseen kannattaa ryhtyä aivan välittömästi sen jälkeen, kun hengitysilman laatu on saatu korjattua, ympäristötoimi ja varsinkin ympäristölupien valvonta resursoitua riittävästi ja teollisuuden päästöt uskallettu ottaa asialistoille.

Ympäristö on kokonaisuus. Jokainen voi vaikuttaa. Maailma pelastetaan aloittamalla työ kotinurkista.

Ympäristölupien valvonnasta ja lautakunnasta

Torstai 5.9.2019 klo 21:35 - Kristiina Sunell

Turun Sanomat uutisoi 27.8.2019 "Oikeuskansleri selvittää Naantalin lupavalvontaa". Myös Rannikkoseutu julkaisi pääosin samansisältöisen uutisen. Oikeuskansleriin yhteyttä ottanut Kaanaa-Viluluoto-Luolalan asukas- ja yritysyhdistys ry kirjoittaa nyt taustoista tämän päivän Turun Sanomissa.

Ympäristölupaehtoja saa rikkoa jatkuvasti? - otsikoidussa kirjoituksessa viitataan Naantalin ympäristö- ja rakennuslautakunnan pöytäkirjaan 12.12.2018. Valvonta-asioita on käsitelty ja niistä päätetty pöytäkirjan kohdissa 95 ja 96. Pöytäkirjat ovat julkisia asiakirjoja.

Sain useamman puhelun ja viestin koskien tämänpäiväistä Turun Sanomien kirjoitusta. Väärinkäsitysten oikaisemiseksi:

• Pöytäkirjan osalta ei voi kommentoida muutoin kuin vahvistamalla kokouskäytäntö. Yksittäinen lautakunnan jäsen voi tehdä muutos- tai lisäysehdotuksen ns. pohjaesitykseen, eli esityslistalla olevaan ehdotukseen päätöksestä. Mikäli tehtyä esitystä kannatetaan, siitä äänestetään. Äänestys on tarpeeton mikäli kaikki muut lautakunnan jäsenet suoraan kannattavat muutosesitystä. Jos muutos- tai lisäysehdotusta ei kannateta, pöytäkirjaan merkitään "esitys raukesi kannattamattomana".  Päätökset kirjataan pöytäkirjoihin, jotka pöytäkirjantarkastajat (2 kpl) sekä lautakunnan puheenjohtaja allekirjoituksillaan vahvistavat. Heidän tehtävänsä on varmistaa kirjausten vastaavan kokouksen kulkua. Näin toimitaan kaikissa lautakunnissa.

• Jäsenyyteni ympäristö- ja rakennuslautakunnassa päättyi 31.5.2019. Sain kuulla kesken valtuustokauden tehdystä luottamuspaikkamuutoksesta vasta valtuuston 29.04.2019 kokouksen jälkeen, kun asia oli jo lopullisesti päätetty. Itse en ollut eroa pyytänyt, joten päätös oli yllättävä. Lautakuntapaikka oli vuonna 2017 päätetty koko valtuustokauden ajalle. Arvelua siitä, että k.o lautakunta olisi "rankka paikka" en kiistä: maakaareen, ympäristölainsäädäntöön, ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn, muiden kuntien vastaaviin päätöksiin ja ennakkotapauksiin ym perehtyminen oli toki aikaa vievää, mutta mieluista. Painostusta tai vaikuttamispyrkimyksiä ei ilmennyt eikä toimintaani lautakunnassa kritisoitu kertaakaan. Ympäristöohjelman laatimiseen osallistumisen koin myös motivoivana ja tärkeänä. Tosiasia kuitenkin on, että kuntavaalien tulos vaikuttaa vain valtuustopaikkoihin. Tällä perusteella olen edelleen Kokoomuksen varavaltuutettu. Muut luottamuspaikat - kaupunginhallitus, sen konsernijaosto, kaikki lautakunnat, ym - päätetään melko vapaasti puolueiden sisällä. Kuntavaaleissa saatu äänimäärä ei vaikuta valintaan. Puolueen paikallisjohto valitsee sopivat henkilöt sopiviin paikkoihin ja tekee muutoksia sopivana pitämällään tavalla. Lienee makuasia mitä pitää sopivana ja mitä sopimattomana lautakunnan jäsenten valintamenettelynä.

Ympäristövirastolla on Naantalissa vain kaksi viranhaltijaa. Valvottavaa kuitenkin riittää, sillä Muumilaakso-mielikuvasta huolimatta Naantali on myös merkittävä teollisuuskaupunki.  Nykyään ympäristölupien myöntäminen on suureksi osaksi AVI:n (Aluehallintovirasto) ja ELY:n (Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus) päätäntävallassa. Paikallisesti voidaan antaa enimmäkseen vain lausuntoja. Näin ehkä halutaan välttää pienten paikkakuntien sidonnaisuuksia ja intressiristiriitoja. Osittain siinä lienee onnistuttu, mutta lopulta - mikäli valvonta epäonnistuu - haittojen kärsijinä ovat asukkaat. Eli äänestäjät.  Näin ympäristö- ja rakennuslautakunnan vastuu korostuu entisestään. Perehtyminen lainsäädäntöön ym on tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on pitää kuntalaisten puolia. Luottamushenkilöt ovat, nimensä mukaisesti, asukkaiden edustajia riippumatta puoluekannasta tai mahdollisista kriteereistä joiden perusteella heidät on vastuutehtäväänsä valittu. Näin toivon myös ympäristö- ja rakennuslautakunnan uuden kokoonpanon toimivan.

Naantalin ympäristö- ja rakennuslautakunnan kokoonpano sekä viranhaltijoiden yhteystiedot löytyvät tästä linkistä

Ilmasto ahdistaa

Torstai 22.8.2019 - Kristiina Sunell

Miten monta kertaa päivässä kuulet tai luet sanan ilmastonmuutos? Yksittäisenä ympäristön tilaan liittyvänä asiana se on saanut merkittävästi painoarvoa. Hiilidioksidi ja hiilijalanjälki tulevat seuraavina, ympäristö vasta kaukana niiden perässä.

Nuorisoa ahdistaa ja aivan syystä. Kesän lastennäytelmässä noin 10-vuotias huudahti heti lavalle astuttuaan "Te aikuiset olette pilanneet meidän maapallon ilman!!" Onneksi hänellä oli varmuudella huomiota saaneen avausrepliikkinsä jälkeen myös kertoa ratkaisuehdotus: jospa kukaan ei enää heittäisi roskia kadulle tai luontoon. Olen täysin samaa mieltä. Aplodien paikka. Jäi mietityttämään: lapsi käsitti ilmastonmuutoksen pääotsikkona ympäristösuojelulle yleensä ja roskaamisen vähentämiselle erityisesti. Ehkä mukana oli luovaa tulkintaakin, kuten taiteessa aina.

Taitelijan ilmaisuvapauksia ilmenee muuallakin. Markkinoinnin ja mielipidevaikuttamisen, myös vaalilupausten keskeisenä elementtinä on harvoin johdonmukaisuus. Toisinaan myös faktojen käsittelyssä sovelletaan valikointia ja luovuutta. Hämmästyttää, kummastuttaa, muitakin kuin pientä kulkijaa. 

Ympäristöohjelmissa tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, joka on hyvä asia. Vielä parempi olisi jos pyrittäisiin myös hengityskelpoiseen, myrkyttömään ilmaan.

Lähialueelta poimittua:

• Marraskuussa 2017 telakkayhtiö Meyer vaatii Bonnissa pidetyssä ilmastokokouksessa tiukempia säädöksiä meriliikenteen hiilidioksidipäästöille.  Maaliskuussa 2019 Meyer Turku Oy:n ympäristölupahakemus oli vireillä telakan toiminnan laajentuessa. Polttoleikkausjätteen läjitysalueen suotovesien tarkkailu ja velvoite osallistua Turun seudun ilmanlaadun tarkkailuun esitettiin lopetettavaksi. Merisedimenttiä ja hulevesiä esitetään tutkittavaksi jatkossa harvemmin. Hiilidioksidipäästöjä siis vähemmän merelle, mutta maalisumupäästöjä raisiolaisten ja naantalilaisten hengitysilmaan enemmän - tai mistäpä sen tietää, ilmanlaatua kun ei haluta tarkkailtavan.

• Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (AVI) päätti vuonna 2018, että Neste Oyj:n Naantalin jalostamon rikkidioksidipäästöt saavat olla 1400 tonnia ja typenoksidipäästöt 300 tonnia vuodessa. Huoltojen, häiriöiden ym yhteydessä sattuvia päästöjä ei näihin lasketa. Luonnonsuojeluliitto vei asian Vaasan hallinto-oikeuteen. Oikeuden mukaan Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ollut päätöksissään "hieman höveli" rajoja määritellessään. Neste Oyj:lla on nyt viitisen vuotta aikaa ottaa käyttöön ajanmukaiset suodatuslaitteet, johon investointiin se ei ollut  vielä varautunut.  Hengitysilman laatua voi Naantalin eri osissa luonnehtia vaihtelevaksi etenkin matalapaineen vallitessa ja sateella. Rikkidioksidista muodostuu rikkitrioksidia (SO3) joka reagoi kiivaasti veden kanssa muodostaen rikkihappoa. Ei ihme että vanhemman väen hengitystä ahdistaa. Nettisivustonsa Vastuullisuus-osiossa Neste keskittyy...ilmastonmuutokseen ja hiilijalanjälkeen. Rikitöntä polttoainetta, kyllä. Vähärikkisempää ilmaa tuotantopaikkakunnalle - ehkä tulevaisuudessa? 

Jos tämä blogi olisi iltapäivälehden artikkeli, viimeistään kolmannessa kommentissa minut leimattaisiin teollisuusvastaiseksi. Neljännessä kommentissa huomauttaisin kannattavani teollisuutta, joka investoi uuteen teknologiaan- ja näin hyödyntää paikallistenkin korkeakoulujen tutkimustoimintaa sekä työllistää cleantech- alan väkeä. Tuotteistetuista puhtaan teknologian ratkaisuista olisi vientituotteiksi vaikkapa Kiinaan ja Intiaan. 

Tuttavan lapsi innostui Greta Thunbergin Atlannin ylityksestä kilpapurjeveneellä. Hänkin haluaisi. Valitettavasti Busterillamme ei Atlanttia ylitetä, eikä Nauvoon asti reissaamisella olisi kovinkaan suurta mainosarvoa. "Mutta me voitaisiin siivota roskia rannoilta siinä matkalla?" Aikansa tuumittuaan tyttö ehdotti valtameren ylitystä rahtilaivalla. "Ne vie niitä rahteja joka tapauksessa niin mennään sitä samaa hiilijalanjälkeä pitkin sinne ja takaisin".

Hyvähän näitä ympäristö- ja ilmastoasioita on pohtia, jopa tehdä niille jotain. Mielipide tai mielikuva, ahdistava sen koommin kuin kaunistelevakaan, ei saa olla toimenpidettä tärkeämpi. 

Ympäristöohjelma valmistumassa

Perjantai 7.6.2019 - Kristiina Sunell

Ympäristöohjelman luonnos esitellään ympäristö- ja rakennuslautakunnalle 12.6.2019. Vision 2030 mukaan Naantali on tunnettu ympäristövastuullisuudestaan. Haastava tavoite, johon tulee ehdottomasti pyrkiä, ja jonka saavuttaminen pitää varmistaa riittävällä resursoinnilla ja aidosti konkreettisilla toimenpiteillä.

Asukkaat saivat osallistua ympäristöohjelman laatimiseen sekä järjestetyssä avoimessa työpajassa, että vastaamalla kyselyyn.

Kysymykseen "Oletko huolissasi Naantalin luonnonympäristö tilasta ja sen tulevaisuudesta" vastasi yli 430 kuntatalaista - ennätysmäärä, sillä kyselyihin ei useinkaan satoja vastauksia saada. Vastaajista 71,7 % oli huolissaan. Näistä "jonkin verran" yli kolmannes vastaajista, paljon joka viides, ja erittäin paljon huolissaan oli 14,1 % Tämä kertoo ohjelman, mutta varsinkin toimenpiteiden tärkeydestä.

Huolesta ja pyrkimyksestä parempaan kertoo myös Naantalin kaupunkistrategia 2022: Naantalin kaupunkistrategia 2022:ssa ”Kasvavan ja vetovoimaisen Naantalin” kärkihankkeen alle on nostettu yhdeksi kärkitoimenpiteeksi ”rantojen virkistysarvojen ja lähivesien laadun parantaminen sekä Itämerihaasteen toimenpideohjelman ja Naantalin ilmastotavoitteet sisältävä ympäristöohjelma”.

Nykytilan kuvaus kertoo: "Saaristomeri voi nykyisin huonosti. Rehevöityminen on johtanut näkösyvyyden huomattavaan heikkenemiseen, millä taas on suoria vaikutuksia muun muassa vesikasvillisuuteen ja kalastoon. Sinileväkukinnot ovat nykyisin jokavuotisia ja paikoittain voimakkaitakin. Naantalin merialueet ovat ekologiselta tilaltaan tyydyttävässä tai huonossa tilassa. Naantalin sataman edustan merialue on tributyylitinan osalta Suomen saastunein."

Painotukseen nähden vesistöjen tila korostuu ympäristöohjelman luonnoksessa varsin vaatimattomasti. "Kaupunki voi osaltaan vaikuttaa paikallisesti mm. siihen, että maankäyttö ei lisää vesistöjen ravinnekuormitusta entisestään, että asumisen ympäristövaikutukset minimoidaan esimerkiksi jätevesien asianmukaisella käsittelyllä, ja että asukkaat ja turistit toimivat alueella luontoa kunnioittaen eivätkä roskaa vesistöjä." Tämä on hyvä alku. Luonnosversiossa teollisuus on vielä jäänyt pois - teollisuuden hulevedet lisäävät meren myrkyllisten aineiden kuormitusta, joista tributyylitinan lisäksi kadmiumin ja arseenin pitoisuudet ovat merkittäviä. Toimenpiteenä esitetty merialueen tilan vuosittainen tarkkailu ja niistä saatavat seurantatulokset ovat olleet saatavilla jo vuosia. Tarkkailu ilman toimenpiteitä on kovin vaillinainen toimenpide.  Viime aikoina paljon merta kuormittava teollisuus on jopa oikeusteitse vaatinut mittausvälien harventamista ja mittauspisteiden vähentämistä. 

Ilmasto painottuu ohjelmassa merkittävästi. Mitä pieni Naantali voi tehdä? Hankkia kaupungille sähköautoja, huolehtia sähköautojen latauspisteistä, järjestää yhden kasvisruokapäivän viikossa. Luottamushenkilöseminaarissa ehdotin biopolttoaineita kaupungin autojen käyttövoimaksi - vanhemmatkin autot voidaan konvertoida edullisin kustannuksin ja ympäristöä säästäen, sillä sähkö ei tule "töpselistä". Sähköautojen akkujen valmistaminen ja elinkaarikustannukset ympäristölle ovat melkoiset.

Ohjelma sisältää myös hyviä uutisia. Monipolttolaitos käyttää vähemmän kivihiiltä. Hiilidioksidipäästöt siis vähenevät. Huonot uutiset: laitos alkaa käyttää polttoaineena mm. asfalteenia, jonka päästöjen vaikutuksista ei tiedetä. Toinen hyvä uutinen: Tuhkamäen uudelleen avatusta polttojätteen kaatopaikasta ei valu Luolalanjärveen sulfiittia, molybdeenia, arseenia eikä muutakaan haitallista. Huonot uutiset: ne valuvat mereen. Osaoptimointi ei tuo aidosti tavoitteen mukaista tulosta.

Valtuusto päättää syksyllä ympäristöohjelman lopullisesta muodosta ja painotuksista. Yli 430 vastaajaa, 71,7 % huoli ympäristön tilasta ja pyrkimys tilanteeseen, jossa Naantali on tunnettu ympäristövastuullisuudestaan, ansaitsee päättäjien ajankäytön ja keskittymisen niin ympäristöohjelman, kuin tulevan budjettikäsittelynkin yhteydessä. Hengitämme kaikki samaa ilmaa, lapsemme uivat samoissa vesissä, olipa poliittinen kanta mikä hyvänsä.

Ympäristöohjelman luonnoksen voi lukea tästä linkistä: https://www.dropbox.com/sh/44iyfpupkv1i68q/AADaGstST_uzavcMvTkBvZeZa?dl=0

Sininen tupa ja teollisuusmaa

Sunnuntai 27.1.2019 - Kristiina Sunell

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan asiat ovat poikkeuksellisen laajoja. Päätösten vaikutukset ulottuvat usein pitkälle tulevaisuuteen. 

Keskiviikon 30.1.2019 esityslista on mielenkiintoinen. 

Poliisi paikalle?

Velkuan Teersalossa on sininen ravintola-ja myymälärakennus. Se on ongelma, sillä rakennuksen kuuluisi rakennusviraston näkemyksen mukaan olla punainen. Muutosta takaisin alkuperäiseen väriin ei ole toteutettu annetussa ripeässä aikataulussa.

Seurauksena ehdotetaan uhkasakon lisäksi ilmoittamista poliisiviranomaiselle esitutkintaa varten. 

Onkohan tämä tarpeellista tai kohtuullista?

Hyvää huonompaa

Käsittelimme edellisessä, 12.12.2018 kokouksessa ympäristöviraston selvitystä asuinalueen vieressä sijaitsevan louhinta- ja murskaustoiminnan aiheuttamista ongelmista. Lupaehtojen vastaisesta toiminnasta oli kertynyt runsaasti valituksia.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen ympäristölupien valvonnasta ja totesi, että valvontatoimet ovat olleet riittävät. Lautakunta totesi lisäksi, että 'EKP Oy ei ole noudattanut ympäristöluvan määräyksiä riittävän täsmällisesti, mutta on kuitenkin viranomaisten yhteydenottojen perusteella vastannut selvityspyyntöihin, teettänyt melumittauksia sekä korjannut tarvittaessa toimintaansa.' Asian käsittelyn aikana Kristiina Sunell esitti seuraavaa: "Päätökseen lisätään, että lupaehtojen toistuva rikkominen johtaa hallintopakkomenettelyyn tai muihin toimenpiteisiin". Esitykseni raukesi kannattamattomana. Lautakunnan mielestä lupaehtojen jatkuva rikkominen ei siis johtaisi edes mainintaan mahdollisista seurauksista. 

Särähtääkö sininen tupa Teersalon rannassa silmään pahemmin kuin murskepöly Viluluodon kodeissa? 

Keskiviikkona palattaneen 31.12.2018 mennessä toimitettuun suunnitelmaan murskaustoiminnan sisätiloihin siirtämiseksi. Käsiteltäväksi tulevat myös Turun Korjaustelakkaa koskevat lausunnot, mieluiten molemmat: joulukuun kokouksessa pöydälle jätetty sekä keskiviikon listalle tuotu toinen lausunto. Edellinen näytti jostain syystä unohtuneen esityslistalta. Ehtiihän tuon vielä pöydältä listalle poimia, joskin vaihtelevasti näyttää kiirettä pitävän. Romutettavien alusten purkusuunnitelma, joka tulee esittää neljä viikkoa ennen purkutöiden aloitusta, on vielä puutteellinen ja edellyttää täydentämistä monilta osin. 

Päivitys 31.1.2019: Suunitelma murskaustoiminnan siirtämisestä sisätiloihin edellyttää vielä toiminnanharjoittajan lisäselvityksiä, joten sen lautakuntakäsittely on vasta maaliskuussa. Romutettavien alusten purkusuunnitelmien puutteista jätettiin lausunto, mutta Turun Korjaustelakka olikin purkanut alukset jo ennen lautakunnan kokousta. Harmillista, sillä suunnitelmat olisivat olleet valituskelpoisia vielä kolmisen viikkoa. Selvityksestä selvinnee, miksi näin kävi ja mitä siitä seuraa. 

31.12.2018 klo 18:00 - 1.1.2019 klo 02:00

Lauantai 29.12.2018 klo 17:17 - Kristiina Sunell

Jos "leipäjonojen maassa" pidetään yleisesti hyvänä ideana käyttää noin 20-25 miljoonaa euroa ilotulitusraketteihin, jotka on valmistettu Kiinassa ympäristöstä ja lapsityövoiman hyvinvoinnista piittaamatta, niin olkoon näin. 

Iloisista paukuista leviää ilmaan tuhti määrä raskasmetalleja, mutta ollaan puhumatta ilmansaasteista edes yhtenä päivänä vuodessa. Pientähän se on teollisuuden päästöihin nähden, joten asetetaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Silmäpolilla on taas tulossa kiireinen ilta. Tuskinpa se johtuu sinänsä ilotulitusraketeista vaan esim. vanhempien piittaamattomuudesta tai yleisestä tyhmyydestä, johon ei mikään valistus ole aikaisemminkaan auttanut, eikä auta. Kirjassa "Darwinin palkinto" on käsitelty aihetta laajemmin.

Mitä aiheuttaja maksaa?

Sunnuntai 16.12.2018 - Kristiina Sunell

Laivanromutus: kolme sanakuvaa

Maanantai 8.10.2018 klo 17:13

---

---

Yllä otteita Turun Korjaustelakan 30.8.2018 myönnetystä ympäristöluvasta. Lupa liitteineen löytyy kokonaisuudessaan julkisesta AVI:n lupa-palvelusta www.avi.fi/lupa-tietopalvelu hakusanalla "Turun Korjaustelakka". Lupahakemuksen on kirjoittanut Turun Korjaustelakka.

Alla ote aluspurkuliiketoimintaa harjoittavan Meriaura Oy:n Jussi Mälkiän kirjoituksesta Rannikkoseudussa 5.10.2018. Runsaan kuukauden aikana on unohtunut mitä Turun Korjaustelakan nimissä haettuun ja saatuun lupaan on kirjoitettu, samoin se mitä Meriauran edustaja on 20.10.2017 lausunut. 

"Jatkossa toiveissa on saada romutettavaksi 150–200-metrisiä rahtialuksia, liiketoiminnan kehityspäällikkö Jukkapekka Sutela Meriaurasta sanoo." Etelä-Saimaa 20.10.2017

Vastine TS 28.9.2018 julkaistuun artikkeliin

Maanantai 1.10.2018 - Kristiina Sunell

Timo Anttila kirjoittaa Turun Sanomien 28.9.2018 jutussaan ”Korjaustelakka uusii uivan telakkansa” yhteydessä ”Naantalissa on lietsottu keskustelua siitä, kuinka laivojen purkaminen tuo saastetta ja meteliä kaupunkiin. Yksi osa huhumyllyä on ollut, että purettavia laivoja hiekkapuhalletaan puhtaaksi”.

Kirjoitin juttuun vastineen:

Naantalissa päätösten valmistelu on avointa ja merkittävistä hankkeista käydään keskustelua. Pahoittelen mikäli luottamushenkilöiden käymä julkinen vuoropuhelu koetaan lietsomiseksi ja huhumyllyksi. Asukkailla ei ole muutoksenhakuoikeutta Turun Korjaustelakalle myönnettyyn lupaan telakan toiminnan olennaisesta muuttamisesta, joten luottamushenkilöille tulee runsaasti yhteydenottoja asian tiimoilta. Asukkaiden huoli jopa 250 metriä pitkien tankkereiden purkamisen ympäristövaikutuksista lienee ymmärrettävää.

Luottamushenkilöillä on vastuu perehtyä asioiden taustoihin ja niitä koskeviin dokumentteihin sekä hankkia lisätietoa viranhaltijoilta ja muilta asiantuntijoilta. Ympäristö- ja rakennuslautakunnalle toukokuussa esitetyssä materiaalissa todetaan: ”Laivojen purkutoimintaa koskevan meluselvityksen mukaan suurimpia melua aiheuttavia toimintoja ovat metalliromun kippaus varastokasaan ja hiekkapuhallus ja kuivausimuri” sekä vesistöön kohdistuvien päästöjen osalta ”Toiminnanharjoittaja on arvioinut vesistöön kohdistuvista vahingoista merkittävimmiksi häiriötilanteiksi hiekkapuhalluspölyn mereen leviämisen. ” Toimissa päästöjen vähentämiseksi ”Telakkatoiminnassa on hankalasti hallittavia hajapäästöjä toimintojen, kuten suihkupuhalluksen tapahtuessa ulkotiloissa. ” Edelleen ”Poikkeustilanteissa (toiminnan ollessa yöaikaan hyvin aktiivista ja käytössä on läpi yön useampi hiekkapuhallusyksikkö) yöajan keskiäänitaso on Käköläntien varrella muutamalla asuinrakennuksella raja-arvon 50 dB (A) tuntumassa”. Toimijan oman kuvauksen mukaan ”Hiekkapuhalluksesta mahdollisesti johtuva pölyhaitta pyritään hallitsemaan vesiverhoilla ja puomituksilla”. Haitallisia aineita sisältävä pöly siis laskeutuu mereen. ”Telakka-alueella muodostuvat hulevedet johdetaan kolmesta pisteestä mereen”.

Termit ”suihkupuhdistus”, ”suihkupuhallus” ja ”hiekkapuhallus” ovat ilmeisesti lupaan liittyvissä asiakirjoissa samaa tarkoittavia. Kyse lienee suihkupuhalluksesta rakeistetulla nikkelikuonalla eli OK-rakeella. Suihkupuhallusjätettä syntyy noin 2000 tonnia vuodessa. Oletettavasti purettavia aluksia tai niiden lohkoja ei puhdistettaisi lyijy-, tina-, arseeni-, sinkki-  ja kuparipitoisista pinnoista telakalla, mutta tätä prosessin kohtaa ei luvasta ilmene. Alusten purkaminen tapahtunee kaivinkoneilla ja polttoleikkaamalla, josta aiheutuvien ympäristöhaittojen yksilöinti pölyn ja muiden päästöjen osalta on maallikolle haastavaa.

Kenties mahdolliset huhut saavat alkunsa tiedon puutteesta, eivät avoimesta keskustelusta. Selkeä tiedon jakaminen onkin tärkein keino varmistaa asiallinen vuoropuhelu kaikkien toimijoiden kesken.

Kristiina Sunell, Naantali

3.10.2018 Turun Sanomissa julkaistu mielipidekirjoitus

Hyvää huonompi

Torstai 6.9.2018 klo 21:15 - Kristiina Sunell

Pari viikkoa merilehmäpaimenessa

Torstai 19.7.2018 - Kristiina Sunell

"Working hard for something we don't care about is called stress; working hard for something we love is called passion" Simon Sinek

Runsaan kuukauden päästä tämä näkymä tulee olemaan erilainen. Kaurakarin lehmä saa takaisin korvansa, ilmeensä, utareensa ja häntänsä. Halkeamat korjataan, pintasementtikerros uusitaan. Karille talven aikana spontaanisti ilmestynyt telkänpönttö-viittamerkki- yhdistelmä saa poistua. Korjausten jälkeen teos huputetaan, jotta se kuivuisi riittävän hitaasti kestääkseen ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Kääritty teos avataan 23.8.2018 Naantalin täyttäessä 575 vuotta. Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistyksen projektista lisää tästä linkistä, päiväkohtainen loki puolestaan tätä linkkiä klikkaamalla.

Seuraava Itämerihaaste

Torstai 1.3.2018 - Kristiina Sunell

Itämerihaasteeseen liittyvä toimenpideohjelma 2016-2018 oli yksi Naantalin eilisen ympäristö- ja rakennuslautakunnan mielenkiintoisimpia aiheita.

Taustamateriaaliin tutustuminen saattaa uuden Ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsenen kartalle, tai ainakin aiotun reittisuunnitelman lähteille. Toivon mukaan tärkeä aihe kiinnostaa kaikkia asukkaita - Maskua myöden - samoin kuin kesävieraita ja merellä viihtyviä matkailijoita. Spontaanit maa-alueilla olevat ongelmajätekaatopaikat ovat sekä hyvässä, että pahassa staattinen ongelma. Siksi niitä ilmenee usein rajojen lähistöllä, "ei-kenenkään-maalla".  Ilma ja merivesi eivät kuitenkaan kunta- ja valtakuntarajoja kunnioita. 

Moni asia etenee, paljon on vielä tehtävää. Ensimmäinen kysymysmerkki on ruoppausmassan läjittäminen mereen. Se ei ole saavutus, vaan pettymys.

Tästä on hyvä aloittaa seuraavan toimenpidekauden konkreettisten toimien suunnittelu.

Yritysvaikutuksista elinvoimavaikutuksiin

Torstai 21.9.2017

"Päätösten yritysvaikutusten arviointi ei tarkoita sitä, että päätöksiä tehtäisiin yritysten ehdoilla. Arvioinnin tarkoitus on varmistaa, että päätöksentekijä harkitsee asiaa myös yritysten näkökulmasta. Jos vaikutukset todetaan seutukunnan yritysten kannalta negatiivisiksi, pitää pohtia olisiko asiassa mahdollista toimia toisin."  määritellään Suomen Yrittäjien nettisivustolla.

Kuntavaalipaneeli 2.3.2017 - video

Maanantai 6.3.2017 klo 14:01 - Kristiina Sunell

Seutusanomat järjesti kuntavaalipaneelin 2.3.2017 Naantalin kaupungintalolla. Kokoomuksen Kunnallisjärjestön yleiskokous äänesti puolueen edustajasta paneelissa - kiitokset kokoomusväelle äänistä, arvostan saamaani luottamusta!

Vaalipaneeli on nähtävissä tallenteena tästä linkistä.

Paneelissa puheenjohtajan pyynnöstä mainitsemani oma kantani Lammasluodosta löytyy tältä sivustolta, vuonna 2015 blogiin kirjoittamastani mielipiteestä.