Vastauksia Rannikkoseudun vaalikoneeseen

Maanantai 13.3.2017 - Kristiina Sunell

Rannikkoseudun Sanomien vaalikone sisälsi hyviä, ajankohtaisia kysymyksiä. Mahdollisuutta vastausten perusteluun ei valitettavasti ollut, joten kerron tässä omat perusteluni.

Näistä sekä seuraavan valtuustokauden aikana esille tulevista asioista toivon voivani keskustella oman kaupungin asiantuntijoiden, asukkaiden kanssa. Keskustelun perusteella muutin omaa kantaani mm. kysymykseen peruskoululaisten sähköisistä oppikirjoista.

Naantali tarjoaa hyvät peruspalvelut kuntalaisille

-       Täysin samaa mieltä

-       Onko kaikki huomioitu? Miten hyvin ovat esimerkiksi erityistarpeisten lasten asiat?

Naantalin tarjoamat palvelut pitää pääsääntöisesti tuottaa omana työnä eikä ulkoistaa niitä

-       En ota kantaa…

-       …koska kysymys on epäjohdonmukainen: tärkeintä on tuottaa laadukkaat palvelut kustannustehokkaasti; ideologialla vähemmän merkitystä asukkaalle kuin poliittista puoluetta edustavalle ehdokkaalle

-       Valinnanvapaus on tärkeää; paikallisesti toimivien lääkärikeskusten, hammaslääkärien ja fysioterapeuttien palvelut ovat lähellä kuntalaista; ne pysyvät lähellä kun palveluja käytetään

Naantalin tulee aloittaa kuntaliitosneuvottelut naapurikuntien kanssa

-       Täysin eri mieltä

-       Jos toteutettujen kuntaliitosten tulokset ovat vielä näkemättä; mitä piti toteutua, mitä oikeasti saavutettiin?

-       Noin 20.000 asukkaan kunta toimii tehokkaasti eikä väliportaan hallintoa tarvita

Maakunnallisiin sote-alueisiin siirtyminen parantaa sosiaali- ja terveydenhoidon palveluja Naantalissa

-       Osittain samaa mieltä

-       Se ei nimenomaan tapahdu itsestään vaan edellyttää aktiivisia toimia valtuutetuilta ja muilta luottamushenkilöiltä

Naantalin veroprosentti on kilpailukyinen seudun muihin kuntiin verrattuna

-       Täysin samaa mieltä

-       Nyt on näin, mutta tuleeko lisää velkaa, jääkö jokin tärkeä investointi toteuttamatta?  

-       Veroprosenttia tärkeämpää on se, että rahoille saadaan vastinetta, eli tehottomuutta ei pidä tukea nostamalla veroprosenttia, vaan on tuotettava palveluja yhteistyössä naapurikuntien kanssa

Sote-uudistuksen jälkeen Naantalin hallintomenoja tulee leikata tarvittaessa irtisanomisilla

-       Osittain samaa mieltä

-       Eläköitymisen kautta

-       Mitä sote:n säästöt muutoin tulisivat? Operatiivista henkilöstöä ei saa irtisanoa vaan heitä tarvitaan lisää

-       Maakuntamallin tulee vähentää byrokratiaa, ei lisätä sitä

Naantalin tulisi ottaa vuosittain vastaan vähintään 20 pakolaista itsenäisesti muuttavien ja perheenyhdistämisen kautta tulevien pakolaisten lisäksi

-       En ota kantaa

-       Resurssien mukaan

-       Turvapaikan saaneiden pakolaisten tulee saada riittävät palvelut; voidaanko ne järjestää Naantalissa? Tulkkaus- ja kotouttamispalvelut ovat paremmin saatavissa paikkakunnissa, joissa on suurempi väestöpohja

Asuntojen kaavoittaminen Lammasluotoon on tärkeää, jotta Naantalin väkiluku saadaan kasvuun

-        Täysin eri mieltä

-       Lammasluodon rakentamisella ei menisi vain täyttömaan alue, vaan runsaasti ulkoilualuetta sen ympäriltä sekä venevalkaman käyttäjien, NPS:n purjehtijoiden (mukaan lukien vammaisurheilijat ja juniorit) sekä talvisaikaan avantouimareiden tarvitsemat parkkipaikat

-       Merellinen rakentaminen ei saa tarkoittaa sitä, että merenrannat rakennetaan ja merellisten rantojen yleinen virkistyskäyttö kärsii

-       Jos Kailon saari poistuu asukkaiden vapaasta ja ilmaisesta käytöstä, ja mikäli Kuparivuorikin rakennetaan, on ulkoilualuetta keskustan liepeillä vähän

-       Virkistysalueet ovat tärkeitä uusien asukkaiden saamiseksi; suunnitellut kerrostalot 150 asukkaalle tuovat enemmän haittaa kuin hyötyä, ja merenrantaan sijoittuvaa rakentamista voidaan toteuttaa esimerkiksi uudelle asuntomessualueelle

Kuparivuoren leirintäalueen toiminta tulee siirtää Luonnonmaalle ja rakentaa tilalle asuntoja naantalilaisille

-       En ota kantaa

-       Tarvitseeko rakentaa asuntoja, etenkin jos Kailo ja Lammasluoto ovat jo yleisinä ulkoilualueina menetetty; Kuparivuorella voisi laajentaa urheiilu- ja ulkoilukäyttöä? 

-       Ei pidä maalata itseään nurkkaan kaavoituksessa; eri vaihtoehdot on tutkittava tarkoin ja huomioitava alueella jo asuvien kokemukset ja mielipiteet sekä lähellä sijatsevan teollisuuden toimintaedellytykset. Tämä olisi tullut tehdä jo osayleiskaavavaiheessa, mutta nyt aivan viimeistään asemakaavoja laadittaessa.

Luonnonmaalle voidaan kaavoittaa paikka tornihotellille, jos yksityisillä toimijoilla on realistiset edellytykset sen toteuttamiseen

-       Täysin samaa mieltä

-       Matkailu tarvitsee uudistamista

-       Luonnonmaalle voitaisiin rakentaa hyvin moderni asuinalue

Naantaliin pitää rakentaa merkittävästi lisää pieniä vuokra-asuntoja

-       Osittain samaa mieltä

-       Lisää vuokra-asuntoja, mutta mieluummin perheille sopivia kuin ainoastaan pieniä

Naantalin kannattaa järjestää asuntomessut 2020-luvun alkupuolella

-       Täysin samaa mieltä

-       Rakentamisen aikaiset työt tuovat paikallisille yrittäjille liiketoimintaa ja työpaikkoja

-       Tähän tavoitteeseen olisi jo pitänyt käyttää enemmän aikaa ja resursseja, ei esimerkiksi Lammasluodon rakentamissuunnitelmiin

-       Luonnonmaalle on joka tapauksessa suunnitelmissa uusi koulu ja päiväkoti, joten alueen suunnittelu lapsiperheillekin sopivaksi on hyvä tilaisuus

Verovaroja voidaan tulevaisuudessa käyttää Luonnonmaan kanavan rakentamiseen

-       Osittain samaa mieltä

-       Matkailu tuo kaupunkiin tuloja; kanavan kustannukset pitää arvioida realistisesti ja sen mahdollinen toteutus vaiheistaa järkevästi

-       Asuinalueesta saataisiin näin mielenkiintoinen

-       Kehittäminen ei saa aina tarkoittaa sitä, että rakennetaan kerrostalo, vaan pitää pyrkiä löytämään myös luovia ratkaisuja

-       Kustannuksia ja hyötyä tulee verrata suunnitelmaan rakentaa kulkusillat Hiippaan ja Jakoluotoon, joka saattaisi pilata Nunnalahden ja Kalevanlahden veden pintakiertoa

Kaupungin pitää selvittää tulevalla vaalikaudella Naantalin Energia Oy:n myyntiä

-       Täysin eri mieltä

-       http://naantalinenergia.blogspot.fi/2017/02/asiakkaan-etu-laatuvalttina.html

-       Naantalin Energia tuottaa hyvän palvelun lisäksi useita satoja tuhansia euroja vuosittaisia osinkoja kaupungille

Kaupungin tulee hankkia keskustasta liiketiloja, joita vuokrattaisiin yrityksille ja tuettaisiin näin uusien työpaikkojen syntymistä

-       Täysin samaa mieltä

-       Toimitiloja poistuu kun nykyisen Naantalin keskustan rakennuksia puretaan uusien tieltä; vuokrien tulee olla kohtuullisia

-       Taksien toiminta on turvattava varaamalla tilaa taksien ja linja-autonkuljettajien taukotilalle, sillä joukkoliikenne on tärkeää ja bussivuorot saariston suuntaan harvat

Naantalin peruskouluissa paperiset oppikirjat pitäisi korvata sähköisillä oppikirjoilla

-       Osittain eri mieltä

-       Tietotekniikka ei saa olla itsetarkoitus

-       Koulutukseen liittyvissä asioissa pitää kuulla laajasti lasten vanhempia ja opettajia sekä perehtyä kokemuksiin muista kunnista

-       Toisin kuin itse ensin luulin, sähköiset kirjat eivät ole paperisia edullisempia

Maijanmäen koulurakennukseen pitää toteuttaa luokat 1-9 sisältävä yhtenäiskoulu

-       Osittain eri mieltä

-       Jos tarkoituksena on tehdä 700 oppilaan suurkoulu, en puolla ajatusta

-       Jättimäisiä kouluyksiköitä tulee välttää, pieniä koulu- ja luokkakokoja suosia

Kuparivuoren koulukiinteistöstä voidaan luopua, jos korvaavat koulutilat voidaan osoittaa muualta keskustan alueelta

-       Osittain eri mieltä

-       Ks edellinen kysymys; onko tarkoitus siirtää kaikki oppilaat Maijamäkeen?

-       Kuparivuoren koulu sijaitsee  liikenteellisesti hyvin, päättyvän kadun varrella, joten läpiajoa on vähän - hyvä asia erityisesti peruskoulun ala-asteen oppilaille

-       Haluaisin selvittää asian taustoja lisää: miksi Kuparivuoren koulusta pitäisi luopua ja mitä tälle tontille tulisi sen sijaan?

-       Jos kouluja lakkautetaan tai muutetaan hyvin suuriksi yksiköiksi sillä perustelulla, että lapsia on alueella vähän, on varmaa että lapsiperheitä ei Naantaliin muuta lisää

Lapsilla tulee olla oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, vaikka toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona, eivätkä ole yrittäjiä tai opiskele kokopäiväisesti

-       Osittain eri mieltä

-       0-3 vuotiaat eivät tarvitse varhaiskasvatusta vaan hoivaa; perhepäivähoito on erittäin hyvä vaihtoehto

-       Puolipäiväinen varhaiskasvatus riittää, sillä kuka pieni lapsi jaksaa olla koulussa 8 tuntia? Ekaluokkalaisen päivät ovat vain 4-5 tuntia, joten sitä pienempien esikoulu ei voi olla koko päivän mittainen

-       Termit ovat epäselviä – pitää puhua päivähoidosta kun tarkoitetaan päivähoitoa, ja varhaiskasvatuksesta kun tarkoitetaan esiopetusta

On tärkeää, että Naantali tukee Musiikkijuhlien järjestämistä noin 150 000 eurolla vuosittain

-       Osittain eri mieltä

-       Onko toiminta muutoin kannattavaa, vai perustuuko Musiikkijuhlat saadun tuen varaan?

-       Asiaa pitää selvittää samoin kuin sitä, tulisiko tukia jakaa tasaisemmin eri kulttuuriyhdistyksille

Naantaliin pitää rakentaa uusi kirjasto- ja kulttuuritalo

-       Osittain samaa mieltä

-       Kirjasto on jo, Taidehuoneen käyttöaste on liki 100 % ja tila on pieni

-       Pitääkö rakentaa uusi, vai voisiko esimerkiksi Postin käytöstä poistuvaa rakennusta käyttää Kulttuuritalon tilana? Sille on jo pitkään ollut tarvetta.

Naantaliin pitää rakentaa kunnallinen uimahalli

-       Osittain samaa mieltä

-       Ovatko uimahallin käyttäjät valmiita maksamaan uimahallin käytöstä kustannusta vastaavan hinnan; jos eivät, hyväksytäänkö se että  veroprosenttia voidaan korottaa vastaavasti?

Naantalin pitää nostaa kesämökkiläisiltä perittävää kiinteistöveroa (1,35 %) vähintään Paraisten kaupungin perimälle tasolle (1,50%)

-       Osittain samaa mieltä

-       Naantalissa on noin 4600 kesäasuntoa ja niitä muutetaan ympärivuotiseen käyttöön nopeutuvaan tahtiin

-       Kesäasukkaiden kiinteistöveron korottaminen, mikäli veroja joudutaan korottamaan, on parempi ratkaisu kuin Naantalissa ympärivuotisesti asuvien verojen tai taksojen ja maksujen korottaminen

Kuntavaalipaneeli 2.3.2017 - video

Maanantai 6.3.2017 klo 14.01 - Kristiina Sunell

Seutusanomat järjesti kuntavaalipaneelin 2.3.2017 Naantalin kaupungintalolla. Kokoomuksen Kunnallisjärjestön yleiskokous äänesti puolueen edustajasta paneelissa - kiitokset kokoomusväelle äänistä, arvostan saamaani luottamusta!

Vaalipaneeli on nähtävissä tallenteena tästä linkistä.

Paneelissa puheenjohtajan pyynnöstä mainitsemani oma kantani Lammasluodosta löytyy tältä sivustolta, vuonna 2015 blogiin kirjoittamastani mielipiteestä.

Naisjohtajat esiin!

Lauantai 25.2.2017 klo 20.06

Keksin Naisjohtajat esiin! -kampanja tekee numeron maamme menestyneistä ja lujatahtoisista naisjohtajista. Mukana on vaikuttajia niin yritysmaailmasta, politiikasta kuin järjestökentältäkin. Keksin kuvaajat ovat kuvanneet 365 naisjohtajaa kautta koko Suomen. myös saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio käytiin kuvaamassa Inarissa. 

Kaikki kuvat ja haastatellut naisjohtajat ovat esillä Keskuskauppakamarin Naisjohtajat- sivustolla. Oma haastatteluni ja Suvi-Tuuli Kankaanpään ottama kuva löytyvät tästä linkistä: http://naisjohtajat.fi/henkilot/kristiina-sunell/

Asiakkaan etu laatuvalttina

Torstai 9.2.2017 klo 6.47 - Kristiina Sunell

Runsaat neljä vuotta Naantalin Energian hallituksen jäsenenä on tarjonnut tilaisuuden perehtyä toimialaan, joka on tärkeä osa jokaisen asukkaan ja yrittäjän arkipäivää. Energiablogissa kirjoitukseni paikallisen, naantalilaisten omistaman energiayhtiön palvelumuotoilusta.

Julkisesti avoin

Sunnuntai 5.2.2017 klo 21.30

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Juha Haapakosken asiantunteva kirjoitus kertoo uuteen kuntalakiin liittyvistä muutoksista. Uusi kuntalaki astui voimaan jo toukokuussa 2015, joskin osaa säännöksistä sovelletaan vasta uuden valtuustokauden alkaessa, 1.6.2017 lähtien. Päättäjien sidonnaisuuksista on jatkossa pidettävä julkista rekisteriä.

Mikä siis muuttuu?

Luottamushenkilön jääviyden periaate on sama kuin se on ollut jo useiden vuosien ajan. Luottamushenkilön on edellytetty itse ilmoittavan jääviydestä, jolloin hän jää pois mahdollista intressiristiriitaa aiheuttavasta päätöksenteosta. Uutta on velvoite pitää julkista rekisteriä, josta myös esittelijöinä toimivien viranhaltijoiden sidonnaisuudet ovat kaikkien kuntalaisten nähtävissä.

Kaupungin omat yhtiöt omia...

Kaupungin omistamien yhtiöiden, Naantalin Energia Oy:n ja Naantalin Satama Oy:n hallituksen jäsenen roolissa olen pohtinut intressiristiriidan riskiä. Kaikki kuntalaiset ovat kuntayhtiöiden omistajia ja näiden yhtiöiden maksamat osingot käytetään palvelujen tuottamiseen samoille kuntalaisille.

Osakeyhtiölaki velvoittaa toimimaan aina yhtiön parhaaksi ja sen toimintaedellytysten varmistamiseksi, ryyditettynä huollisuusperiaatteella ja yhtiön hallituksen jäsenen henkilökohtaisella vastuulla. Tämä ei ole erityisen vaikeaa: kuntakonserniin kuuluvan yhtiön etu on yhtä kuin kaupunkilaisten etu. Näkemyseroja saattaa ilmetä siitä, josko yrityksen tulee tuottaa mahdollisimman paljon osinkoja lyhyellä aikavälillä, vaiko käyttää liiketoiminnasta saadut tulot tuleviin investointeihin, jolloin tuloja saadaan pidemmällä aikavälillä enemmän. Jokainen investointi ja sen vaikutukset tulee punnita huolellisesti.

Viime kädessä tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat arvioivat miten yhtiön hallitus on onnistunut hyvän hallintotavan noudattamisessa.

...ja muut toimijat muita

Kuntien ja kaupunkien yhtiöt saavat ohjauksensa omistajilta. Myös yksityisesti omistettujen yhtiöiden tärkeimpiä päätöksiä ohjaa omistajan tahto. Hallituksen toimintaa ohjaa sama osakeyhtiölaki, jota noudattaen myös kuntayhtiöt toimivat: yrityksen tulee tuottaa omistajalleen voittoa vastineeksi sijoitetusta pääomasta ja otetusta liiketoimintariskistä. Tieto yksityisesti omistetun yhtiön hallituksen jäsenistä on julkisista rekistereistä tarkistettavaa tietoa, osakkeiden hallinta puolestaan on vaikeampi selvittää.

Ristiriita saattaa syntyä kun kunnallisen luottamustoimen haltija on samaan aikaan yksityisen yrityksen hallituksen jäsen ja päätettävänä oleva asia koskee tämän yhtiön etua. Erityisesti maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvässä asioissa sidonnaisuuksien julkisuus vahvistaa kuntalaisten luottamusta päätöksentekoon.

Rekisterin tarve johtunee myös usean kunnan ja kaupungin korostamasta avoimuuden periaatteesta. Johtavat poliitikot joutuvat usein vastaamaan väitteisiin ja  syytöksiin omia tai lähipiirin kytköksiä koskien, eikä ilmiö ole aivan tavaton kuntatasollakaan. Avoin rekisteri toimii hyvin turhan "klikkijournalismin" suitsemiseksi. Avoin rekisteri on ikävä uutinen kohuotsikoilla lukijoita ja mainostuloja hakevalle medialle - hyvä uutinen niin kuntalaisille kuin päätöksentekijöille ja viranhaltijoille. Kunnallisen päättäjän toimintaan rekisterivelvoite ei sinänsä tuo mitään uutta, sillä jääviysperiaatetta sovelletaan jo nykyisten käytäntöjen mukaan.

Lisää yritystä Naantaliin!

Keskiviikko 28.9.2016 - Kristiina Sunell

Naantalin Sataman toiminta ja sen kehittymisen turvaaminen sen vieressä sijaitsevasta asuinalueesta huolimatta, pienten teollisuustonttien tarve, kaupungin sisäiset liikennejärjestelyt ja parkkipaikat, Tullikadun muuttaminen kävelykaduksi, oma paikan päällä työskentelevä elinkeinoasiamies, paikallistason tiedottamisen parantaminen ja keskustan kehittämistyöryhmän perustaminen. Näitä toiveita esitettiin Naantalin Yrittäjien täyttäessä 50 vuotta.

Tutut teemat olivat esillä noin kymmenen vuotta myöhemmin, Varsinais-Suomen Yrittäjien, Naantalin kaupungin ja Naantalin Yrittäjien 9.9.2016 järjestämässä päättäjille ja yrittäjille suunnatussa keskustelutilaisuudessa. Toiveista yksi on toteutunut hienosti: Naantaliin saatiin oma elinkeinoasiamies vuonna 2015. Uutena yrittäjien tärkeinä pitämien toimenpiteiden joukkoon kirjattiin hankinnat, joista haluttiin tiedotettavan enemmän. Kaupungin ja kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden toivotaan lisäävän ostoja paikallisesti toimivilta yrityksiltä, sillä näin veroeurot jäävät omaan kaupunkiin kaikkine positiivisine kerrannaisvaikutuksineen. 

Toivelistan toteutusta ja kirjattuja konkreettisia toimenpiteitä edistävät nyt elinkeinoasiamies ja naantalilaiset yrittäjät yhdessä. Naantalin Yrittäjät ovat kutsuneet elinkeinotyöryhmäänsä mukaan valtuuston puheenjohtajan sekä kaupunginhallituksen jäseniä. Keskusteluyhteys kaupungin luottamushenkilöiden ja yrittäjäkentän välillä on lähes kirjaimellisesti kullan arvoinen. Elinkeinonäkökulma liittyy niin kaavoitukseen, terveyspalvelujen saatavuuteen, kouluverkkoon, teknisen ja rakennuslautakunnan alaan kuin moneen muuhunkin. 

Asukasmäärän kasvutavoite edellyttää niin nykyisten yritysten toimintaympäristön huomioimista, kehittymis- ja laajentumismahdollisuuksista huolehtimista kuin myös uusien yritysten saamista kaupunkiin. Asumisen ja teollisuuden yhteensovittaminen ja vieläpä keskenään hyvin erilaisia toimintaympäristöjä vaativien teollisuudenalojen sijannit ja etäisyydet toisistaan eivät saa johtaa nollasummapeli-tilanteeseen. Isotkaan yritykset eivät ole ikuisesti kivijalassaan kiinni. Yritysten ottaminen mukaan suunnitteluun on kaikkien osapuolten kannalta kaukaa viisasta.

Investoinnit ja oikea-aikainen päätöksenteko mahdollistavat nopeitakin harppauksia. Muumimaailma saatiin Naantaliin juuri ripeyden ansiosta: aikoinaan päätös tehtiin Turun vielä empiessä. Naantalilla on mahdollisuus saada Luonnonmaalle asuntomessut, jota tavoitetta yrittäjäkenttä tervehtii ilolla. Infrastuktuurin ja asuntojen rakentaminen jo sinänsä toisi lisää työpaikkoja ja jälleen kerrannaisvaikutuksena lisää myyntiä ja työllistämismahdollisuuksia usealle yrittäjälle ja yritykselle. Messukävijöiden tuoma ostovoima hyödyttäisi kaikkia. Naantalin vuoteen 2035 mennessä tavoiteltu asukasmäärän kasvu etenisi messualueen myötä mukavasti. 

Monet nyt tehtävät päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, joka kaventaen tai laajentaen uusia mahdollisuuksia. Vuosikymmen on lyhyt aikajänne suunniteltaessa kaikille hyvää kaupunkia, vieläkin parempaa Naantalia. Jokainen nopea askel oikeaan suuntaan vie tavoitetta eteenpäin. Tarvittavaan tarmoon ja ripeyteen uskoo nyt 60 vuotta täyttävä Naantalin Yrittäjät.

----

Naantalin Yrittäjät juhlii 60-vuotista taivaltaan 1.10.2016. Juhlavastaanotto on Naantalin Kylpylän Katariina-salissa, neljännessä kerroksessa, klo 13-16.

Brexit ja suuri paniikki

Sunnuntai 26.6.2016 klo 16.19 - Kristiina Sunell

Tasapuolisesti totta

Torstai 28.4.2016 - Kristiina Sunell

Tosi on, sanoi pankin mainoksessa esiintyvä orava. Siitä on aikaa parikymmentä vuotta, ellei enemmänkin. Sosiaalisen median aikakaudella tutuksi tullut väittämä onkin "taho tai henkilö X valehtelee". Itsestä ei vaatimattomuuttaan mainita mitään, kiireessä myös perustelut voivat unohtua. Raflaava otsikko riittää.

Tiedotuksen, viestinnän ja mielipidevaikuttamisen rajat ovat hämärtyneet. On hyvin vähän merkitystä sillä, mitä sanotaan tai väitetään. Viestin tulkintaan tarvitaan pohdintaa siitä, miksi jokin lausunto tai väittämä on julkaistu.

Tuoreena esimerkkinä on "Suomen Yrittäjät valehtelee" - otsikoitu kirjoitus, joka on julkaistu Insinööriliiton sivustolla. Itse kirjoitus ei tarkemmin erittele mistä Suomen Yrittäjät olisi valehdellut, vaan pikemminkin todistaa räväkän otsikonnin motiivia: jäsenhankintaa tehdään keinoin ja ilmaisuin, jotka eivät asialliseen keskusteluun, saati aitoihin yhteistyöpyrkimyksiin kuulu.

Vastakkainasettelun lietsomisen hyödyt voivat tuntua mukavana kassavirtana liittojen verovähennyskelpoisten jäsenmaksutulojen kilistessä kassaan. Varoja "yleishyödyllinen" yhdistys käyttää sijoituksiin, joiden osingot ovat verovapaita. Ristiriitoja lietsova mielipidevaikuttaminen tuottaa 100.000 työpaikan ja vakiduunien sijasta yrityksille toimintaympäristön epävakautta ja sitä kautta vaikeuksia sitoutua lisähenkilöstön palkkaukseen. Ansiosidonnaisesta työttömyyskorvauksesta liitto maksaa 5 % ja veronmaksajat kustantavat 95 %. Näin alhaisesta riskikertoimesta yrittäjä voi vain uneksia. Vastapuoleksi itsensä asettaneet tahot puolestaan uneksivat yrittäjien ottavan riskiä ja investoivan. 

Pienet ja keskisuuret yritykset seuraavat yhteiskuntasopimusneuvottelun toistuvaa ja pitkään jatkunutta karilleajoa sivusta, sillä tähän yhteiseen veneeseen ei yrittäjillä ole ollut asiaa - jos ei kölin alta vetämistä lasketa. 

Miksi tämä kirjoitus julkaistaan ja mikä sitä motivoi?

Olen kyllästynyt siihen, että hallituksen ja opposition välinen kampitustaistelu ulotetaan yrittäjiin, joiden samalla edellytetään luovan Suomeen talouskasvua. Ammattiliittojen ja yleisillä demokraattisilla vaaleilla valittujen edustajien välinen kiista siitä, mikä taho päättää ja mikä puolestaan kantaa vastuun työllisyydestä ja hyvinvoinnista vie maamme yhä kauemmaksi kilpailukykytavoitteiden toteutumisesta.

Yhdistymisvapaus on samantasoinen oikeus kuin EY:n perustamissopimuksen tavaroiden, palvelujen, pääomien ja työvoiman vapaa liikkuvuus. Mitä kivisempään ja kitkerämpään tilanteeseen vastakkainasettelun lietsominen johtaa, sitä kiitollisempi on syytä olla näistä liikkuvuuden vapauksista - niin yritysten, kuin työvoimankin kannalta. Tasapuolisesti.

Yrittäjyydestä kilpailukykyä

Maanantai 21.3.2016

Yrittäjyyteen kannustaminen tärkein ja kiireellisin keino kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi

Yhä kasvava määrä yrittäjiä on jäämässä lähivuosina eläkkeelle. Näillä noin 70.000 kannattavalla ja työpaikkoja tarjoavalla yrityksellä on valmis tuotteisto ja asiakaskunta, joten liikeideaa ei ole tarpeen keksiä uudestaan. Jopa 21 % korkeakouluissa vuonna 2014–2015 opiskelleista pitää yrittäjäksi ryhtymistä todennäköisenä tai erittäin todennäköisenä vaihtoehtona.

Finnveran rahoitusmahdollisuudet tarjoavat apua yritystä jatkavalle, mutta vaadittava omarahoitusosuus ja vakuudet ovat nuorelle, usein opintovelkaiselle yrittäjälle kynnyskysymys pohdittaessa mahdollisuuksia jatkaa eläköityvän yrittäjän liiketoimintaa.

Työttömyysturvan yhteensovittaminen yrittäjätulon kanssa tasoittaisi uutta aloittavan tai vanhan yrityksen toimintaa jatkavan yrittäjän mahdollisuuksia ottaa kantaakseen liiketoiminnan riskit sekä vähentäisi kannustinloukkuja. Myös vastavalmistuneiden nuorten yrittäjyyden tukeminen olisi kansantaloudellisesti viisasta. Mahdollisiin mekanismeihin voisi kuulua yrittäjän opintolainan huomiointi liiketoiminnan kustannuksissa samaan tapaan kuin yrityksen koneitten ja laitteiden poistot. Vähennykset voitaisiin tehdä vain yrityksen tuloksesta, eli yrityksen alkaessa tuottaa myös verotuloja.

Kannustin lisäisi motivaatiota suuntautua jo opiskeluvaiheessa tulevaa yrittäjäuraa tukeviin opintokokonaisuuksiin. Yrittäjäksi valmistuminen on akateemiseksi työttömäksi päätymistä parempi vaihtoehto myös kansantalouden kannalta.

Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry pitää yrittäjyyteen kannustamista tärkeimpänä ja kiireellisimpänä keinona saada aikaan Suomen tarvitsemaa kilpailukykyä ja sen myötä tulevaa työllisyyden myönteistä kehitystä.

Kristiina Sunell
Naantalin Kokoomusnaisten puheenjohtaja

Satu Koskinen                                                                                                     Varsinais-Suomen Kokoomusnaisten puheenjohtaja

Naantalin Tuhkamarkkinat

Maanantai 7.3.2016 klo 0.19 - Kristiina Sunell

Tuhkamarkkinoiden markkinarauhan julistus | 06.03.2016 | Kristiina Sunell, Naantalin Yrittäjät

Aurinkokaupungin asukkaat, naiset ja herrat, lapset – käsityöläiset, kauppiaat, kylänvanhimmat – kaikki, kaikki…!

Täten itsekullekin ja jokaiselle tiettäväksi tehtäköön: saatamme voimaan markkinarauhan tänä kuudentena päivänä maaliskuuta Armonlaakson vuonna 2016.

Herkuin ja taitein on katettu pöydät, ne runsaina täältä löydät. Merta, peltoa ja metsää voi kiittää – maan parasta kun meillä riittää. - Aivan, on moni nähnyt suurenmoisen vaivan!

Viisas kylän väki roponsa Armonlaakson aarteisiin vaihtaa - ei vieraaseen kuntaan, tulee sellaista kaihtaa.

Ken tänään toreja, raittia, rantaa kulkee, vain suopeita ajatuksia kantaa ja muunlaiset aatteet mielestään sulkee.

(Mieluusti toki aina, ei vain tänä sunnuntaina)

Laudate Vallis Gratiae!

 (c) Naantalin Kulttuuritaloyhdistys ry

Yhteisiä päätöksiä yhdessä

Keskiviikko 18.11.2015 - Kristiina Sunell

Oletko lukenut kannattamasi puolueen ohjelman? Entä oman kuntasi tai kaupunkisi talousarvion ja toimintasuunnitelman 2016-2019? Eipä haittaa, vaikka et ehtisi tai olisi kiinnostunutkaan. Tärkeimmistä päätöksistä saa lukea paikallislehdistä, valmistelussa olevista asioista voi kenties keskustella sen luottamushenkilön kanssa jota viime vaaleissa äänestit.

Vuosia sitten silloiset naapurini järjestivät siivoustalkoot Tuulensuunkadun ja Meri-Naantalin välissä olevilla jyrkillä kallioilla. Haravoinnin lomassa jutellessa selvisi reippailun perimmäinen syy, tai itse asiassa ei selvinnyt: kallioon oltaisiin suunnittelemassa pysäköintihallia. Oliko kyse huhusta, ehdotuksesta vai päätöksestä - ei tietoa. "Ne aikovat tehdä niin". Kuka tai mikä on ananyymi "ne", joihin aina viitataan?

Pysäköintihalli-ajatus vaikutti järjettömältä. Sitä ei toteutettu. Mukavat naapurini muuttivat kuitenkin takaisin pääkaupunkiseudulle: "Ne" voivat taas ottaa suunnitelman naftaliinista, ei "niistä" tiedä.

Reipas esikoiseni huomautti, että paras keino vaikuttaa asioiden kulkuun on lähteminen mukaan politiikkaan. Ajatus tuntui ensin hankalalta, olinhan usein työn vuoksi aivan muualla kuin Naantalissa. Aikaa olisi oman yrityksen ja harrastusten takia kovin vähän. Halusin kuitenkin selvittää, miten kotikaupungissa päätöksiä tehdään. Ei keittiön pöydän ääressä tai naapurin grillijuhlissa pohtiminen toimi muutoin kuin keskinäisen kummastelun vertaistukiryhmänä.

Itselleni tärkein asia on edelleenkin yrittäjyys. Naantali taiteilijoiden kaupunkina ja merellisenä, aivan ehdottomasti parhaana paikkana asua on riittävä syy lukea esityslistat, jopa talousarviot ja toimintasuunnitelmat. Siksi siis politiikka.

Pikkukaupungissa puoluepolitiikalla on verrattain vähän merkitystä. Erityisesti Naantalin laajennuttua vaikuttaa siltä, että suurin painoarvo on mikro-aluepolitiikalla: läppäsilta ei kiinnosta mantereella asuvia eikä keskikaupungin rannat niitä, joilla on oma rauhansa merenrantatontillaan. Lapsiperheiden asioita ajavat enimmäkseen ne, joiden lapset ovat vielä pieniä.

Tunnen itseni onnekkaaksi ollessani tervetullut moniin eri yhteisöihin ja yhdistyksiin, poliittisesta kannasta riippumatta. Siitä luottamuksesta on paikallaan erittäin suuri ja nöyrä kiitos. Luottamus kantaa yksittäisten asioiden yli: on lupa olla omaa mieltään.

Yhteisiä päätöksiä tehdään yhdessä, keskustelemalla ja neuvotellen. Vain näin toimien ei tarvitse voivotella, mitä "ne" oikein aikovat. Yhteistyöhalu ja -kyky ovat tärkeämpiä kuin puoluekanta.

Lammasluoto: 200 % samaa mieltä

Lauantai 3.10.2015 - Kristiina Sunell

Kaavoitusasiat ovat puhuttaneet naantalilaisia viime kuukausina, Lammasluodon kaavoitus jo pari vuotta. Huolta on tunnettu ranta-alueiden säilymisestä ja maiseman muuttumisesta. Lisäksi on ilmaistu huolta päätöksenteon läpinäkyvyydestä ja johdonmukaisuudesta.

Sain kuluneella viikolla runsaasti sähköpostia ja puheluita Kokoomuksen ryhmän Kruununjalokivi-lausunnon tiimoilta. Julkaisussa annetaan ymmärtää Lammasluodon säilyvän virkistysalueena; rakennusprojekteista ei mainita. Olenko julkaisusta täysin samaa mieltä? Kyllä, 100 % 

Entä keväällä 2015 julkaistu kannanotto, jossa todetaan "Naantalin Kokoomusnaiset ry puoltaa Lammasluodon ja Teljentien metsikön säilyttämistä avoimena virkistysalueena, kaikkien kultarantana. Alueelle ei tule kaavoittaa lisää rakennuksia". Olenko edelleen tällä kannalla? Täysin, 100 % jälleen. 

Ovatko nämä lausunnot ristiriidassa keskenään? Sellaisenaan ne ovat täysin samoilla linjoilla:

• Rantaraitti säilytetään
• Lammasluoto varataan veneilyä ja Naantalin Purjehdusseuran toimintaa palvelevaksi alueeksi
• Teljentien kenttä ja metsikkö säilytetään virkistys- ja ulkoilualueina.

Onko kaikki sanottu tai onko kaikki sanottu yksiselitteisesti ja aukottoman loogisesti? Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajalta kysyttäessä selviää, että "Kruununjalokivi"-kirjoitus ei sulje pois Lammasluodolle kaavailtavia kerrostaloja. Näin lausuntoa voi pitää vähintäänkin harhaanjohtavana, ja sitä olivatkin muut puolueet nopeasti kommentoimassa. 

Mitä voi olla, tai olla olematta, rivien välissä? 

• Rantaraitti on rantaraitti vain, jos se kulkee pitkin rantaa ja sieltä näkee merelle - muualtakin siis kuin Lammasluodon pysäköintialueen tai Teljentien metsän "suikaleen" kallion ja puiden tilalle rakennetun kerrostalon ikkunasta.
• Rakentaminen ja virkistyskäytön säilyttäminen eivät voi toteutua yhtäaikaisesti.
• Kerrostalojen - tai minkään asuinrakennusten - rakentaminen ei ole mahdollista ilman lisääntyvää liikennettä, parkkipaikkoja, taloille johtavia ajoväyliä ja roska-astioita.
• Kalevanlahti on syvyydeltään enintään kaksi metriä. Rakentamisen myötä lahti rämettyisi vahingoittaen myös Kylpylän rannan virkistysarvoa. Kruununjalokirveksi aluetta voisi nimittää enää vain sarkastisessa mielessä.

Ei ole olemassa "yllätysrantaa" jolle voitaisiin rakentaa vaikkapa As Oy Lehmänkäännös ja jonka takaa kulkisi rantaraitin korvaava Pettymysten polku. Meren ja rantaviivan välissä ei ole rakennusmaata eikä rivien välissä tilaa ketunhännälle. Ainoa alueelle harkittava rakennus voisi olla kuvassa Lammasluodolle hahmoteltu matala rakennus, mikäli sen tarkoitus on olla nuorten ja vammaisten vesiurheiluharrastusta tukeva huolto- tai kerhorakennus. Selkeyden vuoksi täsmennän vielä, että kuvassa sinisellä ympäröityjä, EI- merkittyjä rakennuksia ei pidä kaavailla näille paikoille, piirun verran niiden viereen, eikä muuallekaan Meri-Naantaliin.

Kuva kertoo yleensä enemmän kuin tuhat sanaa. Oheinen kuva kertoo minun mielipiteeni.

Lue lisää »

Ongelmista ratkaisuihin

Lauantai 19.9.2015 - Kristiina Sunell

Perjantain mielenilmaus tuli maksamaan kansantaloudelle sata miljoonaa euroa. Summalla olisi kuulemma saatu palkattua parituhatta työmiestä tai 2400 lähihoitajaa. Sosiaalisessa mediassa kiertää haaste, jolla EK velvoitetaan käyttämään ensi perjantain työpäivästä sata miljoonaa 2400 lähihoitajan palkkaamiseen, ja sitä seuraavan perjantain tehdystä työpäivästä jälleen sata miljoonaa parintuhannen työmiehen palkkaamiseen.

En kommentoi väittämien laskentamallia sinänsä. Haaste osoittaa kuitenkin vähintään kolme asiaa, joita on syytä pohtia ilman minkään aatteen tulipaloa. Ajatuksen hahmottamisessa auttaa ammattiliittojen erinomainen ehdotus johtamisen ja työelämän kehittämisellä aikaan saatavilla säästöillä, joilla voitaisiin korvata taloudelliset sopeutustoimet. Vain konkretia puuttuu, mutta sekin löytyy suhteellisen helposti:

2000 työmiehen palkalla saa palkattua 2400 lähihoitajaa. Onko se oikein?

Säästötoimien kohdistuminen pienipalkkaisiin ja raskasta työtä tekeviin hoito- ja pelastusalan ammattilaisiin on yksinkertaisesti kohtuutonta ja väärin. Olisi tärkeää vaatia ammattiliittoja sopimaan keskenään oikeudenmukaisesta palkkauksesta, jossa paperimiehet ja ahtaajat - korkeat palkkansa lakoilla uhkailemalla ansainneet - ja vastuullisesti sekä pakosta lakkojen ulkopuolelle jäävät hoito- ja pelastusalan ammattilaiset asetettaisiin oikeudenmukaisesti vähintään samalle viivalle. Samalla kokonaiskustannusrakenteella 2000 työmiehen palkka = 2000 lähihoitajan palkka. Ovatko työmiehet valmiita solidaarisuudesta laskemaan palkkojaan, jotta reiluus toteutuisi?

Arvaan vastauksen olevan "ei voi, koska....". Ehkäpä vaikka siksi, että terveys- ja pelastusalan työpaikat ovat julkisella sektorilla ja metallimiesten paikat yksityisellä sektorilla. Ratkaisu ei löydy mielenilmauksista tai sopeutustoimista, vaan vaaditaan juuri työelämän kehittämistä. Julkisen sektorin kokonaiskustannus kansantaloudelle on suuri ja aiheuttaa melkoista verotuspainetta. Organisaatioita on uudistettava ja kevennettävänä runsasta väliportaan hallintoa karsimalla ja tehostamalla. Näin saadaan enemmän varoja tuottavaan työhön. Näin saadaan myös julkiselta sektorilta keskiportaan hallinnon väkeä yksityiselle sektorille, kenties työpaikkoja tarjoavia yrityksiä perustamaan. Se vaatii toteutuakseen uudistuksia myös mm. koulutusjärjestelmältä.

MIelenilmauspäivänä jäi monen palkka saamatta. Onko se järkevää?

Edellisen kohdan ratkaisu on helpommin toteutettavissa, mikäli yrittäjyydestä tehdään pakollinen oppiaine peruskouluihin. Kohdasta kaksi ei tarvitsisi edes keskustella, jos logiikkakin olisi pakollinen oppiaine.

Se, että perjantain tulomenetysten summalla saisi parituhatta työpaikkaa, ei tarkoita sitä että tuona päivänä normaalisti töissä olemalla olisi tehty ylimääräistä liikevoittoa, jolla saisi lisää palkkarahoja. Menetetyn summan verran palkkarahaa ja verotuloja jäi mielenilmauksen takia saamatta.

Menetyksistä on mahdoton tehdä täysin objektiivista laskelmaa. Varmaa on vain, että mielenilmaukseen osallistunut lahjoitti päivän palkan verran aatteelle. Perjantai ei ollut työnantajan maksama vapaapäivä eivätkä liitot korvaa ansionmenetystä jäsenelleen. Tämähän ei ollut lakko.

Jotain positiivista seisahtuneessa perjantaissa oli silti. Vaikka mielenosoitukseen ei päässyt julkisin kulkuneuvoin, ammattiliittojen järjestämillä tilausbusseilla kuljetukset sujuivat. Eräänlainen tulonsiirto siis julkiselta liikenteeltä yksityisille kuljetusyrittäjille ja palkkarahaa niiden työntekijöille. Ammattiliittojen ja yrittäjien välien väitetään huonontuneen. Se on roskapuhetta. Liitot eivät näe mitään ongelmaa siinä, että niiden jäsenet pitävät palkattoman ja lakkokorvauksettoman mielenilmauspäivän ja kulkevat toritapahtumaan yrittäjiltä tilatuilla busseilla, jotka kustannetaan ammattiliittojen jäsenten maksamilla jäsenmaksuilla.

Työnseisausten aiheuttamat rästit saadaan helposti kurottua umpeen.

SAK:n pääekonomisti Olli Koski arvioi perjantain tuotannon menetykset voitavan kuroa umpeen ja palveluissa liikevaihdon vain siirtyvän toiseen ajankohtaan. Mitään vähenemistä ei tapahtuisi.

Vaikka ekonomisteja usein parjataan syystä ja toisinaan myös syyttä, on Koski mielestäni oikeassa. Jos yhden työpäivän menetys voidaan vaivatta korvata työskentelemällä hieman tehokkaammin muina päivinä, olemme löytäneet myös ratkaisun kiisteltyyn työajan pidennykseen. Se on aivan tarpeetonta. Vartin verran enemmän paperikasan siirtelyä pinosta toiseen ei toisi kansantalouteen mitään lisää. Jos Kosken arvioima menetyksen umpeen kurominen on skaalattavissa, voidaan jopa siirtyä nelipäiväiseen työviikkoon. Näin neljässä palkallisessa päivässä saadaan aikaan viiden päivän työpanos. Säästöillä palkataan lisää väkeä, vaikkapa ne kaksituhatta työmiestä ja lähihoitajaa.

Pysytäänkö puheväleissä?

Lauantai 5.9.2015 - Kristiina Sunell

Ludwig Wittgenstein kiteytti vuonna 1927 julkaistun väitöskirjansa lauseella »Minkä ylipäänsä voi sanoa, sen voi sanoa selvästi, ja mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava.» Wittgensteinin tutkimusala oli looginen empirismi, filosofian suuntaus, jonka mukaan todellisuutta koskevan tiedon tulee perustua kokemukseen ja havaintoihin.

Wittgenstein tuskin ennakoi sosiaalisen median tuloa. Hänen väitöskirjansa perusajatukset pätevät edelleen, vaikka käsite "tieto" sekoitetaan "väittämään" ja perusteluina käytetyt "kokemukset ja havainnot" ovat yhä enemmän vain äärimmäisiä ja äärimmäisen yksipuolisia näkemyksiä. Näin MTV ja Helsingin Sanomat sulkevat maahanmuuttoon liittyvät keskustelualueet. Blogistit kirjoittavat oman mielipiteensä, mutta estävät kommentoinnin. Facebook- kavereita poistetaan heidän mielipiteidensä vuoksi.

Jos siis emme voi edes puhua, pitää vaieta.

Kun keskustelu kielletään, linnoittaudumme omiin, samanmielisten nurkkiime, joita "väärä näkemys" ei häiritse. Mielipiteiden vaihtamisella ja keskustelun sallimisella on kuitenkin arvonsa: vaikka ei hyväksyisi, ehkä voi pyrkiä ymmärtämään. Aina ei ole merkitystä sillä, mitä sanotaan, vaan sillä, miksi niin sanotaan. Vaikka ei toinen minun mielipidettäni allekirjoittaisi, saisin ehkä lukea perustelut ja tilaisuuden avartaa omaa näkemystäni. Ja myös toisinpäin. Sitä mahdollisuutta en itse halua menettää.

Mitäkö mieltä olen asiasta, josta on niin vaikea puhua? Tämä artikkeli vastaa melkoisen hyvin näkemystäni. Sauli Niinistö: "Luulenpa, että ellei Euroopalla ole haasteeseen yhteiskuntien ja kansalaismielipiteen kannalta kestäviä yhteisiä vastauksia, alkaa ajan oloon tulla yhä enemmän kansallisia vastauksia". Lisäksi arvelen, että ellei Suomella ole kestävää yhteistä vastausta, emmekä kykene asiasta edes keskustelemaan, mielipiteet polarisoituvat yhä enemmän. Seuraukset on helppo arvata.

Tätä kirjoitusta saa kommentoida.

Ohi ja ali

Torstai 20.8.2015 klo 15.09 - Kristiina Sunell

Suomalaiset kykenevät edelleen osoittamaan aitoa talvisodan henkeä. Tuumaakaan ei anneta periksi. Virtuaalijuoksuhaudoista heitellään vihollisen suuntaan valikoituja kärjistyksiä, omien uskoa pönkitetään luovalla tilastojen tulkinnalla. Onnetonta on vain se, että käymme sisällissotaa.

Niinkutsutut yhteiskuntasopimusneuvottelut katkesivat tänään. Yrittäjiä ei pöytiin huolittu, mutta väliäkö tuolla. Ihmisen väitetään edelleen järkeilevän dinosaurusten lailla: pahan paikan tullen joko taistelemme tai pakenemme. Neuvotteleminen tai sopiminen eivät kuulu valikkoon. Pöydällä on etujärjestöjen arvovalta, jäsenmaksutulot ja kolmikannan eduskuntavaaleilla valittua edustuksellista demokratiaa suurempi valta. Yrittäjät eivät järjestä mielenosoitusta - meillä on liian kiire töissä - vaikka hiljainen unelma on olemassa: "Uskomme poliittiseen päätöksentekoon ja tuemme sitä. Siksihän me vaaliuurnilla käymme."

Perusongelma myönnetään lähes kaikissa puolueissa. Suomi ei euromaana voi enää korjata kilpailukykyään devalvoimalla. Yhteisvastuu kriisimaiden veloista, EU:n liittovaltiokehitys ja mahdottomuus vaikuttaa apupakettien myöntämiseen lienee perimmäinen motiivi Keskustan Paavo Väyrysen aloitteessa.  Vasemmistoliiton Li Andersson haluaa myös kansanäänestyksen euroon kuulumisesta. Korostettuna seikkana ei olekaan yhteisvastuun taloudellinen  riski Suomelle, vaan talouskurin ja sopeuttamisen välttäminen.

Neuvottelujen kariuduttua koko yhteiskuntaa koskeva ratkaisu on palannut vaaleila valittujen päättäjien käsiin. Mikäli tässäkään ei onnistuta ja syksy tietää lakkoja, vientiteollisuuden kuljetusten katkaisemista ja uhittelun lisääntymistä, edetään seuraavalle päättäjätasolle. Suomen kokonaisvelka ylittänee ensi vuoteen mennessä tason, joka tuo troikan sanelemaan ratkaisut - ja kätevästi myös ottamaan yhteistyökyvyttömyytemme syyt niskoilleen. Vastakkainasettelun aika ei tuolloinkaan ole vielä ohi, mutta kenties Kreikan tavoin löydämme sentään yhteisen vihollisen.

Kreikkalaisen dragman kolmas näytös

Keskiviikko 8.7.2015 - Kristiina Sunell

Kreikka - onko pakko kuulla siitä enää enempää?

Kreikka äänesti EI taloutensa sopeuttamistoimille, mutta se ei Kreikan mielestä tarkoita EI-ääntä rahavirroille muista euro-maista. Kahden tukipaketin jälkeen vaaditaan lisää.

Solidaarisuus, demokratia ja oikeudenmukaisuus ovat kaikki sanoja, joiden arvosisällöistä EU-maat ovat samaa mieltä. Periaate ei kuitenkaan ole sama kuin käytäntö. Ensimmäinen tukirahaerä kului pääasiassa Kreikalle lainoja myöntäneiden Ranskan, Saksan ja Englannin lainojen maksuun. Näiden lainoittajien ottama luottoriski Kreikalle annetuista lainoista jaettiin muidenkin EU-maiden kannettavaksi.

Toiselle tukipaketille haettiin Suomesta poliittisen painostuksen vuoksi vakuudet. Niiden pitävyydestä on vaikea saada selkoa, sillä todellisuudessa kysymys on tuottojenvaihtosopimuksesta. Suomi voisi saada vakuuksien ansiosta liki yhden miljardin verran takaisin luottotappiostaan - saman verran kuin Suomen tieverkoston korjausvelka. Suomen hallituksen tekemästä sopeutusohjelmasta löytynee muitakin kohteita, joihin nämä varat kipeästi tarvittaisiin. Olen kuitenkin skeptinen järjestelyn suhteen. Runsaan 30 vuoden työurani aikana olen oppinut, että jokainen alunperin salattavaksi yritetty sopimus sisältää epäilyttäviä kohtia. Samoin jokaiseen sopimukseen, johon haetaan allekirjoitus äärimmäiseen kiireeseen vedoten, on syytä lukea erityisellä huolella.

Kahdenvälisten lainojen lisäksi Suomi on lähettänyt varoja vakausvälineisiin. Eri arvioiden mukaan tähän mennessä on kertynyt yli 6 miljardin euron arvosta vastuita Kreikan lainoittamisesta ja takauksista. Se on nykyisen kestävyysvajeen verran. Mistä Suomi voisi säästää lisää, jotta voisi tukea Kreikkaa vielä enemmän?  Hendrik Ilveksen kysymys on kohtuullinen ja vastaamisen arvoinen.

Ajankäyttö turhiksi osoittautuneiden EU- kokousten tiimoilla alkaa jo hipoa ministeriemme kipukynnystä. Hyvä kysymys voisi kuulua: "miksi olemme vielä mukana?" sillä maksuosuutemme ei hallitusohjeman mukaan saa enää kasvaa. Suomi voi toimia vain vakautusvälineeseen sitomansa pääoman puitteissa. Tämä lienee päätös, joskin esimerkiksi valtionvarainvaliokunnan jäsen Pia Viitanen kaipaa selkeää tulkintaa vastuiden määrästä.

Kreikka vaatii rahoituksen jatkamista vedoten "pienen kreikkalaisen" ahdinkoon. Hätä on todellista ja riipaisevaa. Lääkkeet ja ruoka loppuvat köyhimmiltä, sillä korruptioon, tuloeroihin, eläkeiän nostamiseen muiden EU-maiden tasolle tai verotuksen oikeudenmukaisuuteen ei Kreikassa ole halua puuttua. EU ei voi ohittaa kansallisia vaaleja. Jos valtio mieluummin edelleen ostaa aseita ja neuvottelee niiden lisähankinnoista, maksaa venäläisen Gaspromin laskun ja säilyttää varakkaiden laivanvarustajien verovapauden kuin hankkii varoilla lääkkeitä sairailleen, se on heidän edustuksellinen ja itsenäinen, joskin julma päätöksensä. Se ei ole solidaarista, demokraattista eikä oikeudenmukaista. Mutta jos Kreikan valtio ei käytä 5,7 miljardin euron kultavarantojaan omien kansalaistensa terveydenhuoltoon, hätää voidaan lieventää ainoastaan muiden antamalla humanitäärisellä avulla. Rahalähetykset eivät ole yli viiteen vuoteen ohjautuneet oikeaan kohteeseen.

Rahoittavat euromaat eivät ole vaatineet antamiensa rahojen vastineeksi oikeuksia Kreikan suuriin kaasuesiintymiin, satamiin tai muuhun realisoitavaan omaisuuteen. Mielestäni niin olisi kuitenkin pitänyt tehdä. Olisimme ostaneet ja maksaneet reilusti kuten kiinalaiset, jotka hankkivat kreikkalaisen sataman ja paransivat sen tuottavuutta merkittävästi. Tämäkin on jälkiviisautta. On kohtuullista ja oikein vihdoin vapauttaa Kreikka sitä kahlehtivasta eurosta ja antaa maalle sen kaipaama vastuu ja vapaus päättää omasta puolestaan.

Porkkanakeppi

Maanantai 1.6.2015

Uusi työ- ja oikeusministeri Jari Lindström uhkaa työnantajia kela-maksulla. Tarkoituksena on saada noin miljardi lisätuloja valtion kassaan - ja tietysti tuoda hieman tasapuolisuutta yhteiskuntasopimusneuvotteluihin.

Kela-maksu korvattiin aikoinaan työeläkemaksun korotuksella

Lauri Ihalainen, Jari Lindströmin edeltäjä, sopi SAK:n puheenjohtajana toimiessaan Kela-maksun poiston.  Pankkikriisin jälkeen muutos katsottiin tarpeelliseksi. Työnantajan kansaneläkemaksun suuruus oli keskimäärin 1,39 prosenttia työntekijän palkasta vielä vuonna 2009, jolloin solmittiin ns. sosiaalitupo.

Valtio kompensoi menetyksiä työeläkemaksun korotuksella. Työeläkevakuutusmaksua onkin korotettu vuosittain. Vuonna 2015 palkkasummasta laskettavasta TyEL-maksusta työnantajan osuus on 18 %. Työntekijän osuudeksi valtiolle tilitettävästä maksusta jää keskimäärin 6 %, työntekijän iästä riippuen.

Sivukustannukset kertaantuvat

Työeläkevakuutusmaksun lisäksi työnantaja maksaa palkasta muitakin sivukuluja. Tästä linkistä selviävät suorat sivukulut. Nämä eivät sisällä esimerkiksi työterveyshuoltoa tai sairauslomien kustannuksia. Kaavasta puuttuu tietysti tässä vaiheessa vasta ehdotuksena oleva kela-maksu.

Sivukustannuksilla on ikävä taipumus kertaantua. Näin vaikkapa 1,39 % lisämaksu pitää huomioida myös alihankinnoissa, kuljetuksissa ja kaikissa tuotannon vaiheissa aina kuluttajalle asti.

Kustannusten kasvaessa kuluttajahinnat nousevat

Tuotannon kustannusten nousu pitää voida ennakoida. Näin, jotta myynti osaisi hinnoitella tuotteet ja palvelut sekä asettaa myyntitavoitteet. Investoinnit ovat pitkäaikaisia sijoituksia, jotka maksetaan takaisin useammassa vuodessa. Äkkijarrutuksista seuraisi lomautuksia, irtisanomisia ja tuotannon siirtoa ulkomaille.

Pelkällä liikevaihdolla ei palkkoja makseta, vaan kannattavalla liiketoiminnalla. Kaava on suoraviivainen:

    Liikevaihto (eli myynti, yrityksen tuotteista ja palveluista laskuttama summa)

    - kustannukset (eli kaikki kulut, suorat ja välilliset sekä verot)

_______________________________________________________________

    = tulos

Liikkuvat osat ovat melko helppoja. Mikäli kela-maksu tai työeläkevakuutusmaksu aiheuttavat kustannusten nousua, pitää vain parantaa kilpailukykyä, myydä enemmän ja nostaa hintoja. Näin tulos pysyy samana. Mahdollisesti työllistämisen kynnys nousee, sillä kohonneet sivukustannukset maksetaan myös lomapalkoista ja -rahoista.

Hinnankorotukset eivät ole ongelma, jos vientikauppa vetää ja toimitusvarmuus on uskottava. Vuosittaista työaikaa ei tarvitse lisätä esimerkiksi sadalla tunnilla. Tehdään vain samassa ajassa enemmän töitä, entistäkin laadukkaammin, hyvässä yhteiskuntasopimuksen hengessä.

Tulonsiirto kuluttajalta valtiolle

Kertaantuneet työvoimakustannukset tulevat siis kuluttajan maksettavaksi, mikäli kustannusten nousua ei saada kompensoitua tuottavuuden kasvulla. Hintojen noustessa myös arvonlisäveroa maksetaan suhteellisesti enemmän. Käytännössä kuluttajan ostovoima vähenee, valtio saa lisätuloja.

Vaihtoehtoinen ehdotus

Saattaisin olla Jari Lindströmin kanssa kela-maksusta osittain samaa mieltä - tosin eri syistä, toisin perusteluin ja eri seuraamusolettamuksin. Mahdolliset kela-maksut voitaisiin mielestäni suorittaa rahastoon, josta korvattaisiin kaikki työntekijöiden sairauslomien kustannukset - niin kauan kuin rahaa riittää.

Jaan täysin ministerin näkemyksen johdon optio- ja bonusmaltin välttämättömyydestä. Yhteiskuntasopimus saadaan aikaiseksi vain, mikäli kaikki ovat valmiita tinkimään eduista. Nimittäin omista eduistaan, ei pelkästään toisten. Sopimus ei voi olla uhkailun tai kiristyksen lopputulos, ja lahjontaa tässä taloustilanteessa tuskin voi käyttää.

MIstä itse yrittäjänä ehdottaisin tingittävän? Kannatan kaikkien suorien ja välillisten yritystukien lopettamista. Mihin koiratarhaan se puolestaan todennäköisimmin kolahtaisi ja onko deflaatio välttämättä huono asia, on jo eri kirjoituksen aihe.

Äänestäjän vaalimainos

Maanantai 30.3.2015 - Kristiina Sunell

Tämä on yrittäjä-äänestäjän vaalimainos. Mielestäni päätöksentekijän paikka ei juurikaan eroa yritysjohtajan pestistä. Jos voisin laittaa "palvelukseen haetaan"- ilmoituksen, siinä lukisi näin:

Kiitämme kaikista saamistamme hakemuksista, joita onkin tähän mennessä kertynyt runsaasti. Haastattelemme parhaillaan ehdokkaita vaalipaneeleissa, toreilla ja kaduilla. Tässä vielä muutamia viime viikkojen vinkkejä.

• Lupaukset ovat miellyttävää kuultavaa, mutta näytöt vakuuttavat enemmän. Toivomme sinulta aikaisempia näyttöjä luottamustehtävistä. Olet todennäköisesti toiminut oman kotikuntasi päättäjänä. Miten valmistaudut kokouksiin, keitä kaikkia kuulet kun muodostat oman kantasi? Kerro tekemistäsi aloitteista.

• Todennäköisesti tulevassa työpaikassasi joudut tai pääset tekemisiin täysin vastakkaisia arvoja ja mielipiteitä edustavien tahojen kanssa. Emme enää halua nähdä ramman ankan tavoin toimivaa hallitusta, saati retorisia puheenvuoroja eduskunnan kyselytunnilla. Riitely ja periaatteellistaminen ei vie eteenpäin mitään asiaa. Tämä on yksi vaikeimpia taitoja: osaat neuvotella, keskityt pitkän aikavälin hyötyihin, et etsi palstatilaa itsetarkoituksillisilla kärjistyksillä.

• Ymmärrät liiketoimintaa. Hahmotat yritysten kansantaloudellisen merkityksen. Osaat erottaa yksinyrittäjän monikansallisesta konsernista - jos et, sinulla on aikaa ja mielenkiintoa selvittää erot. Saatat haluta leikata yritystukia, ja huomioit että suurin osa niistä menee nykyään tukien käsittelyyn ja suuryritysten työllistämisen tukemiseen. Otat tästäkin asiasta selvää.

• Olet rohkea ja rehellinen. Nykyisiä rakenteita ja yli varojen elämistä voisi pitää yllä veroja korottamalla ja ottamalla lisää velkaa, mutta rajansa silläkin. Huomaat kenties, että Suomella ei ole varaa toimia koko maailman sosiaalitoimistona, saati ilmaisena sairaalana ja opinahjona - tai jos olet toista mieltä, esitä konkreettinen laskelma anteliaisuuden rahoitusmallista.

• Jos esität kritiikkiä, esität myös vaihtoehtoja. Kaikkea ei välttämättä tarvitse keksiä itse. Pidä ovet avoimina, perusta aidosti ja aktiivisesti toimivia neuvonantajaryhmiä, kuuntele heitä. Jos olet oikein rohkea, kutsut mukaan henkilöitä myös oman puolueesi ulkopuolelta, jopa muitakin kuin politiikan aktiivisia toimijoita.

• On mukava tavata ehdokkaita. Älä kuitenkaan tule kutsumatta kotini tai työpaikkani ovelle virpomaan ja lausumaan loruasi. Älä hukuta minua sähköposti-, esite- ja lupaustulvaan kerran neljässä vuodessa, vaan kerro ajatuksistasi ja tekemisistäsi hieman tasaisemmin, vaalien välilläkin. Kysy vaikkapa vuoden välein, josko äänestäisin sinua vielä uudelleen. Olet mahdollisesti ehdolla myös seuraavissa vaaleissa, voit tehdä vaalityötä koko ajan.

Jos olet ehdokas tai jonkin ehdokkaan tukiryhmässä, voit mieluusti kommentoida tätä kirjoitusta. Lupaan julkaista vastauksesi. Saat myös vapaasti jakaa kirjoitustani, olitpa samaa tai eri mieltä. Palataan asiaan!

Puhutaanko jostain muusta?

Lauantai 14.2.2015 klo 20.03 - Kristiina Sunell

Mistä ei voi puhua, siitä pitää vaieta. On viisainta vaihtaa aihetta, jos keskustelu ajautuu jostain syystä epämukavuusalueelle. Se on kohteliasta. Se on myönteistä ajattelua. Lisäksi se on helpoin keino välttää tekemästä jotain epäkohdalle. Karpoilu on paheksuttavampaa kuin kolmen viisaan apinan tapa toimia: ei nähdä pahaa, ei kuulla pahaa, ei puhuta pahaa.

Venäjä ei ole turvallisuusuhka eikä Suomi voi tehdä mitään parantaakseen ukrainalaisten ahdinkoa. Kreikan vakuudet pitävät ja luottotappio olisi kovin pieni asia maailmankaikkeudessa. Missään ei ole luvattomia ongelmajätekaatopaikkoja - ja vaikka olisikin, ei niistä ole mitään vaaraa kenellekään. Suomalaiset koulutkaan eivät ole homeessa. Kaikki on oikein hyvin kun pahin kauhukuva on vältetty: keskiolutta tulee saamaan ruokakaupasta, vaikka Keskustapuolue voittaisi eduskuntavaalit. Hiljaa hyvä tulee?

Ehkäpä olisi syytä kieltää uutiset, ainakin lapsilta? MOT- ohjelmaan pitää laittaa varoitusteksti: "Tämän ohjelman katsominen saattaa pahoittaa mielesi".

Taukoamaton valittaminen ja ikävien asioitten jatkuva penkominen eivät edistä mitään asiaa. Samoin on tosiasioitten kiistämisen laita. Reinhold Niebuhrin sanoin: "Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan". On mukavampaa olla tyyni ja viisashan vaikenee.

Ongelmien korjaaminen edellyttää tosiasioitten tunnistamista ja myöntämistä. Se on tärkeää myös siksi, että voidaan arvostaa niitä asioita, jotka eivät muuttamista kaipaa.

IT-ala mainettaan paremmaksi

Sunnuntai 4.1.2015 - Kristiina Sunell

Valtiovarainministeri Antti Rinne kertoo hiljattaisessa haastattelussa valtion käyttävän vuosittain kaksi miljardia euroa tietoteknisiin hankintoihin. Se on nelisen prosenttia koko valtion budjetista. Elokuussa lähettämäänsä selvityspyyntöön hän sai vastaukset saman vuoden joulukuun lopulla. Nyt mättää, mutta mikä?

Jokin maksaa liikaa

Saako rahalle vastinetta...

...tai onko sitä mietitty

Eipä pidä arvostella ehdottamatta parempaa toimintatapaa