Näkyvämpää avoimuutta 2

Maanantai 12.3.2018 - Kristiina Sunell

Peräänkuulutin näkyvämpää avoimuutta viime vuoden maaliskuussa. Kaupungin luottamuselinten pöytäkirjojen kahteen vuoteen rajattu nähtävilläolo on harmillisen hankala etsiessä taustoja ja perusteluja pitkään valmistelluille päätöksille. Kuntaliiton lakimiehiltä 16.3.2017 saadun tiedon mukaan "Henkilötietojen nähtävänä pitämistä koskevia rajoituksia lukuun ottamatta on kunnan omassa harkinnassa, miten kauan pöytäkirjoja verkossa pidetään" joten nähtävilläolosta ja arkistointikäytännöistä päättää kunta itse. Mutta asioilla on tapana edetä, siihen voi Naantalissa luottaa. Avoimuus onkin yksi kaupunkimme strategiassa tärkeiksi mainitusta kulmakivistä.

Kaupunginhallitus käsitteli valtuutettu Vilhelm Junnilan 13.3.2017  tekemää, samaa asiaa sivuavaa ja useamman eri puolueita edustavan valtuutetun kannattamaa valtuustoaloitetta sekä päätti jatkotoimista 14.8.2017. "Versiopäivityksen myötä kaupungin toimielimien pöytäkirjoja voidaan ryhtyä pitämään yleisessä tietoverkossa useamman kuin nykyisen käytännön mukaisen kahden vuoden ajan, kun henkilötietoja koskevat asiat saadaan verkkoversioista poistetuksi. " Viestinnän ja hallinnon vastuuhenkilöille annettiin tehtäväksi käydä läpi kaupungin verkkotiedottamisen prosessi sekä määritellä verkkotiedottamisen periaatteet ja toimintatavat 31.3.2018 mennessä. 

Kysymystorilla esitetyn vastauksen perusteella voinee ennakoida päätösten nähtävilläolon pitenevän neljään vuoteen. Se on toki lyhyempi kuin esimerkiksi Turussa tai Raisiossa, mutta merkittävä parannus kuitenkin. 

Seuraava Itämerihaaste

Torstai 1.3.2018 - Kristiina Sunell

Itämerihaasteeseen liittyvä toimenpideohjelma 2016-2018 oli yksi Naantalin eilisen ympäristö- ja rakennuslautakunnan mielenkiintoisimpia aiheita.

Taustamateriaaliin tutustuminen saattaa uuden Ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsenen kartalle, tai ainakin aiotun reittisuunnitelman lähteille. Toivon mukaan tärkeä aihe kiinnostaa kaikkia asukkaita - Maskua myöden - samoin kuin kesävieraita ja merellä viihtyviä matkailijoita. Spontaanit maa-alueilla olevat ongelmajätekaatopaikat ovat sekä hyvässä, että pahassa staattinen ongelma. Siksi niitä ilmenee usein rajojen lähistöllä, "ei-kenenkään-maalla".  Ilma ja merivesi eivät kuitenkaan kunta- ja valtakuntarajoja kunnioita. 

Moni asia etenee, paljon on vielä tehtävää. Ensimmäinen kysymysmerkki on ruoppausmassan läjittäminen mereen. Se ei ole saavutus, vaan pettymys.

Tästä on hyvä aloittaa seuraavan toimenpidekauden konkreettisten toimien suunnittelu.

Kuri, ääni ja asuntomessut

Tiistai 27.2.2018 klo 16.05 - Kristiina Sunell

Valtuustosalin yleisöpaikat ovat harvoin yhtä täynnä kuin maanantaina 26.2.2018.  Valtuuston kokoukset ovat viime vuosina herättäneet yhtä paljon mielenkiintoa vain kaupunginjohtajaa valittaessa ja Manner-Naantalin osayleiskaavasta päätettäessä. Valtuuston kokoukset ovat kaikille avoimia, mutta niihin tuotavat esitykset ovat yleensä jo pitkään eri luottamuselimissä valmisteltuja ja päätettyjä. Vain mahdolliset yllätykset ja päätösten poikkeuksellisen kauaskantoiset vaikutukset koko kaupunkiin saavat yleisön jalkautumaan lehterille. 

Kaurakarille

Torstai 22.2.2018 - Kristiina Sunell

Rakkaudesta Naantaliin, mereen ja taiteeseen

Naantalin maisemissa ei ole paikallisen taiteilijan teoksella juhlistettua liikenneympyrää kuin tämä yksi, keskipisteenä Maskuun, Luonnonmaan saaressa sijaitsevaan presidentin kesäasuntoon, Kailon saaren uimarantaan ja edelleen Naantalin vanhankaupungin rantaan ja vierasvenesatamaan johtavalla reitillä. Vuosien varrella lehmä on osunut merimatkani varrelle lukemattomia kertoja, milloin toivottaen pitkän purjehdusmatkan jälkeen tervetulleeksi takaisin kotisatamaan, milloin taas jäänyt taakse lähtiessämme meripelastuspäivystykselle. 

Kaurakarin betonilehmä on viettänyt Jarkko ja Soile Peltosen tilaan kuuluvalla luodolla pian kolmekymmentä vuotta. Myrskyjen ja talvien rapauttamana teos on entisöinnin tarpeessa. Naantalin kaupungin täyttäessä 575 vuotta Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistys aikoo kunnostaa monia veneilijöitä, matkailijoita ja talvisella jäällä kulkevia ilahduttavan lehmän alkuperäiseen asuunsa. Samalla kunnioitetaan kymmenen vuotta sitten menehtyneen Jarkko Peltosen muistoa myös Naantalin Taidehuoneella järjestettävällä kuvataidenäyttelyllä.

On melkoinen kunnia olla toteuttamassa projektia yhdessä taiteen ammattilaisten - professori Juhani Salovaaran, kuvanveistäjä Raimo Äijälän, kuvataiteilija Anne-Mari Kerkolan - kuin myös muiden motivoituneiden ja lahjakkaiden Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistyksen hallituksen jäsenten ja asiantuntijoiden kanssa. Tässä yhdessä tekemisessä elämänilo on pääosassa.

Aktiivissa ja passiivissa

Maanantai 29.1.2018 - Kristiina Sunell

Hyviä uutisia opiskelijoille ja yrittäjäksi ryhtyville

Yrittäjä saa vuoden alusta lukien täyden työttömyyskorvauksen jos tekee töitä hieman alle yhden päivän kuukaudessa. Lisäksi kuukaudessa saa ansaita 300 euroa verottomasti - yli menevältä osalta veronalaista on vain puolet tulosta.

Vaihtoehtoisesti tuon yhden päivän voi käyttää omaehtoiseen opiskeluun, uuteen ammattiin kouluttautumiseen tai osaamisen täydentämiseen. Tuki on huomattavasti tavallista opintotukea (250,28 eur/kk) suurempi eikä opintopisteitäkään tarvitse kertyä KELA:n yleisten vaatimusten mukaan "Vaikka olisit saanut lukuvuoden aikana opintotukea vain 1 kuukaudelta, sinun pitää suorittaa vähintään 20 opintopistettä." - enää ei tarvitse. 

Reilua. Mutta liian hyvää ollakseen totta? On ja ei. Tämä uudistus on työttömille, ei nykyisille päätoimisille, työn ohessa opiskeleville eikä nykyisille yrittäjille kohdennettu tarjous. Sen nimi on aktiivimalli. 

Aivan pöyristyttävää. Ei käy. 

Omais- ja perhehoitajat ja työkyvyttömyyden tai vamman perusteella etuutta saavat työttömät eivät ole aktiivimallin piirissä. Aktiivimallia ei sovelleta jos työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä tai jos on lomautettu lyhyeksi ajaksi. 

Hallituspuolueita on syytetty "niskalaukauksesta". Kovaa populismia, joskin motiiveiltaan ymmärrettävää: eduskuntavaalit pidetään jo runsaan vuoden päästä. 

Hallituspuolueiden edustajien puheenvuorojen sijaan onkin parempi siteerata muiden tahojen esittämiä perusteluja ja pohdintoja. Mallin valmistelussa mukana ollut Vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kannattaa työttömyysturvan aktiivimallia. Päivänpolitiikan jättäneen ammattiliiton edustajan on helpompi nähdä kokonaisuuksia ja syy-seuraussuhteita eduskunnan vaalikautta pidemmälle.

Osmo Soininvaara rinnastaa työttömyyskorvauksen saavutetuksi eduksi, ja vain sen ylittävä summa oikeuttaa "varastamaan työttömän vapaa-ajan", kuten hän blogikirjoituksessaan suorasukaisesti toteaa. Perustulon rahoittamiseksi tarvitaan kuitenkin edelleen työpaikkoja ja työntekijöitä. Työn ja tekijöiden kohtaanto-ongelman haasteista Soininvaara mainitsee esimerkkinä Uudenmaan talonrakennusalan. Blogikirjoituksessa on ratkaisuehdotuksia, mutta ne eivät ole yhtä myyviä kuin kahden sanan iskulauseet. Ehdotuksilla ei lisätä minkään yhdistyksen jäsenmääriä eikä nosteta sen koommin kansalaisten verenpainetta, barrikaadeja kuin suosiotaan jatkuvasti menettävän puolueen kannatustakaan. Enkä tarkoita tällä Vihreitä.

Mistä haasteet juontuvat?

Suosituin perustelu aktiivimallin vastustamiseksi on toteamus avoinna olevien työpaikkojen vähäisyydestä. Julkisen sektorin, eli verovaroin kustannettujen työpaikkojen osuus on Suomessa yksi maailman suurimpia. Sen kasvattaminen merkitsisi verorasituksen kovenemista ja/tai jo nyt kestämättömän valtionvelkamäärän lisääntymistä. Työpaikkoja tarvitaan siis lisää yrityksiin. Eli tarvitaan enemmän yrityksiä ja yrittäjiä.

Suunta ei ole lupaava. Yrittäjien ikääntyessä etsitään liiketoiminnan jatkajia, jotka varmistavat työpaikkojen säilymisen. Yrittäjäksi  ryhtymistä ei pidetä houkuttelevana tai palkitsevana. Kannattaisiko työttömän ryhtyä vaikka taksiyrittäjäksi Tampereelle tai aktivoitua selvittämään sukupolvenvaihdosta odottavia yrityksiä? Ilmaisia palveluja löytyy sekä TE-toimistoista, yrityspalvelukeskuksista ja netistä runsaasti. 

Haasteena on todettu myös alueet, joissa työpaikkoja ei ole. Ilmeisesti ei myöskään mahdollisuutta tehdä etätöitä, tai ei riittävää asukaspohjaa vain paikallisesti toimivalle yrittäjälle. Työpaikan perässä muuttamista pidetään mahdottomana jos asunnon arvo on laskenut ja sen myyminen olisi tappiollista tai asunto ei edes kävisi kaupaksi. Minkä verran yksilön ottamaa riskiä voidaan sosialisoida yhteiskunnan vastuulle ja mikä kaikki kuuluisi yhteiskunnan maksettavaksi: asunnon arvon aleneminen, yrittäjän liiketoimen riskien realisoituminen, yleisesti kaikkien sijoitusten arvon menetys...? Salossa omakotitalojen hinnat romahtivat Nokian lopettaessa liiketoimintansa paikkakunnalla. Näin kävi myös osakkeiden hinnalle. 

Täydellistä mallia ei ole

Keskittymiseen työllisyyden haasteisiin - yrittäjyyden ja työnantajaksi ryhtymisen heikko houkuttelevuus, syrjäseutujen teollisuuden ja elinkeinojen kehittäminen, työpaikan perässä muuttamisen kannattavuus, tai varsinkaan vuokra-asuntojen tarjoaminen aidosti yleishyödyllisellä periaatteella ja kohtuullisella vuokrahinnalla - ei riitä halua eikä keskusteluvalmiuksia. Voimia kuluu valtataisteluun aivan liian monella areenalla, niin pelikentän sisällä kuin katsomossakin.

Eturyhmä- ja puoluepoliittinen lakko on silti omalla tavallaan johdonmukainen toimi: työttömien asemasta tulee pitää huolta, sillä lakkoilun seurauksena etuuksien tarvitsijoiden joukko kasvaa. Valitettavasti jaettavan määrä ei "mielenilmauksin" kasva.

Menestystä alkavana vuonna!

Sunnuntai 31.12.2017 klo 17.55

Jokaisella on mahdollisuus tehdä alkavasta vuodesta parempi, itselle ja muille.

Onnea, terveyttä, turvallisuutta, menestystä ja iloa!

Joulun iloa jokaiselle!

Torstai 21.12.2017 - Kristiina Sunell

Pahasti syrjässä

Lauantai 16.12.2017 - Kristiina Sunell

Syrjäytyminen mainitaan usein suurimpana turvallisuusuhkana. Toiset puhuvat "syrjäyttämisestä" joka saattaakin paremmin vastata tilannekuvaa.

Näyteikkkunoita rikkovat, Suomen lippuja ja autoja polttavat anarkistit ovat vain paremman tekemisen puutteessa riehuvia huomionhakuisia onnettomia. Heiltä ei voi syyntakeellisuutta edellyttää. Naamioin peitetyt kasvot ovat surullinen, joskin suhteellisesti ottaen vähäinen osa syrjäytymisen ongelmaa.

Isojen kaupunkien vaaleilla valituilta valtuutetuilta edellyttää huomattavasti enemmän vastuuntuntoa kuin heidän äänestäjiltään. Kun kaupunginvaltuuston enemmistö syrjäyttää monen eri oikeusasteen päätökset määritellessään uudelleen laillisen maassaolon edellytykset ja liittää laittomaan oleskeluun poikkeuksellisen laajat etuudet, voi eduskunta puolestaan vain reagoida lisäämällä velanottoa ja vähentämällä jostain muualta. Selvityksen valmistumistumiseen tarvittavaa kahta viikkoa tai kustannusarviota ei kiireessä ehditty odottaa. Päätöksen aiheuttama polarisoituminen lisääntyy yhtä nopeasti kuin sen syiden kummastelu.

Sisältääkö sananvapaus myös vapautuksen vastuusta? Helsingin Sanomien näkemyksen mukaan salaiseksi luokiteltuja, turvakriittisiä asiakirjoja voi, ja pitää julkistaa. Esitetyn selittelyn  johdonmukaisuus vaikuttaa todellisuudesta syrjääntyneeltä. "Asiakirjan leimaaminen salaiseksi on samanlainen viranomaisen päätös kuin vaikka toimeentulotuen myöntäminen. Sitä pitää ja saa arvioida kriittisesti. Asiakirjojen salaisuutta pohtiessa onkin hyvä miettiä, onko näin tiukka salaisuus enää jatkossa perusteltua?" Mietintä lienee jo tehty, toimeentulotukipäätökset siis verkkosivustolle. Julkaistaanko terveystiedot seuraavaksi vai kiinnostaisiko lukijoita enemmän ns. Tiitisen lista? Yhtäältä väitetään pelättävän turvallisuustiedustelun aiheuttamaa yksilönsuojan kaventumista. Samassa artikkelissa kuitenkin vaaditaan perustellusti salaiseksi luokitellun ja kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeän tiedon julkistamista. 

Merkittävin turvallisuusuhka on demokraattisen päätöksenteon syrjäyttäminen. Jos oikeusvaltiossa kriittisen ja avoimen keskustelun perusteella havaitaan tarve muuttaa yhteiskunnan pelisääntöjä, lakimuutosten pitää tapahtua demokraattisesti vaalien kautta - ei niin, että jokainen omien mielihalujensa kautta noudattaa tai on noudattamatta lakeja. 

Onnea, satavuotias Suomi!

Keskiviikko 6.12.2017 - Kristiina Sunell

Tänään, Suomen satavuotisjuhlan päivänä, muistamme heitä joiden ansiosta me saamme juhlia vapaata kotimaatamme. Itsenäisyydestä on maksettu kalliimpi hinta kuin mitä keneltäkään voisi koskaan vaatia.  Talvi- ja jatkosodan aikana 1939–1945 noin 100 000 suomalaista, maatamme puolustanutta miestä menetti henkensä. Moni taisteluista selvinnyt menetti terveytensä.

Miehet eivät jättäneet Suomea sodan vuosina. He olivat puolustamassa maatamme. Lapset lähetettiin turvaan etenkin kaupungeista, joita pommitukset uhkasivat pahimmin. Yhteensä lähes 80 000 lasta siirrettiin naapurimaihimme Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan. Lapsista noin 65 000 palasi takaisin Suomeen.

Arvostamme, hiljennymme katsomaan seppeleenlaskuja. Kiitollisuuteen on aihetta. Geopoliittisten faktojen vuoksi itsenäisyys ei ole edes lähialueillamme "saavutettu etu" tai itsestäänselvyys tänäkään päivänä. 

Suomen satavuotispäivänä saa olla ylpeästi suomalainen, jopa kansallismielinen. Enpä näe siinä mitään puolustelemisen syytä minään muunakaan päivänä. Suomalaisen sananparren mukaan on tunnettava oma arvonsa ja annettava arvo toisellekin. Molemmat yhtälön puolikkaat ovat yhtä tärkeitä, jopa toistensa edellytyksiä. 

Illalla sytytän kynttilän isoisälleni Eric'ille, toisen muille hänen kohtalonsa jakaneille, kolmannen kaikille Suomen vapauden puolesta taistelleiden muistolle ja neljännen teräsnaisille, lotille.

Juhlavaa satavuotiaan Suomen itsenäisyyspäivää!

Sadan vuoden säikeitä

Torstai 9.11.2017 - Kristiina Sunell

Maanpuolustusnaisten Liitto Varsinais-Suomen piiri ry järjesti 8.11.2017 Lotta-illan Heikkilän kasarmilla. Lotta Maire Wessman (93 v) ja pikkulotta Raili Eerola (91 v) jakoivat kokemuksiaan Isänmaan eteen tekemästään työstä.  Turun Maanpuolustusnaiset ry:n Marjatta Jokinen kertoi Turun Lottien historiasta.

Sain kunnian lausua tilaisuuden päätössanat.

"Arvoisat naiset ja herrat, sotilaskotisisaret, maanpuolustusnaiset, ennen kaikkea: Lotat - kiitos.

Tahto, halu auttaa, rohkeus, uskallus, kunnioitus. Ne ovat kaikki läsnä näissä tarinoissa, palassa satavuotiaan Suomen historiaa ja osana jaettua menneisyyttä. Kerrotut kokemukset punovat yhteen itsenäisen Suomen tarinan säikeitä - ja näin, myös tulevaisuuttamme. Lottien rohkeuden ja omistautumisen ansiosta nykyisyys on mahdollinen ja saamme juhlia itsenäistä Isänmaata.

Itselläni on kymmenen vuoden työstä myönnetty Lotta-merkki. Sain sen isovanhempieni jäämistöstä. Kummalle isotädilleni se aikoinaan kuului, mitä tarinoita siihen littyi, en saa koskaan tietää. He eivät ole sitä enää kertomassa. Kovin paljon vaiettua, liian paljon unohdettua. 

Lottamme ovat ja olivat teräsnaisia. Teräsnaiset eivät ole katoava laji, näen nytkin monta sellaista yleisön joukossa. Kriisit ja uhkakuvat ovat nykyäänkin läsnä, uusin tavoin. Rohkeutta, halua auttaa ja tahdonvoimaa tarvitaan edelleen.

Kaikkea tulevaisuuden tuomaa ei voi määrätä, ei edes arvata. Mutta tulevaisuus ei vain tapahdu vaan se myös tehdään. Millaiseksi - se riippuu meistä itsestämme.

Rakkaus isänmaahan, yhteisöllisyys - Lottiemme perinne kantaa edelleen. Jokainen päivä.

--

Eri veteraanijärjestöillä ja yhdistyksillä on merkittävää kerättyä varallisuutta. Heitä, joiden ansioiden ja uhrausten vuoksi varoja edelleen kerätään, ei ole montaa jäljellä. Olisi kohtuullista jakaa kertyneet varat muutoinkin kuin hautausavustuksina, avokätisesti ja kitsastelematta. Ja viivyttelemättä.  "Enemmän kukkia eläessä, haudalla ne ovat turhia."

Merkityksiä ja tarkoituksia

Keskiviikko 25.10.2017

Hyvät naiset ja herrat, mina damer och herrar  ...vai pitäisikö aloittaa "Hei vaan ja henkilökohtaisesti tervetuloa"

Poliittisesti korrektit ilmaisut ovat saamassa koomisia piirteitä. Stockan Hullut Päivät tulisi nimetä uudelleen, jos vain mahdollista. Sopisiko "Ihan tavalliset päivät" vai olisiko "Hupsut Päivät" parempi? Ehkä joku silti närkästyisi, toinen saattaisi pitää kyseistä kielenhuoltopyrkimystä hullunhauskana. 

Opetushallituksen tukimateriaalin mukaan poikia ja tyttöjä pitäisi puhutella nimeltä, jotta vältyttäisiin sukupuolen ylenpalttiselta korostamiselta. Ohjeistuksen tulkinnat ovat saattaneet olla pillastuneen yliampuvia. Olisiko silti kaukaa viisasta antaa kaikille lapsille sukupuolineutraali etunimi, kuten vaikka Tuisku, Muisto, Kaino tai Vieno? Sitä sopii kysyä kadunmieh...kadunhenkilöltä tai Aamulehden terminologia-osastolta. Tuskin naisten asemaa parannetaan vain puheilla sen enempää kuin vakiintuneita termejä muuttamallakaan. Sanojen merkitys muotoutuu niiden käytön mukaan.

Jotkin sanat, jopa värit saavat lisämerkityksiä joita ei edes Orwell'in ajatuspoliisi voi estää. Toiset sanat ja ilmaisut puolestaan menettävät alkuperäisen merkityksensä tai laimenevat. Sanapari saattaa olla näennäisesti ristiriitainen. Onko "kamalan kaunis" upeampi kuin "hirveän hieno"? Ilmaisua "ulkomaalaisen näköinen" paheksutaan. Mitä pahaa ulkomaalaisissa on? Vaikkapa Japanissa saatan vaikuttaa ulkomaalaiselta. En kuitenkaan näe syytä nousta uuninpankolle mielenpahoittamista julistamaan.

Merkkien arvolataus riippuu usein asiayhteydestä, kulttuurista tai historiasta. Peukuttaminen on Suomessa positiivinen ele, Afganistanissa ja Kreikassa se on kuulemma loukkaavaa. Auton takapuskurissa oleva pelkistetty kalan kuva ei välttämättä tarkoita kuljettajan olevan kalastaja - symboli on pari tuhatta vuotta vanha, kristittyjen vainojen aikana käytetty tunnus. Mummolleni sateenkaari tarkoitti vain sääilmiötä ja leijonariipus oli hänen mielestään koru ilman sen kummempia sivutulkintoja. 

Entisellä työkaverilla oli tapana huudahtaa "kiehtovaa" jos palaverin kulku kävi hänen mielestään sekavaksi. "Hyvä keskustelu" tarkoitti turhaa jankuttamista. Vieraammat pitivät häntä äärimmäisen kohteliaana, työporukka sarkasmiin taipuvaisena veikkona. Siitä on jo kymmenisen vuotta. Varmuuden vuoksi vältän edelleen näitä ilmaisuja, onhan meillä paljon yhteisiä tuttavia. 

Ei ole niinkään tärkeää mitä sanotaan, vaan mitä tarkoitetaan. Sanat eivät muuta todellisuutta vaikka todellisuus pyrkii muuttamaan sanoja. And the same in English.

Tämän epätieteellisen analyysin kirjoitti konemies ja maanpuolustusnainen, ollen yksi ja sama henkilö

Yrittäjien kirkkopyhä

Lauantai 14.10.2017

Peukkuja pidellessä - miten käy toimistotilojen?

Maanantai 9.10.2017 klo 19.40

Tätä kirjoittaessani kaupunginhallitus tekee päätöksen kirjaston mahdollisesta laajentamisesta Postin entisiin tiloihin. Hintalappua hankkeelle kertyisi liki miljoona euroa, joka katettaisiin pääosin lainavaroin. Esityslistalla olevaan asiakohtaan liittyy läheisesti yrittäjyys, tällä kertaa yrittäjien toimistotilat. Ne poistetaan mikäli kirjaston laajennus käsittää Postin lisäksi myös yrittäjien vuokraamat toimistotilat. Nykyisille yrityksille ei ole toimistotiloja, eikä näin uusillekaan. Voiko ongelman myönteistää: "Kaupungissa on enemmän asiantuntijapalveluja tarjoavia yrityksiä kuin tänne mahtuu"?

Kaupungin 2020- strategian perusteella  ”Menestysteemalla 1 vahvistetaan hyvää toimintaympäristöä kaikenkokoisille yrityksille" olettaisi päätökselle löytyvän selkeät suuntaviivat, semminkin jos yritysvaikutuksia arvioidaan. 

Maanantai-illan kokoussarjaan kuuluu myös kaupunginhallituksen konsernijaostolle esitettävä selvitys asuntomessujen järjestämisestä Naantalissa vuonna 2022. Kaupunginjohtajan pohjaesitys on neuvottelujen aloittaminen messujen järjestämisestä. Valitaanko nyt rohkea elinvoimaisuuteen panostaminen vaiko hiljainen "antaa olla vanhallas vaan"- kanta, määrittelee pitkälti sen millainen kaupunki Naantali tulevaisuudessa on. 

Yrittäjäyhdistykseltä ei kantoja ole kumpaankaan asiaan kysytty, joskin kentältä tulleita monia mielipiteitä on päättäjille pyytämättä tarjottu. Päättäjät ovat omat kantansa asuntomessuasiaan kertoneet jo hyvissä ajoin ennen kuntavaaleja, strategia on edellisen valtuuston hyväksymä. Strategia ei "jalkaudu", se jalkautetaan.

--

Päivitys 10.10.2017 klo 15:57

Kirjaton laajennuksesta myös pienyrittäjien toimistojen tilalle on virinnyt keskustelua, jossa on toivottu yrittäjien toimitilatarpeen selvittämistä vastustaneita KH:n jäseniä lähestyttävän vain sähköpostitse, ei julkisesti.

Koska olen avoimen toiminnan kannattaja - ks. arvot - ja koska asia koskee niin yrittäjiä kuin heidän asiakkaitaan, eli melkoisen suurta määrää Naantalin asukkaita, on avoimuus erityisen paikallaan.

Tästä linkistä voi ladata kaikille kaupunginhallituksen jäsenille lähetetyn julkisen kirjeen. Toivon kommentointia tälle sivustolle tai muulle julkiselle foorumille. 

--

Päivitys 14.10.2017 klo 13:18

Sirpa Hagsberg teki valtuuston kokouksessa 4.9 aloitteen "Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki varaisi vielä kaikille kirjaston käyttäjille mahdollisuuden lausua mielipiteensä kirjaston kehittämissuunnitelmasta tilaratkaisuineen ja huomioisi mahdollisuuksien mukaan uudet ideat." Kaupungin sivustolle luotiin välittömästi kysely. Toimistotiloista kysyviä yrittäjiä kehoitettiin vastaamaan tähän kyselyyn, jonka tulokset annettaisiin edelleen asiasta päätettäessä.

Kaupunginvaltuuston 16.10 pidettävän kokouksen esityslistalla, kirjastoa koskevan asiakohdan yhteydessä, on liitteenä kyselyn vastausten yhteenveto. Tarkkaavainen yrittäjä otti yhteyttä kummastellen, miksi hänen vastauksensa ei tästä yhteenvedosta löydy. Otettuani yhteyttä kaupunginjohtajaan elinkeinoasiamies soittikin 13.10 kertoen, että yrittäjien vastauksia ei tosiaankaan löydy - vielä tarkaavaisempi olisi huomannut, että koosteen alussa lukeekin vuosiluku 2016, "Kirjastokysely nuorille". Valtuustoaloitteessa mainitusta kyselystä ja sen tuloksista ei siis ole vielä tietoa. Näyttää valitettavasti siltä, että vastaukset saadaan vasta kun päätös on jo tehty. Tilaratkaisuihin liittyy yritysten toimistotilojen poistaminen, joka implisiittisesti on "rivien välissä". Se on mahdollinen seuraus, ei erikseen päätettävä asia.

Ei mennyt kuin Strömsjössä, mutta onneksi päätöksentekoprosessi on kuitenkin huomattavasti parempi kuin Kittilässä. 

Totta, kai

Torstai 28.9.2017 - Kristiina Sunell

"Alueella X asuvat ovat tyhmempiä kuin alueella Y asustavat. Voipa vielä väittää alueella X kasvamisen leikkaavan lapsen menestystä yhtä paljon kuin jos äiti joisi pullon punaviiniä jokaisena raskauspäivänään." Aikamoista. Kumpi tässä nyt on vauhdissa, Halla-aho vai Huhtasaari? Korvaa X ja Y haluamillasi alueen nimillä, mutta varo puhumasta halventavasti. Onnistuuko? Kyllä, jos Tuomas Enbuskeen ja hänen maaliskuiseen kirjoitukseensa on uskomista. Nettivihapuhepoliisi ei sakota tyhmyydestä. 

Kansan hauskuuttajana voi toki toimia kyyninenkin henkilö. Pakkomyönteisyys ja supersuvaitsevaisuus saattavat olla ärsyttäviä piirteitä, joten miksipä ei. Maalaisten (myös ahvenanmaalaisten) itsetunto kestää muutamat enbusket. Kiukkuisen ukon asenne on jopa ymmärrettävä: jokainen kansalainen, joka maksaa valtiolle 4 500 euroa enemmän kuin tuottaa, saattaa aiheuttaa epätodellisen kovaa tuskaa landelaistaustaisten toimesta jo valmiiksi karrelle kynnettyyn mielen maisemaan.

Kalliiksi tulevien kansalaisten lisäksi suomalaiset (maalaiset, tietysti) hassaavat hevosten hyysäämiseen aivan tolkuttomasti verovaroja, jonka vuoksi koulutuksesta pitää leikata samat miljoonat. Että tämäkin vielä. Vai miten se menikään? Joskus twiitti menee niinsanotusti twittuiluksi. Tekevälle sattuu ja rapatessa roiskuu. Tosiasioitten selvittäminen on vaikeaa, niitä kun on niin valikoituja kuin vaihtoehtoisiakin. Milloin musta on valkoista tai punainen vihreää, milloin totta vain toinen puoli. Ainoa mielipidevaikuttamisesta vapaa aviisi lienee enää Puutarhalehti. 

Tämäkin kirjoitus on saanut vaikutteita täräyttelyjournalismista. Kiitos tyylilainasta ja anteeksi vastapallo, Tuomas Enbuske. Mauttomuus on vain makuasia. 

Kirjoittaja on kotoisin kehä III:n rajan takaa, ravihevosen osaomistaja ja hieman yksitotinen puoliruotsinkielinen.

Valintoja ja uudistumista

Maanantai 25.9.2017 klo 15.33

Jatkan vielä ensi vuoden V-S Yrittäjien hallituksessa sekä Turun seudun elinkeinopoliittisen neuvottelukunnan jäsenenä. Tärkeitä asioita on runsaasti, kaikki kiinnostaa, mutta aivan kaikkeen ei aika riitä. Luottamuspaikkoja minulla tulee olemaan ensi vuonna puolet vähemmän kuin tämän vuoden alussa, silti vielä puolisen tusinaa. Meripelastus, maanpuolustus, ympäristö, rakentaminen ja taidemuseon kannatusyhdistyksen toiminta tarjoavat paljon uutta perehtymistä ja opittavaa oman yrittäjyyden ohella. 

Yritysvaikutuksista elinvoimavaikutuksiin

Torstai 21.9.2017

"Päätösten yritysvaikutusten arviointi ei tarkoita sitä, että päätöksiä tehtäisiin yritysten ehdoilla. Arvioinnin tarkoitus on varmistaa, että päätöksentekijä harkitsee asiaa myös yritysten näkökulmasta. Jos vaikutukset todetaan seutukunnan yritysten kannalta negatiivisiksi, pitää pohtia olisiko asiassa mahdollista toimia toisin."  määritellään Suomen Yrittäjien nettisivustolla.

Ei enää aivan sama

Maanantai 21.8.2017 klo 9.15 - Kristiina Sunell

Perjantaina Salosta kotiin ajaessani sain puhelun, jossa varoitettiin menemästä Turun keskustaan. Torilla oli puukotettu useita ihmisiä. Kaikki viittasi terrorismiin, vaikka monen oli sitä vaikea uskoa, saati myöntää. Eihän Suomessa, ei Turussa voisi sellaista tapahtua. Moneen kertaan on korostettu Suomen olevan turvallinen maa. Mielessä käyvät ystävät, jotka ovat Turussa töissä ja tähän aikaan torilla odottamassa bussia. Tunne on pelko - kyllä, olipa siihen lupa tai ei, sillä pelko aiheutuu turvallisuuden tunteen puuttumisesta. 

Ehkä oli kysymys yksittäisen mielenterveyden häiriöistä kärsivän henkilön teosta, yksittäistapauksesta, kuten Vantaan Myyrmannin naulapommissa tai Imatran ampumistapauksessa - jostain jonka yleistymisen voisi estää läheisten ja mielenterveystyötä tekevien avulla. Tai kenties pahasta perheväkivallasta, jonka uhrit eivät olisi ajoissa päässeet turvataloon. 

Joudutaan kuitenkin toteamaan Turun puukoniskujen olevan osa kautta Euroopan yleistyneitä terrori-iskuja, joiden estämiseksi on tehty suunnitelmia ja strategioita, mutta iskujen ehkäisemiseen ei Suomessa ole esimerkiksi riittävästi resursseja.

Lauantaiaamuun mennessä tilannekuva oli selkeämpi. Poliitikot olivat lausuneet paheksuntansa terrori-iskun vuoksi sekä esittäneet asiaankuuluvat valittelut, kuten vain päivää aikaisemmin Barcelonan kuolonuhrien ja loukkaantuneiden vuoksi tehtiin. Jossain sanottiin, että Turku ei muuttunut terrori-iskun johdosta.

Ei Turku muuttunutkaan.

Vaikka kaupunki on pitkän historiansa aikana valloitettu, palanut ja pommitettu, Turun linna on edelleen paikoillaan ja vesi virtaa Aurajoessa. Keskiaikaisiin raunioihin pääsee tutustumaan Aboa Vetus & Ars Novassa. Tulipalolta säästynyt Käsityöläismuseo rakennuksineen on hieno paikka. Kaupunki on yksi Suomen kauneimpia, edelleen. Yksi puukotusten sarja ei kaupunkia muuta. Sehän on kivestä tehty.

Mutta ihmisiä ei ole tehty kivestä.

Uhrien ja heidän omaistensa puolesta tuntuisi pahalta väittää tapahtunutta "täysin turhaksi murhenäytelmäksi" muutoin kuin viittaamalla jo keväällä kohonneeksi ilmoitettuun turvallisuusuhkatasoon.  Todetty uhkataso säilyi edelleen tasolla kaksi, sillä jo aiemmin tunnistettu riski oli "vain" realisoitunut. Oletettavasti muita iskuja on saatu ehkäistyä ennalta. En halua ajatella mitä tasot kolme ja neljä olisivat. 

Turun kauppatorilta löytyi perjantaina 18. elokuuta monia miehiä, jotka oman henkensä vaarantaen jäivät pelastamaan puukotettuja naisia. Rohkeuden määrä on ihailtavaa ja ansaitsee tunnustuksen. Poliisin ripeä toiminta esti uhriluvun kasvamisen, tapahtumaan mahdollisesti liittyvät muut henkilöt pidätettiin jo perjantai-illan aikana ja etsitty ajoneuvo löytyi nopeasti. Monen pelastumisesta on syytä olla kiitollinen.

Pahuuden voittoon riittäisi se, että hyvät eivät tekisi mitään. Onnettominta olisi kiistää riskit ja siten hyväksyä "uusi normaali" johon kuuluu satunnaisia terroritekoja ja omaan maailmankatsomukseemme kuuluvan tasa-arvon murentaminen. Faktojen uutisointi on parempaa kuin pimento, joka vain lisää huhuja, epäluottamusta, epäluuloa ja turvattomuuden tunnetta - juuri niitä kristillistä ihmisarvoa halveksivien on helppo käyttää hyväkseen.

Lisäys (klo 19:00) Median merkitys tuli esille jälleen tänään. Toivoisi Turun Sanomien kaltaisen median keskittyvän enemmän tiedonvälitykseen kuin  profiloitumiseen mielipidevaikuttajana. Uhriutuminen ja hyökkääminen ei aina ole paras puolustus, vaan rehellinen ja tasapuolinen asialinja.

Tuskinpa vaan

Lauantai 24.6.2017 klo 23.32 - Kristiina Sunell

"Tuskinpa vaan" vastaa hän naurahtaen. Hämmentävää. Oletin kysymyksen olevan ilmoitusasiasta, mutta voidaanhan tästä tovi keskustella. Kirkonkello oli kyllä sanonut "pomm" jo aika monta kertaa, joten neuvotteluvaraa oli varsin vähän. Nukkumaanmenoaika, mielestäni.

Iltapalaksi nautittiin kirsikkajugurttia, koska ei ollut mustikkaa - ihan hyvää sekin. Entä kissan iltapala? Ehkä kalojen jälkiruokaa? Kalat syövät kiviä, jonka vuoksi ne eivät kuulemma juurikaan puhu - "Hiljaista on" - niin on, ollakseen juhannuspäivän ilta Naantalissa. 

Iltapuhteet. Sovitaan nukuttavan yläkerrassa, mutta rappuihin ei mennä taapertamaan. Koska "muuten tulee kamala onnettomuus ja sitten palomies Sami", tietää hän. Tästä ollaan yhtä mieltä. Mietitään mitä huomenna tehdään. Jos nukkuu paljon niin kasvaa lapsesta ihmiseksi, joka kuulemma tapahtuu kun on "kolmekymmentäuksi vuotta vanha". Hyvä näin. Pian pohdinta harvakseltaan vaimenee ja kuuluu enää tasainen sateen ropina peltikatolla. 

Sää on mitä on. Juttuseura on kuitenkin maailman parasta. Elokuussa hän täyttää jo kolme vuotta. 

Rapistuneet rakkaat

Sunnuntai 30.4.2017 klo 0.01

Ringbomin huvila valmistui 1890-luvun alussa vanhan kaupungin reunalle, Kaivokadun ja Alikadun välisen tontin luoteispäähän. Hienon pitsihuvilan rannan puoleinen piha on kivetty nykyään talossa toimivan liikeyrityksen parkkipaikoiksi. Kaakkoispääty tontista on kuitenkin onneksi uudehkon päiväkotirakennuksen leikkipihaa. Lasten iloinen leikki pehmentää tämän muutoin murheellisen tontin olemusta.

Tuulensuoja rakennettiin vuonna 1879 suutari H.Lindströmin perunamaalle. Rakennus toimi aluksi koulutalona, jossa oli myös opettajan asunto sekä tullikamari. Myöhemmin talossa toimi museon lisäksi apteekki. 

Vuonna 1979 alakerta muutettiin päiväkotitilaksi. Nykyään rakennus palvelee matkailua. Uusittujen ikkunoiden vuorilaudat ja kolmionmalliset otsalaudat ovat pääosin vanhoja, samoin kuin haukkaikkunatkin.

Jo pitkään Naantalin kaupungin omistuksessa olleet talot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Osana Naantalin vanhaakaupunkia ne ovat myös valtakunnallisesti merkittäviä. Näin todetaan Naantalin kaupungin, Vallis Gratiae- yhdistyksen, Varsinais-Suomen liiton ja Turun maakuntamuseon kustantamassa kirjassa Naantalin Vanhankaupungin rakennuskanta, Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 10 IBSN 951-595-115-1 vuodelta 2006.

Näkyvämpää avoimuutta

Perjantai 17.3.2017 - Kristiina Sunell

Naantalin kaupungin toimintaa ohjaaviin arvoihin on kirjattu avoimuus ja asiakaslähtöisyys.
Siksi onkin epäjohdonmukaista että kuluvan valtuustokauden aikana luottamuselinten pöytäkirjojen esilläoloaikaa on lyhennetty. Aiemmin pöytäkirjat olivat tarkasteltavissa kaupungin verkkosivustolla vähintään koko valtuustokauden ajalta, nyt vain noin kahden kuluneen vuoden jaksolta.

Tiedonsaannin rajoittaminen osoittautui ongelmaksi pyrkiessäni laatimaan koostetta valtuustokauden aikana tehdyistä elinkeinoihin ja yrittäjyyteen liittyvistä aloitteista. Näitä tietoja olisi tarvittu Naantalin Yrittäjien 14.3 järjestämässä kuntavaalipaneelissa. Niitä olisivat tarvinneet myös paneeliin osallistuneet kuntavaaliehdokkaat - ei vain paneelia varten, vaan hankkiakseen tietoa jo tehdyistä päätöksistä käsittelyketjuineen. Yrittäjäyhdistys tulee joka tapauksessa tarvitsemaan kokonaiskuvan arvioidakseen elinkeinostrategian toteutumista ja päivittämistarvetta uuden valtuustokauden alkaessa.

Syy rajoittamiseen on Naantalin kaupungin verkkosivuston Kysymystorilla 10.3 julkaistun vastauksen mukaan Kuntaliiton ohjeistus. Kuntalaki ei kuitenkaan velvoita pitämään nähtävilläoloaikaa mahdollisimman lyhyenä, eikä kuntaliiton suosituskaan rajoita muuta kuin henkilötietoihin liittyvien asiakirjojen julkista saatavuutta. Raisiossa toimielinten pöytäkirjat ovat nähtävillä koko valtuustokauden ajalta. Järjestelmä on sama Dynasty kuin Naantalissa, joten syy ei ole tekninen. Verkkolevytilaa tarvittaneen joka tapauksessa arkistointivelvoitteen vuoksi, joten nähtäviltä poistamisesta koituu vain ylimääräistä, turhaa työtä. Turussa lautakuntien päätökset ovat julkisesti ja helposti verkkosivuilla luettavissa vuoden 2013 alusta lukien, kaupunginhallituksen pöytäkirjat jopa vuodesta 1995 alkaen.

Päätösten saatavuuden rajoittaminen hankaloittaa myös päättäjien tiedonsaantia. Vilhelm Junnilan 13.3. kaupunginvaltuuston kokouksessa esittämän aloitteen perusteella käytäntöjen parantamiselle löytyy puoltoa valtuutettujen joukosta. Kehittämistarpeesta mainitsi samassa valtuuston kokouksessa myös tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Juha Haapakoski. Kuntalaisen näkökulmasta Raision ja Turun käytäntöjen soveltaminen edistäisi niin avoimuutta, kuin asiakaslähtöisyyttäkin.

Kannatan.