Palaveripulla on kuivaa

Perjantai 13.9.2024 - Kristiina Sunell

Asialista vai esityslista? Entä jos listalla on sekä keskusteltavia asioita, että taustoistettuja esityksiä? Siitä jutusteltiin tovi jos toinenkin ennen asioihin tai esityksiin keskittymistä. Nähtävästi paikalla oli pari ekstroverttia valvojatyyppiä.

Jungin typologiaa mukaillen persoonallisuustyyppejä on neljä, eri yhdistelmät huomioiden kuusitoista. Jotkin ovat introverttejä, hiljaisia tyyppejä jotka istuisivat mieluummin itsekseen meren rannalla tai metsän kivellä kuin kokoushuoneessa. Ekstrovertti kaipaa vilinää ja toisten seuraa. Näin se menee, jos kovasti pelkistetään:

Sosiaalinen tyyppi osallistuu mielellään kokouksiin. Hänestä on mukava tavata ihmisiä ja vaihtaa kuulumisia. Hän tuo esille erinäisiä ajatuskulkuja, joista osa saattaa jopa liittyä palaverin aiheisiin. Sosiaalinen tyyppi on ekstrovertti, verkottunut ja perillä hyvinkin moninaisten asioiden taustoista. Valitettavasti tämä tyyppi joutuu jakamaan ajankäyttönsä vähintään tusinan eri harrastuksen välillä. Palaveriin osallistuminen onnistuu, taikka sitten ei.

Taiteeseen ja kulttuuriin liittyvissä harrastuspiireissä enemmistö tai jopa kaikki kokoukseen osallistujat saattavat olla ideatyyppejä. Esityslista ja puheenvuoron pyytäminen ovat turhaa byrokratiaa. Ideaa pukkaa, mutta toteuttamisesta ja tekijöistä keskusteltaessa idealingot ovat jo viilettäneet seuraavaan paikkaan. Eipä se haittaa, koska kerran esitetyt visiot haihtuvat hetkessä kuin usva tuuleen. Nämä spontaanit tyypit keksivät kyllä taas uusia juttuja seuraavan palaverin ratoksi.

Valvojatyyppi toteaa (kovaan) ääneen jokaiseen ehdotukseen liittyvät mahdolliset ongelmat, huonot puolet ja valtavat haasteet. Hänellä ei ole esittää vaihtoehtoja, joten keskustelu lopahtaa siihen. Pienen hiljaisen hetken jälkeen siirrytäänkin seuraavaan torpedoitavaksi tulevaan asiaan. Sivuhuomautuksenaan valvoja kertaa aiempia epäonnistumisia, ihan vain muistin virkistykseksi. Näin varmistetaan että käsiä ei nouse kun tekijöitä kysytään. Esityslistassa olevat pilkku- ja kielioppivirheet korjataan valvojan opastuksen ja moitteiden kera.

Viimeisenä ja myöhässä kokoukseen tulee paikalle tutkijatyyppi. Taasen meni yllättävän paljon aikaa ennakoimiseen, pohtimiseen, puntarointiin ja analyysiin. Tutkijatyyppi tuskin pyytää puheenvuoroa. Miksi vaivautua? Ideatyyppi puhuu päälle ja valvojatapaus välihuutelee, joten antaa olla. Jos kuitenkin tarjoutuu tilaisuus esitellä laskelmia ja suunnitelmia hän tekee sen monimutkaisesti, mumisten ja äärimmäisen pitkästyttävästi. Muille tarjoutuu kätevä tilaisuus hakea lisää kahvia ja päivittää somea.

Eihän ihmisiä saisi lokeroida tällä tavalla. Eikä se näin suoraviivaista olekaan. Introverttina tutkijatyyppinä, moniin ja monenlaisiin kokouksiin osallistuneena teen sen kuitenkin.

Yhtä mieltä vai yhden mieltä?

Lauantai 28.1.2023 - Kristiina Sunell

Enemmistö päättää. Se on oikeudenmukaista ja demokraattista. Yhtä oikeutettuna ja perusteltuna voi pitää myös vaatimusta kahden kolmasosan määräenemmistöstä, jopa täyden yksimielisyyden edellyttämistä.

Selkeää? Kyllä, ehkä tai sitten ei.

Jaa, ei, tyhjiä, poissa

Joitakin päätöksiä voi olla vaikea puoltaa mutta hankala vastustaakaan. Etenkin vaalien lähestyessä eri puolueiden ja kansanedustajien äänestyskäyttäytymistä saatetaan seurata hieman tarkemmin. Kiusallisesta äänestyksestä pois jättäytyminen saattaakin olla tyhjää ääntä parempi, joskus jopa puolueen johdon suositus. Päätös tehdään annettujen äänten perusteella, joten taktinen poistuminen saattaa olla yksi keino vaikuttaa päätökseen siihen itse näkyvästi osallistumatta. Demokratiaan kai kuuluu tämäkin oikeus, joskin tällaiseen äänestämättömyyspäätökseen katsotaan liittyvän pelillisiä piirteitä. 

Lakiesitysten läpivieminen onnistuu hallitukselta kunhan rivit on ammuttu suoriksi. Puoluekuri rajoittaa yksittäisen kansanedustajan toimintaa, hallituskuri kokonaista puoluetta. Ei toki aina, mutta pääsääntöisesti. 

Hyvässä tapauksessa kansanedustajalle annetaan vapaat kädet äänestää oman mielipiteensä mukaisesti, kuten esimerkiksi Kokoomus onkin tehnyt. Viimeisintä EU-elvytyspakettia vastusti 10 kokoomuksen kansanedustajaa. Toimeentulotuen laajentaminen koskemaan myös laittomasti maassa oleskelevia jakoi myös kokoomuskansanedustajien mielipiteitä: 18 äänesti puolesta, 4 vastaan, yksi tyhjää ja 14 oli poissa äänestyksestä. Kummassakin asiassa päädyttiin hallituksen esityksen mukaiseen lopputulemaan. Yksittäisen kansanedustajan kannalla lienee silti myöhempääkin merkitystä. Kansalainen saattaa tulevissa eduskuntavaaleissa äänestäessään tehdä valintansa kansanedustajan äänestyskäyttäytymisen perusteella. Yhdelläkin äänestyksellä ja äänellä on merkitystä. Demokratia toimii.

Yksimielisyysparadoksi

Laajemmissa, kansainvälisissä päätöksissä yhdellä ainoalla äänellä saattaa olla jopa paljon suurempi merkitys kuin kaikkien muiden äänillä yhteensä. Yksimielisyysvaatimus voi avata täysin toisiinsa liittymättömillä asioilla kaupan käymisen, suorastaan basaarin. Unkari on tästä esimerkki. Turkki koettelee muiden NATO-maiden kärsivällisyyttä, mutta sitäkin enemmän Suomen ja Ruotsin selän notkeutta. 

Yksimielisyyden vaatimus vaikuttaa joissakin tapauksissa perin paradoksaaliselta. Käytännössä vähemmistö päättää etenemisestä, ja vähemmistö voi olla hyvinkin pieni, jopa 1/30. Voisiko olla enää epäjohdonmukaisempaa jos tarkoituksena on yhteisesti hyväksytty ja oikeudenmukainen päätös?

Kyllä voi, valitettavasti. 

"Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto on yksi Yhdistyneiden kansakuntien päättävistä elimistä. Turvallisuusneuvosto on YK:n elimistä ainoa, jonka päätöksenteko sitoo kaikkia jäsenmaita, mikä tekee turvallisuusneuvostosta korkeimman auktoriteetin kansainvälisellä areenalla." YK:n turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenillä (Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat) on veto-oikeus kaikkiin päätöksiin. Turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenmailla on oikeus estää minkä tahansa päätöksen syntyminen. Pysyvät jäsenet ovat myös tuomareita omassa asiassaan, sillä niitä ei jäävätä itseään koskevasta päätöksenteosta.

Yhdistyneiden kansakuntien edeltäjä, Kansainliiton neuvosto päätti erottaa Neuvostoliiton kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 1939. Enää pysyvän jäsenen erottaminen ei olisi mahdollista, sillä 1945 perustetun YK:n jäsenen erottaminen edellyttää yksimielistä päätöstä. YK:n peruskirjaa ei myöskään voida muuttaa ilman turvallisuusneuvoston päätöstä, johon siihenkin saa käyttää veto-oikeutta.

"Demokratiaa puolustetaan useinmiten sillä argumentilla, että se on vähiten huono olemassaolevista yhteiskuntamalleista."

 

Yritykset näkyville, tasapuolisesti ja selkeästi

Perjantai 7.10.2022 - Kristiina Sunell

"Tasapuolisuuden kanssa tarkkana" kirjoittaa Rannikkoseudun päätoimittaja Joni Koski 7.10.2022 ilmestyneessä lehdessä. Raision kaupunki julkaisee yrityksistä tehtyjä juttuja nettisivustollaan eikä niiden neutraalius aivan selkeää liene. Raja tiedottamisen ja markkinointiviestinnän välillä ei aina ole kovin terävä, mutta pääkirjoituksen mukaan sen väärällä puolella liikuttiin mainittaessa "myymälässä tuotteet on aseteltu selkeästi ja kauniisti koottain ja asiakasryhmittäin". Pääkirjoituksessa pidetään parempana toimia kuten esimerkiksi Yrityssalo ja julkaista yritysesittelyt elinkeinoyhtiön sivustolla.

Yritykset ja yrittäjät ovat kunnalle tärkeitä. Elinvoimaisuus on edellytys kaupungin kehittämiselle niin työpaikkojen, kuin asukkaille tarjottavien palvelujenkin vuoksi. Monissa kaupungeissa toimiikin elinkeinopoliittinen yhtiö, usein keskittyneenä valittuihin avaintoimialoihin tai - toimialaan. Osakeyhtiöittäminen ei kuitenkaan poista kaupungin omistamalta yhtiöltä siihen kohdistuvaa odotusta tasapuolisuudesta. Jonkin yhden yrityksen nostaminen esille on OK, kunhan kaikille suodaan sama kohtelu, kullekin vuorollaan.

Joni Koskin huomio liittyy taloudelliseen näkökulmaan: kaupungin suomalla näkyvyydellä yritys saa myönteistä julkisuutta laskennallisesti tuhansien eurojen edestä. Vuosikausia kestänyt erittäin edullinen, jopa ilmainen vuokra kiinteistöistä ja maa-alueista tai suosituimmuusasema kaavoituksesta päätettäessä ovat muutettavissa euroiksi vähintään yhtä helposti kuin ilmaisen mainoksen hyöty. Raisio ei kuitenkaan ole sopinut yksipuolista kilpailunkieltosopimusta yhdenkään yrityksen kanssa, joten jokaisella on mahdollisuus asettua Raisoon ja saada samaa näkyvyyttä. Raision kaupungin logossa tai viestinnässä ei ole jauhopussin sen koommin kuin loistoristeilijänkään kuvaa eikä kaupunki tietenkään maksa yhdellekään pienelle tai suurelle yritykselle siitä, että saisivat näitä mainostaa.

Jokainen kaupunki toimii omalla tavallaan. Raision toimintatavat kuitenkin kestävät vertailun naapuriinsa nähden, jopa selkeästi ja kauniisti.

Kirjoittaja toimi Naantalin Yrittäjien hallituksen jäsenenä vuosina 2013-2014 ja yhdistyksen puheenjohtajana 2016-2017

Vihreää vettä

Perjantai 29.7.2022 klo 20.57 - Kristiina Sunell

Turun Sanomien juttu "kaupunki kylpee sinileväpuurossa" on maksumuurin takana, mutta jo linkistä aukeava kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Menisitkö uimaan? Ei mennyt vuoden 2022 unikeko Jenni Haukiokaan. Perinteen katkeaminen on varmasti pienin murheista.

Blogikirjoituksessa Saaristomeri - on syytä olla huolissaan referoidaan Naantalin Ympäristöohjelman tausta-aineistoja, asukkaille tehdyn kyselyn tuloksia. Tavoitetta "Naantalin alueen vesistöjen tila on hyvä vuoteen 2027 mennessä" piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 90,3 % vastaajista. Tila kehittyy, mutta vain huonompaan suuntaan.

Miten tähän on tultu ja ennen kaikkea, miten tästä tilanteesta päästään pois? Kaupunki on nyt varannut 100.000 euroa merialueen tilaa parantaviin toimiin. Niitä voi ehdottaa vielä tänä viikonloppuna, heinäkuun loppuun mennessä.

Joitakin jo esitettyjä toimia soisi kierrätettävän, esimerkiksi Heikki Lindgrenin 9.12.2020 tekemää kuntalaisaloitetta Vanhankaupungin rannan hulevesien suodattamiseksi. "Pumppaamon kautta johdetaan 55 ha alueelta hulevedet mereen. Pumpatut vesimassat ovat nykyään mitoitussateen aikana keskimäärin 0,7 m3/s." 

Onko se paljon? On. Alueen laajuus on noin 78 jalkapallokentän verran ja yhdessä minuutissa hulevettä roskineen, saasteineen hulahtaa mereen 42.000 litraa.

Mitä tehdään? "Helsingin kaupunki on aloittanut pilotoinnin hulevesiritiläkaivojen suodatusjärjestelmän testauksessa. Siinä asennetaan yksittäisiin kaivoihin suodatinpussi kaivon suuaukolle mikä ottaa talteen mm. mikromuovihiukkasia. Odotamme Helsingin kokeilusta saatavia puhdistustuloksia ja käyttökokemuksia. Jos tulokset ovat lupaavia, suodattimia voidaan asentaa myös Naantalin hulevesikaivoihin."

Tuloksia odotellessa todetaan että hulevedet tulee viivyttää niiden syntysijoilla eli tonteilla. Näin ei kuitenkaan käy, sillä keskikaupungin uudet tontit rakennetaan ahnaasti täyteen ja pienet pihat asfaltoidaan tai kivetään. Siniviherkerrointa sovelletaan jo Turussa. Esitin muutama vuosi sitten sen käyttämistä myös Naantalissa, jolloin sitä luvattiin pilotoida uudella asuntomessualueella. Turkulaiset ilmeisesti havahtuivat asian tärkeyteen osittain siksi, että jätevesiverkostoon johdettavia viemärivesiä joudutaan ylijuoksuttamaan rankkasateiden aikana. Puhdistamo pumppaa Turun Sataman edustalle kaiken "ylimääräisen", sisältäen myös vessoista tulevat vedet ja tuotokset.

Meriveden laadun mittaustulosten näkyminen Naantalin kaupungin verkkosivustolla kuului myös Ympäristöohjelmaan kirjattuihin tavoitteisiin. Verkkaisesti etenee, mutta suhteellisen pienellä vaivalla hyvinkin kattavat tiedot saa luettua Turun seudun puhdistamon sivustolta, katso kohta Merialuetarkkailututkimukset.

Maatalouden syyllistäminen meren tilan heikkenemisestä ei faktojen valossa ole perusteltua. Toki Naantali kantaa huolta Askaistenlahdesta, jonka tila SYKE:n vesikartan mukaan on "tyydyttävä". Rannikkoseutu- lehti julkaisi 29.7.2022 ilouutisen: Hahdenniemessä ei ole sinilevää! Eipä sitä ole Naantalin satama-alueellakaan. Runsas määrä teollisuuden päästöjen sisältämiä myrkkyjä, kuten lyijyä ja kadmiumia, ovat liikaa sinilevällekin. Näillä alueilla meriveden laatu on kirjattu heikoksi eikä se enää täytä veden määritelmää, vaan on "voimakkaasti käsiteltyä". Hyvät ja huonot uutiset samassa paketissa.

Kirjoittaja harmistuu kuullessaan valituksia septitankkien tyhjentämisen maksullisuudesta vierasvenesatamissa  ja uhkailusta tyhjentää septin sisältö mereen, ihan ilmaiseksi. Jos ei halua osallistua jäteveden käsittelymaksuun, on parasta myydä vene pois ja nautiskella terassilla yksi iso olut. Se nimittäin maksaa suunnilleen saman verran kuin pari veneen septin tyhjennyskertaa. Meriluonto ja uimarit kiittävät.

Living next door to malice

Sunnuntai 17.4.2022 - Kristiina Sunell

Koronapandemian jälkeen tulee kuulemma "uusi normaali". Keväällä 2020 kulkutauti vaikutti olevan pahinta meidän elinaikanamme, kunnes Venäjä käynnisti "erikoisoperaation" naapurimaahansa Ukrainaan 24.2.2022. Sivistynyt maailma tuomitsi hyökkäyssodan. Maailmanpolitiikassa, ja etenkin Suomessa, todettiin olevan tarvetta idänsuhteen uudelleenarvioinnille. Mitä tämä ulkopolitiikan "uusi normaali" tulee olemaan, sitä ei tiedä kukaan - todennäköisesti ei Venäjäkään - mutta suomalaiset tuskin haluavat kokea Butshan ja Mariupolin asukkaiden kohtaloa.

Venäjän julmuuksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan tutkittaneen vielä pitkään. Myös talouspakotteet tulevat vaikuttamaan pitkään. Siinä missä suomalainen hamstrasi wc-paperia ja säilykkeitä maaliskuussa 2020 ja joditabletteja kaksi vuotta myöhemmin, venäläinen saa jatkaa jonottamista ja pulaa vielä vuosia, mahdollisesti vuosikymmeniä. Neuvostoliiton ajan vanha normaali palaa Venäjälle.

Suomella on yli 1000 kilometriä itärajaa. Vaihtoehtoja tulevaisuudelle on käytännössä vain kaksi: Valko-Venäjän kohtalo Venäjälle alistuneena etupiirialueena tai itsenäisenä läntisiin demokratioihin kuuluvana valtiona. Jälkimmäinen vaihtoehto edellyttää uskottavaa puolustusta sotilaallista uhkaa vastaan. Suomi ei yksin pysty siihen, eikä tulisi pystymään keskinäisellä tuella Ruotsinkaan kanssa. Rauhan edellytys on ainoastaan se, että hyökkäystä ei olisi kannattavaa aloittaa. Venäjän ei ehkä olisi ollut kannattanut miehittää Krimiä eikä laajemminkaan hyökätä Ukrainaankaan, mutta rationaalinen ajattelu ei kuulu diktatuureissa sen koommin lyhyen kuin pitkän aikavälin prioriteetteihin. 

Ryhtyykö Venäjä hakemaan "kunniansa" palauttamista jonkin Ukrainaa pienemmän rajanaapurinsa vapauden ja turvan kustannuksella? Se on vain ajan kysymys.

Pohjois-Atlantin puolustusliiton, NATO:n jäsenyyttä ei voida Suomessa enää vatuloida yhtään pidempään. Asumme pahuuden naapurissa, living next door to malice. Sitä tosiasiaa emme voi muuttaa. Voimme vaikuttaa vain siihen, miten suojaudumme uhkaa vastaan.

"Jos Venäjä laskee aseensa, sotaa ei enää ole. Jos Ukraina laskee aseensa, Ukrainaa ei enää ole"

Päätös Kailon saaresta

Torstai 30.12.2021 klo 15.05 - Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys ry

Tiedote Julkaisuvapaa 30.12.2021
Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys ry

Naantalin kaupunginvaltuusto päätti 3.2.2020 pitämässään kokouksessa 
enemmistön äänin tehdä Kailon saarta koskeva asemakaavamuutos, perustuen Muumimaailman kanssa vuonna 2017 tehtyyn sopimukseen saaren alueen käytöstä. Muutoksen myötä vapaassa käytössä olevat hiekkaranta, nuotiopaikka, tenniskenttä sekä luontopolut tulevat Muumimaailman liiketoiminnan osaksi.



Lautakunnat olivat esittäneet alueen käyttöä siten, että hiekkarannan 
pienempi osa ja nuotiopaikka voisivat jäädä edelleen sekä Muumimaailman 
asiakkaiden, että muiden saaressa ulkoilevien yhteiskäyttöön. Myös 
nuotiopaikan säilymistä ja Kailossa jo olevan saunan varmistamista 
asukkaiden käyttöön esitettiin. Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys 
ry toimitti keväällä 2020 hallinto-oikeudelle muutoksenhaun, jonka 
pyrkimyksenä oli vapaan alueen osan käytön jatkuminen. Hallinto-oikeus 
on 20.12.2021 tekemällään päätöksellä hylännyt muutoksenhaun.

Tehty valitus ei tuottanut toivottua tulosta. Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys pyrkii jatkossakin edistämään Naantalin ja erityisesti Vanhankaupungin viihtyisyyttä ja asukkaiden hyvinvointia. Siinä työssä yhdistys toivoo yhteistyötä myös Naantalin kaupungin merkittävällä tuella kehittyneen ja laajentuneen Muumimaailman kanssa.

--


Naantalin Vanhankaupungin Asukasyhdistys ry perustettiin vuonna 2011. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää Naantalin vanhan kaupungin asukkaiden yhteistyötä, edistää asukkaiden viihtyvyyttä sekä vaalia kulttuuriperintöä ja rakennuskannan ja ympäristön säilymistä.

Aiheeseen liittyvää:

https://www.kristiinasunell.net/blogi/2020/02/03/33152

https://www.sdpnaantali.fi/blogi/mita-muumit-eivat-kailosta-sanoneet/

https://www.kristiinasunell.net/blogi/2019/10/18/31906

https://www.kristiinasunell.net/blogi/2020/01/11/32881

Aloite ja hyvä alku

Maanantai 15.3.2021 klo 22.02 - Kristiina Sunell

Naantalin kaupunginvaltuusto valitsi maanantaina uuden kaupunginjohtajan. Päätös on omalla tavallaan historiallinen, sillä kaupungin johtoon tulee nainen ensimmäistä kertaa sitten Birgittalaisluostarin aikojen. Hienoa, että kaupunginvaltuuston päätös oli yksimielinen.

Samaten tavallaan uudehkoa oli Keskustapuolueen 15.3.2021 samassa valtuuston kokouksessa esittämän aloitteen aihe. Kouluissa käytöstapoja korostava puheenvuoro saattaa olla yleinen ja aiheellinen, sillä kiusaamista ja väkivaltaa (myös henkistä) on syytä kitkeä entistä ponnekkaammin. Siinä riittänee sarkaa politiikassakin, niin kuntapoliitikkojen ryhmissä kuin niiden välilläkin. Asia on kiistatta - kirjaimellisestikin -  riittävän tärkeä valtuustoaloitteen aiheeksi.

Parasta aloitteessa oli kohta "olemme hyvin vaarallisella tiellä, jos ajattelemme, että vain määrätyllä tavalla ajattelevilla kuntalaisilla on oikeus mielipiteisiinsä." Demokratiassa ei kuulu rankaista "toisinajattelijoita", vaan pidemminkin jopa rohkaista avointa ja vapaata keskustelua. Kuntalaisten mielipiteen huomioon ottaminen onkin Naantalissa selkeä kehityskohde. Tervetullut, tärkeä näkemys!

Aloite sisälsi myös nuhtelua ja moitteita. Niiden aiheet eivät itselleni auenneet. Ehkä en tunne kaikkia taustoja ja keskusteluja, tai en kokenut kalikan kalahtavan lähimaastossa. Saatoin myös malttamattomana etsiä aloitteesta vain ratkaisuehdotusta.

Aloitteessa esitetään: "heti vaalien jälkeen kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja valtuustoryhmien toimesta ryhdytään toimenpiteisiin hyvien yhteistyötapojen ja pelisääntöjen luomiseksi." Tulevalla valtuustokaudella kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi valittavalta voi vain toivoa empatiakykyä, kärsivällisyyttä ja diplomaattisia taitoja. Huono muisti on tarpeen, sillä syyttely ja uhriutuminen eivät ole hedelmällisin alusta tälle työlle. Raamatusta *) saattaisi löytyä tähän hyvät saatesanat, kenties jättäen pois lopussa mainitun kaiken kärsimisen, mikäli vain mahdollista.

Keskustelun yhteistyön haasteista avasi Jarkko Kanerva perjantain 12.3.2021 Rannikkoseudussa mielipidekirjoituksellaan Jäähyväiset Naantalin kaupunginvaltuustolle. Hän toivoi, että valtuutetut yli puoluerajojen pyrkisivät yhteistyöhön, jossa kiistakysymyksissä haettaisiin kaikkia puolueita tai ryhmiä tyydyttäviä ratkaisuja. Toivomus ei toteutunut, sillä kaavaratkaisuja on jyrätty läpi yhden tai muutaman äänen enemmistöllä ja kompromisseja ei ole haluttu etsiä. Havainto vaikuttaa valitettavan oikealta, sillä pöytäkirjoja lukiessa välittyy hyvinkin tämänkaltainen vaikutelma.

Ehkä jännitteet poistuvat mikäli seuraavien kuntavaalien jälkeen asiakeskeinen ja kompromissihakuinen lähestyminen koetaan käytännön syistäkin tarpeelliseksi. Mielipiteen tiimoilta on nyt saatu aikaan aloite vain yhden viikonlopun aikana, koppi on otettu jopa poliittisen kentän rajan yli. Tekemisen voi tulkita olevan vähintään vauhdikkaassa alussa. 

*) Korvaa sana [rakkaus] sanoilla [yhteisten asioitten hoitaminen]

 

Koronan vuosipäivä, ei juhlavastaanottoa

Perjantai 12.3.2021 - Kristiina Sunell

Melko tarkkaan vuosi sitten olin pakannut laukkuni valmiiksi. Meripelastajien koulutusristeily olisi vuoden kohokohta, jopa tällaiselle ruotsinlaivaristeilyjä viimeiseen asti kaihtavalle. Virallisia ja epävirallisia tapaamisia, vanhoja tuttuja ja tutustumista muiden meripelastusyhdistysten väkeen, kiinnostavia työpajoja, kuulumisten vaihtoa, vakavaa asiaa ja iloisia illanviettoja. Tukholmassakin olisi kiva pistäytyä. Innollahan sitä odotti. Tapahtuma peruutettiin vain päivää ennen lähtöä, tai oikeastaan siirrettiin marraskuulle ja sitten peruttiin sekin. Tämän vuoden koulutusristeilylle pääsee nettilinkin kautta. 

Sen jälkeen on peruutettu paljon muutakin. Koronallet ilmestyivät ikkunoille, mutta nyt nekin on kai peruttu. 

Teams, Google Meet ja monet muut nettipalaverityökalut ovat tulleet kyllästyttävän tutuiksi, mutta omia kustomoituja taustakuvia en ole alkanut työstää. Jos sen tekisin, samalla kai myöntäisin virtuaalisuuden olevan pysyvää. Se tuntuisi samalta kuin periksi antaminen: tämä on nyt tätä, ikuisesti. Niin järkevää, aikaa ja luontoa säästäviä kuin videopalaverit ovatkin, ne vaan eivät ole sama kuin kasvokkain kohtaaminen. 

Välillä, jopa usein, on ikävä "vanhaa normaalia". Jos ja kun sen aika tulee, osaa varmasti arvostaa niin ystävien kohtaamisia kuin koko perheen jouluja, pääsiäisiä ja merkkipäiviä.

Parempia aikoja odotellessa on hyvä muistaa paikalliset yrittäjät, joiden arki on kovalla koetuksella eikä juhlaa juuri näy. Jos aina ennenkin, "vanhaan normaaliin aikaan", oli järkevää suosia paikallisia pienyrittäjiä, on se nyt vieläkin tärkeämpää. Me kaikki haluamme paikallisten putiikkien ja palvelujen säilyvän. Vaikka muutoin tuntuisi voimattomalta ja kyllästyneeltä, oman kotikaupungin elinvoimaisuuteen voi jokainen vaikuttaa omilla ostoksillaan. Pidetään lähipalvelut edelleen lähellä!

Liike Nyt Naantali

Perjantai 11.12.2020 klo 0.12 - Kristiina Sunell

"Pyrin vaikuttamaan Naantalin päätöksentekoon siten, että koko saaristokaupunki on turvallinen, terveellinen ja viihtyisä asuinpaikka kaiken ikäisille, jokaiselle. Tähän tavoitteeseen ei päästä yhden ihmisen tai pienen samanmielisten joukon voimin. Siihen tarvitaan aitoa asukkaiden kuulemista, kuullun huomioimista ja avointa, toisiaan kunnioittavaa yhteistyötä."

Nettisivustolta löytyvä arvolupaukseni on jo vuosia vanha, mutta edelleen voimassa. Toteuttaminen on kuitenkin toistaiseksi osoittautunut vaikeaksi. Aito asukkaiden kuuleminen pelkistyy sinänsä hyödyllisiin yleisötilaisuuksiin, mutta esitetyillä mielipiteillä on harvoin vaikutusta tehtäviin päätöksiin. Kuultu huomioidaankin valitettavasti pakon edessä, muutoksenhakuprosessissa, jolloin voidaan enää vain yrittää ottaa kantaa jo nuijittuun päätökseen. Poliittiset liittoutumat päättävät merkittävistä asioista aivan liian usein vain yhden äänen enemmistöllä. "Väärän" tahon esittämää aloitetta eivät toiset voi kannattaa. Asiat periaatteellistuvat ja henkilöityvät kerta toisensa jälkeen. Yhteistyötä, saati keskinäistä kunnioitusta on erittäin vaikea rakentaa tällaiselle pohjalle.

Tarvitaan jotain aivan muuta, jotta voidaan toimia kuntalaisten kokonaisedun mukaisesti.

Jospa sitten:

"Asioista tulee kysyä heiltä, joita ne koskettavat. Kaikesta ei voi päättää pienessä päättäjien sisäpiirissä. Mitä useampi meistä on mukana miettimässä, keskustelemassa ja päättämässä, sen parempi. Me haluamme luoda alustan sille, mitä päätöksenteko voisi parhaimmillaan olla. Haluamme kuulla erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä, keskustella ja vähentää eripuraa. Vastakkainasettelun aika ei ole ohi, mutta hyvä vastakkainasettelu on asiaan keskittyvää dialogia, jossa paras argumentti voittaa. Vastakkainasettelu tai argumentointi ei saa olla henkilöön tai toisen ideologiseen taustaan menevää pilkkaa tai väheksyntää. Myös kompromissit kuuluvat päätöksentekoon."

Ja:

"Avoimen ja toisiamme kunnioittavan keskustelun kautta voimme oppia uutta ja nähdä asiat monesta eri näkökulmasta."

Nämä kaksi lainausta ovat peräisin puolueen yleisohjelmasta, jonka on laatinut Liike Nyt. Syyskuun alussa pohdin, josko puoluepolitiikalla ja yhteisten asioitten hoitamisella voisi olla yhteyttä. Kyllä, näköjään. Ja hienointa on se, että omista periaatteistani ei tarvitse loikata minnekään. 

Taide on mahdollisuus

Perjantai 27.11.2020 klo 22.52 - Kristiina Sunell

"Paikallisille taiteilijoille tulee antaa mahdollisuus osallistua ja esittää omia ideoitaan ja näkemyksiään kesäkaupungin kehittämisestä."

Otsikko on ote 29.1.2018 esitetystä valtuustoaloitteesta, joka sisälsi runsaasti konkreettisia ehdotuksia kulttuurin ja asukasviihtyvyyden sekä yhteisöllisyyden edistämiseksi. Muistan ilahtuneeni tämän aloitteen nähdessäni. 

Kaupunginhallitus näki asian tärkeäksi, vaikka allekirjoittajia Vilhelm Junnilan tekemä aloite oli saanut vain viisi kaikkiaan 43 valtuutetusta. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsittelikin toimeksi saamaansa asiaa huolellisesti liki kahden vuoden ajan. Tulkitsen lautakunnan 12.11.2020 päätyneen aloitteen tekijän kanssa samoille linjoille: "Jotta julkinen taide on tasokasta ja kestää aikaa, on se syytä tehdä yhteistyössä ammattilaisten kanssa."

Pulaa saattaisi lautakunnan mielestä kuitenkin olla rahasta. Lautakunta totesi, että kulttuuripalveluilla ei ole varattuna taidehankintoihin määrärahaa, joten toteutukseen tarvitaan ylimääräinen taloudellinen panostus. Lautakunta sai työnsä valmiiksi juuri oikeaan aikaan: nyt käsitellään vuoden 2021 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille 2021-2024. Vastauksia rahoitusmalleihin on tarjolla myös aloitteessa, jossa esitetään kustannuksiin voitavan hakea niin kaupallista kuin myös julkista tukea taideapurahoineen. Kysymykseen tulevat niin Kulttuurirahasto, kuin eri säätiöiden myöntämät apurahat.

Upeart on toteuttanut taideprojekteja mm. Salossa, Hyvinkäällä ja Iisalmessa. Näiden produktioiden kustannusta en tiedä, mutta oletan pienelläkin budjetilla voitavan toteuttaa tasokkaita ja asukasviihtyvyyttä lisääviä teoksia. Paikallisesti toimivassa Naantalin Taideyhdistyksessä on runsaasti taitajia ja taitelijoita, jotka mielellään osallistuvat kotikaupunkinsa asumisviihtyvyyden kehittämiseen. Heitä on varmasti suhteellisesti enemmän kuin Salossa, Hyvinkäällä tai Iisalmessa. 

Kaupunginjohtajan esitys 30.11.2020 kokoontuvalle kaupunginhallitukselle on lautakunnan selvityksen merkitseminen tiedoksi sekä aloitteen esittäminen loppuun käsitellyksi. Positiivisesti tulkiten se merkitsee sitä, että mikään taho ei aloitetta vastusta. Toteuttaminen jäänee tällä aikataululla todennäköisesti seuraavalle valtuustokaudelle, edellyttäen toki tulevien kuntavaaliäänestäjien myötämielisyyttä ja Taideyhdistyksen omaa aloitteellisuutta. Uskon molempia löytyvän, samoin kuin talkoohenkeä ja kustannustehokkuutta taiteellisesta näkökulmasta tinkimättä.

Kirjoittaja on Naantalin Taideyhdistyksen puheenjohtaja ja yksi kolmesta Kaurakarin lehmänhoitajasta

Neste lopettaa jalostamotoiminnan Naantalissa - mitä nyt?

Maanantai 2.11.2020 - Kristiina Sunell

Neste Oyj ilmoitti 14.9.2020 jalostamotoimintojensa uudelleenjärjestelystä. Uutinen tuli Naantalin kaupungille pyytämättä, mutta tuskin yllätyksenä. Suunnitelmista kerrottiin jo lokakuussa 2014, kuten Turun Sanomat jo tuolloin uutisoi. Yhteistyöhistoria on pitkä. Se sisältää niin merkittävän positiivisen suoran vaikutuksen alueen työllisyydelle, kuin myös valitettavia oikeudenkäyntejä ja erimielisyyksiä. 

Asetettiin selvitysmies. Valtio - joka omistaa merkittävän osuuden Neste Oyj:n osakkeista - lupasi tukeaan muutokseen. Esitettiin ajatuksia uusiutuvan energian mahdollisuuksista nykyisen jalostamotoiminnan korvaajaksi. Mielialat synkistyivät ennestään kun Neste ilmoitti loistavasta tuloksestaan ja osinkojen jaosta. Miksi kannattava yhtiö toimii näin? Missä yhteiskuntavastuu? Ehkä vastaus on se, että yhtiö suunnittelee investointinsa pidemmällä aikavälillä ja huolehtii kannattavuudestaan jatkossakin.

Ymmärrettävästi kaupunki toivoo jalostamotoiminnan jatkumista tai vähintään lisäaikaa voidakseen valmistautua muutokseen. Uhkailun sävyjäkään ei vältetä: jalostamon alueen maaperä on puhdistettava, mikäli toiminnasta luovutaan. Kaupunginhallituksen 26.10.2020 lausunto:

Kaupungin johdolla ja kaupunginhallituksella on varmasti paljonkin tietoa, joskin osa salassapidon alaista. Oheismateriaalissa on luottamuksellista informaatiota asiasta (salainen JulkL 24 § 17- ja 20 -kohtien nojalla). Mikäli päädyttäisiin käyttämään keppiä - alueen puhdistamisvelvoitetta - tehdään joitakin oletuksia. "Yhtiö tutkii Naantalin jalostamotoimintojen lakkauttamista ja toiminnan keskittämistä terminaali- ja satamatoimintoihin sekä Porvoon jalostamon kehittämistä kohti uusiutuvien ja kierrätys- raaka-aineiden prosessointia." Terminaalitoiminnot, eli polttonesteiden varastointi, jäisi sen mukaan siis edelleen Naantaliin, ja sen myötä myös satamatoiminnot. Onko siis mahdollista, tai tarkoituksenmukaistakaan, vaatia alueen puhdistamista? Naantalin profiloitumista ympäristöasioissa voi tähän mennessä luonnehtia hyvinkin väljäksi - jopa niin, että merta saastuttavan teollisuuden lupien puoltoperuste on ollut "alue on jo ennestään saastunut". Monet muutkin ongelma-alueet on joko peitelty hiljaa, vaiettu, tai molempia. Vastuullisuuden vaatiminen näyttäytyy nyt rangaistuksena, jota ei muissa tapauksissa niinkään ole oltu halukkaita käyttämään.  

Täsmennys 2.11.2020 klo 19:00:

Ympäristön ennallistaminen on normaali velvoite. Näin tulee myös Neste Oyj:n toimia. Ympäristövelvoitteet eivät voi olla neuvottelun tai uhkailunkaan aihe.

Ei puhuta vain maskeista

Torstai 15.10.2020 - Kristiina Sunell

Hallitusta on arvosteltu siitä, että se oli liian hidas laajojen koronatestien toimeenpanossa ja väheksyi suojamaskien käytön tärkeyttä pandemian alussa, kun kasvosuojuksia oli vähän saatavilla ja varattuna terveydenhoitohenkilöstölle. Ministeriä syytetään taposta ja ihmishenkien vaarantamisesta. Näin väittää MTV3:n uutiset. Todellista? Kyllä, vaan ei Suomessa sentään.

                                                                                                                           

Viikko sitten Suomen pääministeri myönsi paljon puhutun maskiselvityksen tuloksen johtuneen suojainten heikosta saatavuudesta. EU:n yhteishankinnoista jäätiin tietokatkoksen, kesälomien tai muun syyn vuoksi pois, ja Huoltovarmuuskeskuksen varaston todellisesta tilanteesta ei oltu perillä. Olisi toki ollut yksinkertaisempaa vain todeta tilanne. Nyt syntyi vaikutelma harhaanjohtamisesta.

Mutta onhan meillä muitakin ongelmia, isompia. Osa niistä voidaan, tai voitaisiin, ratkaista rehellisyydellä ja yhteistyökyvyllä.

Luottamus ansaitaan

Arvostusta ei voi käskeä, se pitää ansaita. Luottamuksesta voi sanoa samaa. Saako hallitus tai sen ministeri/t ylipäätään esittää tarkoitushakuisia päätelmiä asioista, jota tulisi voida tarkastella objektiivisesti ja tosiasioitten valossa? Viime aikoina esimerkiksi tapaukset omistajaohjaus-Suomen Posti ja ulkoministeri-AlHol. Hengityssuojainselvityksen tarkoituksenmukaistamista ei olisi enää tähän jatkumoon tarvittu.

Kuka käskee ja kuka vastaa?

Keväällä ei tiedetty mikä taho vastaa Helsinki-Vantaan lentokentän koronaopastuksesta ym. joten Finavia, Traficom, STM, THL, Vantaan kaupunki (ja mahdollisesti muutkin) totesivat että tuli informaatiokatkos. Ikävää, olipa tuo totta tai ei.

Perustuslakivaliokunnan puoleen käännytään silloin kun se koetaan tarkoitukseen sopivaksi. Aina sitä ja sen kantaa ei hallitus katso tarpeelliseksi kuulla: EU:n koronatukipakettia koskeva kanta jätettiin jopa täysin huomioimatta. Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta, eikä perustuslakivaliokunnallakaan näytä sananvaltaa olevan.

Miten asoitten hoitaminen voisi onnistua, jos edes ministeritason päättäjät tai heidän avustajaryhmänsä eivät tiedä omista, laitostensa, virkamieskunnan tai valiokuntiensa rooleista, vastuista ja niiden jaosta, tai eivät piittaa niistä?

Värikkäät valinnat

Asia kuin asia politisoituu. Ei siinä mitään - politiikkaa kun tehdään. Hallituksen ja koko demokratian uskottavuus kuitenkin kärsii, kun virkanimitykset ovat vahvasti puoluepoliittisia. Pätevät hakijat sivuutetaan jopa sen puolueen toimesta joka ennen eduskuntavaaleja piti tällaista menettelyä demokratian vastaisena.

Mielenosoittajat eivät noudata itse poliisille toimittamaansa suunnitelmaa, eivätkä poliisin tunteja jatkunutta poistumiskehoitusta, ja seurauksena on lievien voimatoimien käyttö. Syyteharkintaan joutuukin - poliisi. Lakien noudattaminen on subjektiivista, samoin niiden rikkomisen seuraamusten harkinta. Tarvitaanko yleisillä vaaleilla valittua eduskuntaa säätämään lakeja, poliisia niiden noudattamista valvomaan, tai oikeuslaitosta sanktiomaan lakien rikkominen?

Älä ota sitä henkilökohtaisesti

Mikäli oppositio esittää aiheellisen kysymyksen, siitä loukkaannutaan, jopa vihastutaan. Olkiukkojen rakentamiseen käytetään energiaa. Epäkohdien ratkaisemiseen - kuten työttömyystilanne - ei aika oikein riitäkään. Sen sijaan että keskusteltaisiin työllisyydestä, lietsotaan vastakkainasettelua ja syytetään elinkeinoelämää “yhteiskuntavastuun puuttumisesta”.

Onko sitten valtion yli 30 % omistama Nesteen Naantalin jalostamo toiminut yhteiskuntavastuuttomasti päättäessään lakkauttaa jalostamon? No, myönnettäköön -  Kaipolan tehtaan sulkeminen, kuten Naantalin jalostamon lakkauttaminenkin, tulivat varmasti pyytämättä, mutta eivät varoituksetta eivätkä varsinkaan yllätyksenä. Silmien ja korvien sulkeminen ikäviltä tulevaisuudenkuvilta ei auttanutkaan. Onneksi Meyer'in telakan jälkeistä aikaa voidaan vielä muutama vuosi miettiä rauhassa.

                                                                                                                                  

Tilanne vähän muuttui, tai sitten ei, ja sekin vähän riippuu

Kesällä Skopjen lennoilla Suomeen tuli runsaasti koronatartuntoja. Muutaman koronalennon ja 60 Turun seudulle tuodun koronatartunnan jälkeen lennot keskeytettiin. Runsas kuukausi sitten ilmoitettiin, että “lentoyhtiö on tehnyt päätöksen, että lennoille edellytetään negatiivista koronatestitulosta”.  Totta vai ei? Viime lauantaina Skopjesta saapui jälleen koronalento. Ketään ei oltu testattu Skopjessa ennen koneeseen päästämistä, eikä Turussakaan tarvinnut testiin mennä jos ei halunnut. Seitsemän todettua tartuntaa, kymmeniä altistuneita.
Huomenna, perjantaina Turkuun laskeutuu seuraava Skopjen lento.

Samaan aikaan samassa Suomessa: Yli 20 hengen kokoontumisrajoitus yksityistilaisuuksissa, Vaasassa 10 hengen rajoitus. Ravintoloita syytetään koronan levittämisestä ja niiden elinkeinon harjoittamisesta tehdään mahdotonta. Yhteiskuntavastuu ja vastuu ihmisten terveysturvallisuudesta koskee ravintoloitsijoita, mutta eikö valittuja halpalentoyhtiöitä?

Koronatilanne tuo esille johtamisen ja johdonmukaisuuden puutteiden seurauksia, joista olisi normaalioloissakin suurta haittaa. Perustavanlaatuisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää nöyryyttä myöntää virheet ja kykyä oppia niistä. Vain näin varmistetaan hyvinvointivaltion ja demokratian toimivuuden edellytykset. 

Kuntavaalit - ollako vai eikö olla?

Lauantai 5.9.2020 - Kristiina Sunell

"Kiinnostaako oman asuinalueesi asiohin vaikuttaminen? Lähde ehdokkaaksi Suomen tärkeimpiin vaaleihin. Valtuustoissa tavalliset kuntalaiset päättävät, miten omaa kuntaa kehitetään ja mihin suuntaan kuntaa viedään tulevaisuudessa. Suuressa ja pienessä: kunnan viihtyisyys, infra-asiat, kehityskysymykset ja puistonpenkit ovat vain esimerkkejä asioista, mistä kunnallispoliitikot päättävät. Kutsumme nyt avoimin mielin ihmisiä mukaan toimimaan omalla osaamisellaan, sydämellä ja järjellä kuntalaisten puolesta. Hyvä ehdokas on sellainen, jolla on halu vaikuttaa. Maailmaa voi muuttaa - tarvitaan vain rohkeita ihmisiä."

Eikö ollutkin hyvä värväyspuhe? Sanakaan edellisestä kappaleesta ei ole omaa tekstiäni, vaan poimittuja sitaatteja eri poliittisten puolueiden sivustoilta. 

Kuntavaalit ovat varmasti tärkeimmät jokapäiväiseen arkeen vaikuttavat vaalit. Valtakunnanpolitiikkalla on lopulta hyvin vähän vaikutusta tehtäviin päätöksiin. Elämä on paikallista, livet är lokalt. Paikallistasolla saattavat painotukset olla jopa hyvinkin yllättäviä. Keski- ja suurituloisten oikeutta ilmaiseen esikouluun saattaa vastustaa aivan jokin muu puolue kuin olettaisi. Virkistysalueista, ympäristön tilasta ja sen pilaamisen estämisestä huolehtivat jotkin aivan toiset puolueet kuin luulisi. Asia kerrallaan - lähestyminen vaikuttaa pienellä paikkakunnalla olevan kovin vaikeaa, etenkin kuin piirit ovat pienet ja asiakysymykset usein henkilöityvät vuosiksi tai jopa kymmeniksi vuosiksi. Pahimmillaan asenne voi olla "Näiden toisten kanssa en neuvottele ja tämä aloite on muutoinkin väärän tahon esittämä"

Vaaleihin ehdokkaaksi lähtevällä on omat arvonsa ja niiden tärkeysjärjestyksensä. Yksittäisen ehdokkaan äänimäärällä on merkitystä valtuutettuja valittaessa, mutta tekeekö valtuusto muuta kuin kumileimaa eri valtuustoryhmien tai niiden koalitioiden ennalta sopimat, mahdollisesti sanellutkin päätökset? Lautakuntien päätöksillä on kuitenkin merkitystä. Ehdokkaan vaaleissa saama äänimäärä vaikuttaa lautakuntien jäsenten valintaan joissakin puolueissa enemmän, joissakin vähemmän. 

Äänestäjä valitsee ehdokkaan, joka parhaiten vastaa hänen näkemystään kunnan kehittämisestä ja toimii rohkeasti päämääriensä puolesta. Ehdokkuutta harkitseva saattaa kutenkin miettiä josko rohkeudelle on kysyntää tai käyttöä, vai olisiko siitä suoranaisesti jopa suurta haittaa. 

Ensi vuoden huhtikuun kuntavaaleja odotellessa on aikaa selata tehtyjä päätöksiä ja käytyjä äänestyksiä kuluvan vaalikauden ajalta. Joulun aikaan, viimeistään alkuvuonna ehdokkaat alkavat tuottaa sisältöä verkkosivustoilleen ja kenties kolmisen vuotta hiljaiseloa viettäneille facebook-sivuilleen. Edelliset todennäköisesti kertovat enemmän ja konkreettisemmin kuin jälkimmäiset.

Kirjoittaja miettii josko puoluepolitiikalla ja kuntatason yhteisten asioitten hoitamisella on konkreettista yhteyttä

 

Anteeksi, Orwell

Tiistai 30.6.2020 klo 22.05 - Kristiina Sunell

"Jotta käännöstyö ehdittäisiin suorittaa, uuskielen lopullinen yksinomaiseen käytäntöön ottaminen onkin lykätty niin pitkälle kuin vuoteen 2050". Tämä on George Orwell'in teoksen "1984" viimeinen lause.

Vuonna 1948 kirjoitettu teos on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan."...joka ainoa kirja on kirjoitettu uudestaan, joka ainoa taulu on maalattu uudestaan, joka ainoa muistopatsas ja katu ja rakennus on saanut uuden nimen..." Osuiko Orwell suunnilleen oikeaan, vaikka dystopian (utopian vastakohta, jolla tarkoitetaan ihanneyhteiskunnan vastakohtaa, pelon utopiaa) toteutumisen aikataulu ei kovin tarkka olekaan? Patsaita ei nimetä uudelleen, ne vain kaadetaan ja heitetään jokeen. 

Uuskieli on kuitenkin toteutumassa kirjassa kuvatulla tavalla. Ilmaisut, joille ei helposti löydy poliittisesti korrektia uusikielen termiä, yksinkertaisesti poistetaan - tai sitten poistetaan koko tuote. Ihon vaalentaminen ei ole suvaittavaa. Miksi? Kuka vain voi ottaa tatuoinnin jolla kasvot muutetaan siniseksi kukkakedoksi ja hiukset värjätään tyyliin sopivasti vihreäksi. Se on OK - ainakin toistaiseksi.

Todellisuutta ja kunkin omaa kokemukseen tai havaintoihin perustuvaa käsitystä on hyvin vaikea muuttaa vain sanoja muuttamalla. Ihminen on kekseliäs: kiertoilmaisut löytyvät, asiayhteyden tunteva osaa tulkata ne mielessään selkokielelle, ehkä lopulta salaa ja hiljaa itsekseen. 

Sanat ovat lopulta pelkästään jono kirjaimia. Ne viittavat johonkin käsitteeseen, joka sinänsä muuttuu vain jos niihin liittyvät havainnot ja kokemukset muuttuvat. Nykyään esimerkiksi "Made in Japan" herättää aivan toisenlaisen mielikuvan tuotteen laadusta kuin parikymmentä vuotta sitten. Mikä muuttui? Ei kirjainkaan, vaan kokemusperäinen käsitys siitä, mihin sanoilla viitataan.

Ferdinand de Saussure (1857-1913) piti kieltä järjestelmänä, joka koostuu kahdesta osasta: ilmauksesta ja sisällöstä. Sisältö ei muutu mitenkään vaikka käsitteelle annettaisiin jokin toinen nimi, uudenlainen jono kirjaimia. Jos alamme viitata heiniä syövään, suurikokoiseen eläimeen kirjaimilla "p-ö-y-t-ä", ei kestää kauaakaan kun kaikki tietävät että on kysymys hevosesta, ei huonekalusta.

Uuskieli, sanojen ja käsitteiden kieltäminen ei muuta todellisuutta millään lailla - ellei sitten vain huonompaan suuntaan. Todellisuuden muuttaminen on toki vaikempaa. Jospa silti yritettäisiin, vaikkapa palaamalla ajatukseen "olemme kaikki erilaisia, olemme kaikki samanarvoisia; jokainen ansaitsee arvostuksen arvostamalla muitakin yhtä lailla". Jätetään kirja-, tuotepakkaus-, ja elokuvaroviot sytyttämättä. Osoitetaan että Orwell oli kirjailija, ei visionääri eikä varsinkaan kurjalla tavalla oikeaan osunut tulevaisuudentutkija.

 

 

 

 

Osuuskauppavaalit 16-31.3.2020

Lauantai 14.3.2020 - Kristiina Sunell

Onko sinulla Turun Seudun Osuuskaupan vihreä kortti, saitko postilaatikkoosi ohjeet äänestämiseen vaaleissa 16.-31.3.2020?

Näissä vaaleissa voit äänestää sähköisesti omalla tietokoneellasi tai postitse. Olen ehdokkaana jäsenalueella 1, johon kuuluvat Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Raisio, Rusko ja Turku.

Osuuskauppavaalit eivät ole puoluepoliittinen vaali. Itselleni tärkeitä ovat perinteiset suomalaiset arvot, luonto ja vastuullisuus. 

Vastuullisuus tarkoittaa työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimista, reilua korvausta tuottajille puhtaista, kotimaisista elintarvikkeista, ruokahävikin vähentämistä ja ylimääräisten pakkausmateriaalien välttämistä. Laadun ja hinnan kohtaaminen on tärkeää. 

Valitse numero 19 jos olet samaa mieltä.

   

Kyky muuttaa maailmaa ei kysy ikää

Lauantai 18.1.2020 klo 22.02 - Kristiina Sunell

Sanomalehtiviikko 3.-7.2.2020

Sanomalehtiviikkoa vietetään Suomen kouluissa helmikuun ensimmäisellä viikolla. Teemaksi on nostettu ilmastonmuutos - ajankohtainen, paljon mediassa esillä oleva aihe ja siksi oivallinen valinta. Keulahahmoksi on nostettu nuori ruotsalaistyttö. Suomalaislasten onkin helppo samaistua omanikäiseensä, naapurimaan koululaiseen. Sanomalehtien ja median rooli keskusteluttaa jo sinänsä, onhan niiden rooli asennekasvatuksessa ja edelleen jopa tiedonvälityksessä keskeinen.

Sinänsä jo ilmainen, korkeatasoinen koulutus, samoin kuin vapaa media, ovat useammankin viikon ilonaihe. Olemme etuoikeutettuja.

Sanomalehtiviikosta tulee varmasti kiinnostava ja opetuksen kannalta hyödyllinen.

"Kyky muuttaa maailmaa ei kysy ikää"

Nuorin muutoksen puolesta toiminut, sittemmin laajasti tunnetuksi tullut lapsi alkoi jo 11-vuotiaana pitää blogia, jossa arvosteltiin lapsiin kohdistuneita ihmisoikeusloukkauksia ja julmuuksia. 

Vahvaa tahtoa, tietoa ja näkemystä tarvitaan paljon. Pelkästään tunteen palolla ja raflaavilla väittämillä saa helposti leviävää julkisuutta, mutta sanoma saattaa hukkua omaan pauhuunsa. Se voi jopa kääntyä itseään vastaan mikäli asiasisältö, konkreettiset toimet puuttuvat. 

Periaatteensa puolesta toimiva kohtaa aina vastavoimia, sillä muutos saattaa joillekin tahoille merkitä nykyisten etujen ja aseman heikentymistä. Aktivisti saattaa joutua maalitetuksi, jopa uhkailluksi - ja pahempaakin. Rohkeutta tarvitaan.

Maailman rohkein tyttö

Maailman rohkeimmaksi mainittu tyttö on kotoisin maasta, jossa ei sanomalehtiviikkoa vietetä. Tai jos vietetään, siihen ei jokainen kouluikäinen lapsi saa osallistua. Kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta, ei edes oikeutta hankkia lukutaitoa. Malala Yousafzai puolusti tyttöjen oikeutta käydä koulua ja oli lasten rauhanpalkintoehdokkaana vuonna 2011. Seuraavana vuonna, Malalan ollessa 15-vuotias, ääri-islamistisen Taleban-liikkeen kannattaja avasi tulen häntä kohti. Ampumisen seurauksena saadut vammat eivät estä häntä jatkamasta ponnisteluja niiden oikeuksien puolesta, jotka toteutuessaan edistävät niin maailmanrauhaa kuin estävät ilmastonmuutosta. Kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttaminen edellyttää miljoonien ihmisten oikeutta oppimiseen. 

Vuonna 2014 Malala sai Nobelin rauhanpalkinnon vain 17-vuotiaana. Hän on kaikkien aikojen nuorin Nobel-palkittu. 

"Mitkä asiat sun mielestä jäisivät pimentoon, jos vain rahalla saisi huomiota mediassa?"

Sanomalehtiviikon koululaisille tarkoitetussa materiaalissa esitetään tämä herättelevä kysymys. Medialle voisi esittää vastakysymyksen: Mitkä hyvät ja tärkeät pyrkimykset eivät etene ilman sensaatio-klikkiotsikoita? Miksi? 

Entä osaammeko me, jotka saamme nauttia ilmaisesta oikeudesta oppimiseen, käyttää vaikutusmahdollisuuksiamme hyvien asioitten toteutumisen edistämiseksi, myönteisesti ja rehellisesti? 

Malalan säätiö rahoittaa koulutusta Afganistanissa, Brasiliassa, Intiassa, Nigeriassa, Pakistanissa ja Syyriassa. Säätiön rahoittajiin kuuluvat mm. Apple ja Starbucks sekä Bill ja Melinda Gates'in säätiö.

Suomen tulisi kanavoida kaikki kehitysapu koulutusvientinä. Hyvät asiat toteutuvat jos rahalla saa pääsyn lukutaitoon.

Malala YK:ssa pitämässä puheessa: "Be peaceful at everyone" ja "See light when there's darkness". 

 

Meriverkostojen menestystarina

Keskiviikko 11.12.2019 - Kristiina Sunell

Vastuu siirtyy kulkijalle

Keskiviikko 28.8.2019 - Kristiina Sunell

Tieto lipsahti julkisuuteen: EU tyrmää suomalaiset kevytautot.  Euroopan komissio ei hyväksy uutta autoluokkaa ja on huolissaan sen vaikutuksista liikenneturvallisuudelle. Komission kirje ulkoministeri Pekka Haavistolle päätyi tiistaina 27.8.2019 julkisuuteen valtioneuvoston sivuille.

Vai lipsahtiko sittenkään?

EU on tuonut vastustuksensa esille jo aiemmin, joten aivan uusi uutinen tämän ei pitäisi olla. Asiasta keskusteltiin jo maaliskuussa 2017. 

Kevytauton idea lähti traktorista. Se on tarkoitettu kulkemaan pelloilla ja metsäteillä, ei kuljettamaan matkustajia kaupunkikeskustoissa ja pikateillä, vaikka teini saakin kuljettajana toimia. Trafi määrittelee traktoriksi ajoneuvon, ”joka on erityisesti suunniteltu maa- tai metsätaloustöihin käyttämään siihen liitettäviä koneita sekä vetämään perävaunuja”.

Turvallisuus paranisi, osittain totta

Mopoautovahingot ovat yleensä vain kolhuja. Yleisin vahinkotyyppi on peruutusvahinko, toiseksi yleisin peräänajo jarruttavaan ajoneuvoon ja kolmanneksi peräänajo pysähtyneeseen ajoneuvoon, kuten TM:n artikkelista ilmenee. Itselleni on sattunut vain yksi ikävä tilanne mopoauton kanssa: autoni kylkeen peruuttanut nuorimies  ilmoitti parkkiruudusta peruuttavalla aina olevan etuajo-oikeus, ja lisäksi huomautti takalasin olievan niin lumen peitossa että ei sen läpi mitään näe. Mopokortin saamiseksi vaaditun 9 tunnin teoriakoulutuksen aikana tuskin ehtii kaikkia yksityiskohtia opettaa. Pientä kolhua lukuunottamatta mitään vahinkoa ei tapahtunut, vaan päinvastoin. Keskustelimme, oikaisin käsityksen peruuttavan etuajo-oikeudesta. Huomattin mopoautossa olevan peilit ja mietittiin lumiharjan hankintaa mopoauton varusteeksi. Paremmilla tiedoilla ja mieltä pahoittamatta eteenpäin.

Vakavia onnettomuuksia mopoautoille sattuu harvoin. Onnettomuustietoinstituutin tilastojen mukaan vuosina 2011–2015 mopoauto-onnettomuuksissa on kuollut viisi ihmistä. Kaikissa näissä tapauksissa onnettomuuden aiheuttajana on ollut mopoauton kuljettaja. 

Kevytautojen enimmäisnopeudeksi on suunniteltu 60 km/h. Varmasti kevytauton turvallisuus paranee ja vaarallisiin ohituksiin johtavat jonot pikateillä vähenevät. Nopeuden kasvaminen on kuitenkin huono uutinen jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Jalankulkijan kuoleman todennäköisyys törmätessä 40 km/h ajavaan kulkuneuvoon on noin 5 %, mutta kasvaa nopeasti vauhdin lisääntyessä. Ehkäpä juuri siksi monissa taajamissa nopeus on rajoitettu 30 km/h. 

Mopoauto painaa noin 450 kg ja kulkee 45 km/h. Jos tätä verrataan 1500 kg / 60 km/h niin energia, joka voi kohdistua muihin tielläliikkujiin kuusinkertaistuu. Todennäköisesti 15- vuotiaan, yksin tai kavereiden kanssa ajamista opettelevan liikennekäyttäytymisessä on enemmän riskejä kuin 18-vuotiaan, autokoulun ajoharjoittelutunnit opettajan turvaamana käyneen.

Nopeutta rajoitettaisiin, mutta ei auton sylinteritilavuutta tai kiihtyvyyttä. Rajoittimen ohittaminen olisi toki lainvastaista, mutta se ei mahdollisen onnettomuuden jälkeen juuri lohduta. Poliisihallituksen mukaan Ruotsin ns. EPA-traktoreista arviolta yli 90 prosenttia on muunneltu siten, että nopeudenrajoitin on poistettu. Se on kevyen liikenteen kannalta erittäin huolestuttava lähtökohta.

 

 

Ilmasto ahdistaa

Torstai 22.8.2019 - Kristiina Sunell

Miten monta kertaa päivässä kuulet tai luet sanan ilmastonmuutos? Yksittäisenä ympäristön tilaan liittyvänä asiana se on saanut merkittävästi painoarvoa. Hiilidioksidi ja hiilijalanjälki tulevat seuraavina, ympäristö vasta kaukana niiden perässä.

Nuorisoa ahdistaa ja aivan syystä. Kesän lastennäytelmässä noin 10-vuotias huudahti heti lavalle astuttuaan "Te aikuiset olette pilanneet meidän maapallon ilman!!" Onneksi hänellä oli varmuudella huomiota saaneen avausrepliikkinsä jälkeen myös kertoa ratkaisuehdotus: jospa kukaan ei enää heittäisi roskia kadulle tai luontoon. Olen täysin samaa mieltä. Aplodien paikka. Jäi mietityttämään: lapsi käsitti ilmastonmuutoksen pääotsikkona ympäristösuojelulle yleensä ja roskaamisen vähentämiselle erityisesti. Ehkä mukana oli luovaa tulkintaakin, kuten taiteessa aina.

Taitelijan ilmaisuvapauksia ilmenee muuallakin. Markkinoinnin ja mielipidevaikuttamisen, myös vaalilupausten keskeisenä elementtinä on harvoin johdonmukaisuus. Toisinaan myös faktojen käsittelyssä sovelletaan valikointia ja luovuutta. Hämmästyttää, kummastuttaa, muitakin kuin pientä kulkijaa. 

Ympäristöohjelmissa tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, joka on hyvä asia. Vielä parempi olisi jos pyrittäisiin myös hengityskelpoiseen, myrkyttömään ilmaan.

Lähialueelta poimittua:

• Marraskuussa 2017 telakkayhtiö Meyer vaatii Bonnissa pidetyssä ilmastokokouksessa tiukempia säädöksiä meriliikenteen hiilidioksidipäästöille.  Maaliskuussa 2019 Meyer Turku Oy:n ympäristölupahakemus oli vireillä telakan toiminnan laajentuessa. Polttoleikkausjätteen läjitysalueen suotovesien tarkkailu ja velvoite osallistua Turun seudun ilmanlaadun tarkkailuun esitettiin lopetettavaksi. Merisedimenttiä ja hulevesiä esitetään tutkittavaksi jatkossa harvemmin. Hiilidioksidipäästöjä siis vähemmän merelle, mutta maalisumupäästöjä raisiolaisten ja naantalilaisten hengitysilmaan enemmän - tai mistäpä sen tietää, ilmanlaatua kun ei haluta tarkkailtavan.

• Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (AVI) päätti vuonna 2018, että Neste Oyj:n Naantalin jalostamon rikkidioksidipäästöt saavat olla 1400 tonnia ja typenoksidipäästöt 300 tonnia vuodessa. Huoltojen, häiriöiden ym yhteydessä sattuvia päästöjä ei näihin lasketa. Luonnonsuojeluliitto vei asian Vaasan hallinto-oikeuteen. Oikeuden mukaan Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ollut päätöksissään "hieman höveli" rajoja määritellessään. Neste Oyj:lla on nyt viitisen vuotta aikaa ottaa käyttöön ajanmukaiset suodatuslaitteet, johon investointiin se ei ollut  vielä varautunut.  Hengitysilman laatua voi Naantalin eri osissa luonnehtia vaihtelevaksi etenkin matalapaineen vallitessa ja sateella. Rikkidioksidista muodostuu rikkitrioksidia (SO3) joka reagoi kiivaasti veden kanssa muodostaen rikkihappoa. Ei ihme että vanhemman väen hengitystä ahdistaa. Nettisivustonsa Vastuullisuus-osiossa Neste keskittyy...ilmastonmuutokseen ja hiilijalanjälkeen. Rikitöntä polttoainetta, kyllä. Vähärikkisempää ilmaa tuotantopaikkakunnalle - ehkä tulevaisuudessa? 

Jos tämä blogi olisi iltapäivälehden artikkeli, viimeistään kolmannessa kommentissa minut leimattaisiin teollisuusvastaiseksi. Neljännessä kommentissa huomauttaisin kannattavani teollisuutta, joka investoi uuteen teknologiaan- ja näin hyödyntää paikallistenkin korkeakoulujen tutkimustoimintaa sekä työllistää cleantech- alan väkeä. Tuotteistetuista puhtaan teknologian ratkaisuista olisi vientituotteiksi vaikkapa Kiinaan ja Intiaan. 

Tuttavan lapsi innostui Greta Thunbergin Atlannin ylityksestä kilpapurjeveneellä. Hänkin haluaisi. Valitettavasti Busterillamme ei Atlanttia ylitetä, eikä Nauvoon asti reissaamisella olisi kovinkaan suurta mainosarvoa. "Mutta me voitaisiin siivota roskia rannoilta siinä matkalla?" Aikansa tuumittuaan tyttö ehdotti valtameren ylitystä rahtilaivalla. "Ne vie niitä rahteja joka tapauksessa niin mennään sitä samaa hiilijalanjälkeä pitkin sinne ja takaisin".

Hyvähän näitä ympäristö- ja ilmastoasioita on pohtia, jopa tehdä niille jotain. Mielipide tai mielikuva, ahdistava sen koommin kuin kaunistelevakaan, ei saa olla toimenpidettä tärkeämpi. 

Tuulta ja tuuria

Keskiviikko 7.8.2019 klo 8.04 - Kristiina Sunell

Moottoriveneilijälle tarjoutui viime viikolla ilahduttava tilaisuus kerrata purjehtimisen taitoja ja oppia lisää kokeneelta kipparilta. Kirkkonummen Kantvikistä pääsee kätevästi vaikkapa Jussarön saarelle, Hankoon, tai missä sitten viikon aikana haluaakaan käydä. Hyvin varustellussa 33-jalkaisessa aluksessa oli kaikki tarvittava, ja enemmänkin. Autopilottiin päätettiin olla koskematta -  eihän Atlanttia sentään oltu ylittämässä - ja karttaplotterin säätämisen sijasta luotettiin paperiseen merikarttaan. Hieman keskusteltiin siitä, onko tarpeellista pyöritellä karttaa keulasuunnan mukaan vai pitää sitä "pohjoinen ylös". 

"Tuuma vettä kölin alle", kuten Benefonin Jorma Nieminen aikoinaan toivotti merille lähtijöille. Sen varmistamiseksi tehtiin aamuisin reittisuunnitelma vaihtoehtoineen: tuulen suunta, missä voidaan kääntyä, millä väylillä riittää tarvittava parin metrin syvyys, miten pitkä legi voidaan kulkea vielä valoisaan aikaan. Tarvittiin hieman enemmän mietintää kuin mihin moottoriveneellä olen tottunut. Purjeilla mennään aina kun voidaan, onhan hiljaisuus ja kiireettömyys ylellisyyttä josta harvoin pääsee nauttimaan. Näin, vaikka toimistotyön laiskistamalle nopeat vendat ja rivakat halssin vaihdot tarjosivatkin ajoittain yllättävän paljon hyötyliikuntaa, ja hyvä niin.